Maaperä
Maaperä
Maaperä
Maaperä
Maaperäalueet
Joensuu kuuluu kolmeen eri maaperäalueeseen. Joensuun länsiosa Pyhäselän rannalla on savi- ja hiesualuetta, etelä- ja luoteisosa harjuista hiekka- ja hieta-aluetta (Toinen Salpausselkä ja Jaamankangas) ja itä- ja pohjoisosa puolestaan harjuista moreenialuetta (Tuupovaara, Eno, Kiihtelysvaara).
Maalajit
Suurin osa Joensuun maaperästä on kivennäismaalajeja, joista yleisin on moreeni. Etenkin se hallitsee Tuupovaaran, Enon ja Kiihtelysvaaran alueita, joissa tavataan paljon moreenista koostuvia mäkiä ja vaaroja. Moreeni syntyi jääkauden aikana jään mukanaan kuljettamista aineksista, jotka jauhautuivat ja sekoittuivat keskenään. Moreeni sisältää yleensä erikokoisia osia soraa, hiekkaa, hiesua, savea ja kivenlohkareita, joissa on usein jääkauden jättämiä uurteita ja jälkiä. Jään liikkuessa lajittumaton moreeni kerrostui kallioperän päälle tasoittavaksi peitteeksi.
Moreenin sisältämät maalajit voivat myös esiintyä yksinään tai jonkin toisen kanssa, jolloin ne ovat lajittuneita. Sora ja hiekka ovat syntyneet, kun vesi on lajitellut moreenimaan aineksia. Sora sisältää paljon pieniä kivenlohkareita, jotka ovat pyöristyneet veden vaikutuksesta. Sora läpäisee vettä hyvin, koska sen hienot maa-ainekset ovat huuhtoutuneet pois. Hiekka koostuu pienistä, alle 2,0 millimetrin kokoisista kivirakeista. Etenkin alueen harjut esiintyvät pitkinä ja kapeina jaksoina, joissa maaperä on yleensä hiekkaa ja ydinharjuissa soraa. Hieta ja hiesu sisältävät tästä edelleen pienempiä raekokoja. Saven pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa. Se imee itseensä helposti liuenneita aineita ja kaasuja.
Joensuun keskusta-alue sekä Raatekangas, Mutala, Rantakylä ja Utra ovat pääosin hietaa. Hienojakoinen hieta kertoo siitä, että aikoinaan Pielisjoen suistoalue on levittynyt kyseisille maa-alueille, jolloin pienet kivenmurut ovat hioutuneet veden virtauksen ansiosta. Myös muualla Joensuun vesistöjen läheisyydessä sijaitsevilla alankoalueilla on hienompaa ainesta: Maaperä on usein turvetta, savea, silttiä tai liejua. Harjujen lähellä maaperä voi olla myös hienoa hiekkaa. Suomen oloissa harvinaista maalajia, tuulen kerrostamaa hienoa hietaa eli lössiä, on hajanaisina 0,2-0,4 m paksuina kerrostumina eri puolilla Tuupovaaran alueella.
Turve on suokasvien jäänteistä maatumalla syntynyt eloperäinen maalaji, jonka ominaisuudet määräytyvät kasvilajikoostumuksen ja maatumisasteen mukaan. Lieju puolestaan on meren tai järvien sekä usein soiden pohjalla tavattava maalaji, joka on syntynyt järvien tai meren pohjalle kerrostuneista pieneliöiden ja kasvien jäänteistä sekä humussaostumista. Turvealueita Joensuussa ovat mm. Pyhäselän Rauansuo, Pyhäselkä-Joensuun Iiksensuo, Tohmajärvi-Kiihtelysvaaran Valkeasuo, Tuupovaara-Enon Linnansuo.