Vuoden pituisessa HIKKA-hankkeessa luodaan pysyviä toimintatapoja kiertotalouden ja vähähiilisyyden huomioimiseksi Joensuun kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle. Kaupunkiympäristöön toimialan vastuualueeseen kuuluvat Joensuun maankäytön ja kaupunkiympäristön suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito, lupa- ja viranomaistoiminnot, liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne, kaupungin maaomaisuus ja kaupungin toimitilojen hallinnointi. Joensuun vesihuollosta vastaava Joensuun Vesi -liikelaitos kuuluu myös osaksi kaupunkiympäristön toimialaa.

Vaikka Joensuun kaupunki on jo kunnostautunut ilmastotyön parissa, kaupungin sisäisestä toiminnasta löytyy edelleen kehitettävää. Kiertotalouden näkökulma ilmastovaikutusten tarkastelun ohessa huomioi monipuolisemmin esimerkiksi materiaalien uusiokäyttöön ja kierrätykseen liittyvät seikat. Hankkeen tavoitteena on, että kaikessa kaupunkiympäristön toiminnassa huomioidaan vähähiilisyyden ja kiertotalouden näkökulmat.

Hankkeen alussa selvitetään kaupunkiympäristön toimialan yksiköiden keskeisimmät toiminnot ja nykyiset vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta tukevat toimintatavat. Tämän jälkeen toimintoihin ideoidaan ja otetaan mukaan uusia vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta edistäviä toimintatapoja. Lopulta uusille toimintatavoille luodaan selkeät ohjeet ja seurantatavat. Työskentelyssä olennaista on alhaalta ylöspäin suuntautuva työote, jossa uusia toimintatapoja ideoidaan tiiviissä yhteistyössä toimialan henkilöstön kanssa.
Hanke on käynnissä 1.9.2022–31.8.2023.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 100 000 €, josta Ympäristöministeriön osuus on 70 000 € (70 %) ja Joensuun kaupungin osuus 30 000 € (30 %).

Yhteyshenkilöt:
Hankekoordinaattori Lisa Niskasaari (21.12.2022 asti), lisa.niskasaari@joensuu.fi
Hankekoordinaattori Aino Kangas (22.12.2022– 31.8.2023), aino.kangas@joensuu.fi

Hankkeen tavoitteena on kehittää Joensuun syväsataman logistiikkainfrastruktuuria alueen kilpailukyvyn nostamiseksi. Hanke vastaa Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittämistavoitteisiin ja suoraan TEN-T-satamaverkon vaatimuksien täyttämiseen. Hanke edesauttaa Joensuun syväsataman valmiuksiin vastaanottaa suurempia aluksia Saimaan kanavan kehittämishankkeen valmistumisen seurauksena. Hanke toteuttaa Joensuun strategian 2021-2025 mukaista tavoitetta syväsataman kehittämisestä Saimaan kilpailukykyisimmäksi. Syväsataman kilpailukyvyn nosto teollisuuden tarpeisiin on nostettu strategiassa valtuustokauden yhdeksi keskeisimmistä tulevaisuusinvestoinneista, joka edellyttää merkittävää ulkopuolista rahoitusta.

Hankkeen toimenpiteinä ovat sataman laajennusalueen lisäpohjatutkimukset ja mittaukset, kenttäalueen ja satamaraiteen rakennussuunnittelu. Hankkeen rakennustoimenpiteinä toteutetaan tarvittavat pengertäytöt, pintakuivatusjärjestelyt, vesihuoltojärjestelmät, päällys- ja pintarakenteet, valaistus sekä maasähkön rakentaminen. Satamakentän pinta-ala on noin 5,8 ha. Toimenpiteet edesauttavat sataman tulevia jatkotoimenpiteitä (mm. uusi laivalaituri, satamaraide). Satamakentän täytössä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja, kuten purkubetonia.

Hankkeen toteuttaminen ajoittuu aikavälille 1.4.2022 – 31.12.2023.

