Drumliinit

Jääkauden aikaan jäätikkökielekkeen keskiosissa mannerjään virtaus on ollut voimakasta. Jäätikön pohjalla olleessa pohjamoreenissa oli tiukasti pakkautuneita ja pehmeämpiä kohtia, jotka vastustivat eri tavalla jäätikön pohjan kulutustyötä. Moreenia irtosi helpommin pehmeistä kohdista. Irronnut aines kulkeutui virtaavan jäätikön mukana ja kerrostui tiiviisti pakkautuneiden kohtien ja kalliokohoumien taakse. Näin muodostui jäätikön virtauksen suuntaisia selänteitä, drumliineja. Niiden muoto vaihtelee sikarimaisista neulamaisiin muotoihin. Esimerkiksi parvi drumliineja löytyy Tuupovaaran kirkonkylän itäpuolelta.

Kumpumoreenit

Kumpumoreenit ovat syntyneet jääkauden lopulla jäätikön sulaessa, jolloin jäätikön mukanaan kuljettama moreeniaines on jäänyt paikoilleen. Moreenikummut ovat pinnanmuodoiltaan hyvin erilaisia: suuntautumattomia, usein pyöreähköjä, pitkänomaisia, suoria, kaarevia, kehämäisiä harjanteita sekä kekoja ja kasoja. Kumpujen korkeus on yleensä 5−10 m, mutta joskus jopa kymmeniä metrejä. Yhteistä kumpumoreeneille on aineksen suuri vaihtelu. Niissä saattaa olla moreenin ohella huonosti lajittunutta hiekkaa ja soraa. Tavallisin kumpumoreenityyppi on joukko jäätikön reunan- ja säteensuuntaisesti järjestyneitä epämääräisen muotoisia selänteitä, jotka muodostavat heikosti verkkomaisen pohjakuvioituksen.

Valtakunnallisesti arvokkaat kumpumoreenialueet Joensuussa:

• Haapojärven kumpumoreenialue sijaitsee Silkun kylän länsipuolella Haapojärven pohjoisrannalla, 18 km Enosta kaakkoon.
• Hangaslammen kumpumoreenialue sijaitsee Koitajoen Pamilonkosken eteläpuolella, 14 km Enosta itäkoilliseen.
• Vilvasjoen kumpumoreenialue sijaitsee Koveron kylän kaakkoispuolella, 5 km Tuupovaaralta luoteeseen.
• Kortelammen kumpumoreenialue sijaitsee Uramon länsipuolella, 14 km Kiihtelysvaaralta pohjoiseen.