Yhteyshenkilöt:
rakennuttaja Janne Kettunen, janne.kettunen@joensuu.fi
kaupungininsinööri Tero Toivanen, tero.toivanen@joensuu.fi
strategiajohtaja Sami Laakkonen, sami.laakkonen@joensuu.fi

Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat n. 2,5 milj. €.
Rahoitus Euroopan aluekehitysrahasto EAKR 1,2 milj. € (48 %) ja Joensuun kaupunki 1,3 milj. € (52%).

Vahva osaaminen osaksi arkeamme -hanke on Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Outokummun yhteishanke, jonka isäntäkuntana toimii Joensuu. Hankkeen tärkeimpänä tarkoituksena on lisätä hankekuntien henkilöstöjen digiosaamista.

Digitaitojen vahvistamiselle on selkeä tarve – kuntien it-ympäristöissä on tapahtunut viime vuosina iso ja nopea muutos, kun kunnissa on siirrytty perinteisistä lähiverkko- ja konesaliratkaisuista pilvipalveluiden piiriin. Vaikka uusia järjestelmiä on otettu nopealla aikataululla käyttöön, työntekijöiden digiosaamiseen, työntekotapoihin ja itse prosesseihin ei ole tullut isompia muutoksia. Uudet järjestelmät ovat vain korvanneet aiemmat, ja työn tekeminen ei ole itsessään juurikaan muuttunut. Monia käyttöönotettuja ohjelmistoja ja järjestelmiä käytetään kunnissa aliteholla, eikä niiden mahdollisuuksia ymmärretä tai osata hyödyntää. Järjestelmät ovat hankekuntien välillä pitkälti yhtenevät, mutta niitä käytetään eri tavoilla paitsi eri kunnissa myös kunnan sisällä eri työyksiköissä.

Hankkeessa kuntien työntekijöiden osaamista lähdetään vahvistamaan esimerkiksi koulutuksien, verkkokurssien ja opintopiirien avulla. Vahvemman digiosaamisen myötä eri it-ohjelmistot ja järjestelmät tulevat kunnissa paremmin tutuiksi ja sitä myöten monipuolisemmin käyttöön. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa yhteisten ohjelmistojen ja järjestelmien, kuten M365-ohjelmistojen, käyttöä hankekuntien sisällä ja niiden kesken. Hyväksi todettuja digitaalisia toimintamalleja jalkautetaan kuntien eri yksiköiden ja toisten hankekuntien kesken. Hankkeessa myös kartoitetaan, missä tilanteessa hankekunnat ovat omassa digitaalisessa toimintaympäristössään. Samalla kunkin kunnan palvelutuotannosta etsitään sellaisia kehityskohteita, joita voitaisiin parantaa digiosaamista kehittämällä.

Hankkeen aikana kunnissa käynnistetään ja kehitetään digimentoritoimintaa, jonka avulla kuntiin saadaan osaavia ja motivoituneita digiosaajia eri yksiköihin. Digimentoreilta työyhteisöt saavat lähitukea työarjen digiongelmissa sekä ohjelmistojen ja järjestelmien tehokkaassa käytössä.

Toiminta-aika: 1.8.2022–30.9.2024
Rahoitus: kokonaisbudjetti 375 000 €, omavastuu 56 250 € (Joensuun kaupungin osuus 50 %, muut hankekunnat 50 %)

Projektipäällikkö Elina Honkaselkä, elina.honkaselka@joensuu.fi
Projektiasiantuntija Anni Lampinen, anni.lampinen@joensuu.fi

Hankkeen on määrä elvyttää koronasta kärsineitä matkailun ja tapahtumatuotannon aloja uusille kasvu-urille Joensuun seudulla sekä tasoittaa niiden sesonkivaihtelua ympärivuotisemmaksi. Joensuuhun rakennetaan uusi talvimatkailun konsepti, joka kokoaa erilaisten palvelujen tarjoajat yhden valtakunnallisesti markkinoitavan sateenvarjon alle. Hankkeessa toisaalta myös synnytetään Joensuun seudulle uutta tapahtumatuotantoalan yritystoimintaa sekä kokousten ja kongressipalveluiden tuotantoklusteri, sillä uutta matkailun kasvua haetaan kokousten ja kongressien järjestämisestä ja niihin liittyvästä matkailusta.

Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä Joensuun matkailutalvi on huomattu laajalti eri puolilla Suomea ja Joensuu on nostanut selkeästi profiiliaan talvimatkailukohteena. Joensuun Laulurinne muodostuu matkailupalvelutarjonnaltaan monipuoliseksi talvimaailmaksi, joka kiinnostaa kotimaan matkailijoita eteläisestä Suomesta ja lähimaakunnista. Yöpymis- ja matkailijamäärissä tavoitellaan havaittavaa nousua talvilomaviikkojen (vk 8-10) aikana verrattuna tilastoihin ennen hanketta. Asiakastutkimuksesta havaitaan positiivinen yllättyneisyys Joensuun talvimatkailutarjontaan.

Hankkeen tavoitteena on myös, että Joensuu löydetään merkittävien kokousten ja konferenssien järjestämispaikaksi entistä useammin, täältä löytyy korkeatasoinen tapahtumatuotanto-osaaminen ja siihen liittyvät tukipalvelut. Joensuuhun syntyy kokous- ja kongressituotannon klusteri, johon lukeutuvat käytännön tapahtumatuotanto, tilat, majoitustoiminta, joukkoliikenne, ravitsemispalvelut, muut matkailulliset palvelut, tekninen kuvan- ja äänenvälitys sekä maksuliikenne. Klusteri on uudella tavalla organisoitunut sekä hakemaan että toteuttamaan suuria kokous- ja kongressitapahtumia Joensuussa.

Toiminta-aika: 1.4.2022–31.12.2022.
Rahoitus: EAKR 238 190 € (80%), Joensuun kaupunki 59 548 € (20%)

Projektipäällikkö: Mari Karjalainen, mari.karjalainen@joensuu.fi
Projektikoordinaattori: Matti Moller, matti.moller@joensuu.fi  

Lisätiedot: https://www.joensuuevents.fi/talvimatkailuhanke

Hankkeen avulla Nepenmäen koulun sairaalaopetuksessa työskentelee kolme konsultatiivista erityisopettajaa. Tavoitteena on lähikoulujen osaamisen vahvistaminen sekä ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen juurruttaminen koulujen toimintakulttuuriin. Lisäksi tavoitteena on vahvaa tukea tarvitsevien oppilaiden monialaisen työn ja rakenteiden vahvistaminen.
Nepenmäen koulun sairaalaopetus Tikkamäellä tarjoaa konsultaatiota Siunsoten alueen kunnille (Pohjois-Karjala). Toiminnan keskiössä on yhteistyö lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa sairaalaopetuksen keinoin. Toimintamallina on sairaalaopetuksen pedagoginen ja ennaltaehkäisevä tilannearviokonsultaatio (yksilöön ja yhteisöön kohdistuvat interventiot).(OKM) Konsultaatio voi olla ohjausta tai tukea kohdistuen lapseen, nuoreen, huoltajiin, opettajiin sekä koulujen monialaiseen oppilashuoltoon mukaan lukien yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Konsultaatio voi olla jalkautuvaa tai etätyötä. Konsultointi voi olla yksilöön tai yhteisöön kohdistuvaa tilanteen arviointia ja yhdessä eri osapuolten kanssa ratkaisujen etsimistä.

Hanke toteutetaan ajalla 25.2.2021–31.12.2022. Hankkeen rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö, kokonaisbudjetti 185 000 €, josta Opetus- ja kulttuuriministeriö 148 000 € ja Joensuun kaupunki 37 000 €.

Lisätiedot: Apulaisjohtaja, erityisluokanopettaja Marika Mervola (Nepenmäen koulun sairaalaopetus), 050- 4434550   marika.mervola@edu.joensuu.fi

Hanke tähtää toisaalta koulupoissaolojen ennaltaehkäisyyn, mutta toisaalta tavoitteena on luoda puuttumisenmalli myös hyvinkin pitkälle edenneiden koulupoissaolijoiden tukemiseksi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Mallia luodaan yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Karvin kanssa ja tavoitteena on luoda valtakunnallisesti käyttöönotettava toimintamalli.

Hankkeen avulla pilotoidaan lukuvuoden 2021-2022 aikana paikallisesti ja alueellisesti malleja, joilla ennaltaehkäistään ja vähennetään koulupoissaoloja ja tuetaan oppilaiden kiinnittymistä kouluun. Lukuvuoden 2022-2023 aikana testataan soveltuvin osin yhdessä luodun kansallisen mallin toimivuutta. Pilotteihin osallistuvat opetuksenjärjestäjät osallistuvat sitouttavan kouluyhteistyön valtakunnalliseen kehittämistyöhön vuosina 2021-2023.

Hankkeen rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoituksen hakijana ja koordinoijana toimii Kuopion kaupunki. Hanke sai rahoitusta yhteensä 445 000 € vuosille 2021-2023 ja osatoteuttajina toimivat Joensuun kaupunki, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu, Kontiolahti, Mikkeli ja Pieksämäki.

Lisätiedot: palvelupäällikkö Katja Pussinen (katja.pussinen@joensuu.fi) 

Joensuun kaupunki on mukana toteuttamassa Become Karelian! -hanketta. Hankkeen päätoteuttaja on Business Joensuu ja toinen osatoteuttaja kaupungin lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Joensuun kaupunki vastaa International House of Joensuu -toimintamallin kehittämisestä ja pilotoinnista. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto.

Hankkeen tavoitteena on yritysten kasvun ja työvoiman saannin tukeminen pilotoimalla uudenlaisia kansainvälisiä rekrytoinnin muotoja. Projektissa mallinnetaan International House of Joensuu -palvelukokonaisuus, joka tukee kansainvälisten osaajien sijoittautumista alueelle, lisää alueen elinvoimaa, parantaa alueen houkuttelevuutta kansainvälisesti sekä luo yhteisen alueen brändiä ja vetovoimatekijöitä hyödyntävän kv-rekrymarkkinoinnin konseptin. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020 – 30.11.2022.

Lisätietoja hankkeesta

Projektityöntekijä Mirja Ylimaula ja kotouttamispäällikkö Eija Asikainen (Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelut).

Joensuun kaupunki koordinoi monitahoisessa yhteistyössä toteutettavaa Joensuun seudun kotouttamistyön keskus -hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää seudullinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kokonaisuus, joka mahdollistaa yhdenvertaiset palvelut alueellamme asuville maahanmuuttajille. Hanke pyrkii lisäämään yhteistyötä kuntien ja järjestöjen välillä sekä tukemaan maahanmuuttajien osallisuutta ja toimijuutta. Hanke toimii kokeilevan kehittämisen toimintamallin mukaisesti ja pyrkii kehittämään työkaluja ja välineitä asiakastyön tueksi sekä vahvistamaan kotouttamistyön asiantuntijuutta. Toiminta-aika on 1.9.2020 – 31.8.2021. Hankkeelle saatu jatkorahoitus jatkaa hankkeen toiminta-aikaa 31.08.2023 asti.

Lisätietoja hankkeesta

Kotouttamispäällikkö Eija Asikainen, kotouttamissuunnittelija Taru-Maija Väisänen, projektikoordinaattori Henni Pekkarinen, projektityöntekijät Kaisu Pylkkänen ja Sanna Raetsaari (Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelut).

Hanketta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Joensuun kaupungin lisäksi hankkeessa ovat mukana seutukunnat Kontiolahti, Ilomantsi, Liperi ja Outokumpu. Yhdistystoimijoista mukana ovat Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, SPR Savo-Karjalan piiri ry, Joensuun Setlementti ry, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry ja Kotikartanoyhdistys ry.

Luotsi – monialainen palvelualusta kaikenikäisille -hanke (ESR) tavoittelee kaupungin työttömyysprosentin laskua valtakunnalliselle tasolle, sekä kehittää uudenlainen yhteistyömalli työllisyyden edistämiseen. Hankkeella on ennaltaehkäisevä työote ja sen palvelut ovat saatavilla riippumatta asiakkaan sen hetkisestä työllisyystilanteesta. Tavoitteena on työttömyyden katkeaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Eri toimijoiden tarjoamia työllisyyttä edistäviä palveluita kootaan yhteen paikkaan, jotka ovat helposti saavutettavissa. Toiminta-aika 1.6.2019–31.12.2023.

Joensuun kaupungin yhteyshenkilönä asiakkuuspäällikkö Riikka Vartiainen.

Hankkeen tavoitteina ovat Joensuun kaupungin Penttilän kaupunginosaan sijoittuvan Green Park yrityspuiston liikenneyhteyksien kehittäminen alueen kokonaissuunnitelman mukaisen työpaikka-alueen toteuttamisen mahdollistamiseksi ja toteutuvan liikenneverkon hyödyntäminen alueen älykkään kokonaislogistiikan osana sekä tarjota mahdollisuus esimerkiksi energiaomavaraisuuteen tähtäävien ratkaisujen sijoittamiseen katualueille. Tavoitteet tukevat osaltaan Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelman päätavoitteeksi asetetun Hiilineutraali Joensuu 2025 -tavoitteen toteutumista ja edistävät kiertotaloutta.

Hankkeen toimenpiteinä ovat Kuhasalontien, Ahtaajankujan ja Luostaritien rakentaminen laadittujen kokonaissuunnitelmien mukaisesti. Rakennettavien katujen kokonaispituus on noin 1,55 kilometriä. Katuosuuksiin sisältyvät ajoradat, pyörätiet ja katuun kuuluvat varusteet, kuten liikennemerkit ja valaistus sekä aluetta palvelevat laitteet. Toteutuksessa käytetään uusiomateriaaleja mahdollisuuksien mukaan. Valaistus toteutetaan energiatehokkaalla led-valaistuksella, missä valaistuksen teho säätyy automaattisesti kadun oletetun käytön mukaan kuitenkin niin, että alueen turvallisuuden varmistava valaistus on käytössä aina tarvittaessa.

Hankkeessa Kuhasalontie ja Luostaritie saneerataan. Ahtaajankuja, uusi rakennettava katuosuus alueelle ja näiden rinnalle rakennetaan pyöräilyn ja jalankulun väylät. Hankkeen rakentaminen on aloitettu elokuussa 2019 ja se valmistuu syksyllä 2022.

Hankkeen havainnevideo

Yhteyshenkilöt:
rakennuttaja Mikko Honkonen, mikko.honkonen@joensuu.fi
kaupungininsinööri Tero Toivanen, tero.toivanen@joensuu.fi

Green Park hankkeen arvioidut kustannukset ovat n. 1,6 milj. €.

Rahoitus Euroopan aluekehitysrahasto EAKR 957 000 € sis. alv. (50 %) ja Joensuun kaupunki (50 %).

Kuvataan mm. rahtisataman palveluiden ja infrastruktuurin nykytila, Itä-Suomen teollisuuden tarpeet sekä uuden satama- ja laiturialueen toimintojen ja aluevarauksien kartoittaminen ja kytkeytyminen Pohjois-Karjalan maakunnan liikennejärjestelmän kokonaisuuteen ja kuutoskäytävän kehitysvyöhykkeeseen. Lisäksi tuotetaan vaiheistettu kokonaisnäkemys rahtisataman tulevaisuusvisiosta ja laaditaan tiekartta Joensuun rahtisataman kehittämisestä Suomen ympäristöystävällisimmäksi ja hiilineutraaleimmaksi satamaksi. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Itä-Suomen teollisuus ja elinkeinoelämä sekä Pohjois-Karjalan kunnat.

Hankkeessa tuotetaan viisi raporttia mm. edellä mainittuihin teemoihin liittyen sekä järjestetään työpaja satamatoimijoiden teollisuuden ja viranomaisten kanssa Joensuun rahtisataman kehittämiseen liittyen.

Hankkeen toiminta-aika: 1.12.2021-30.6.2022. Hankkeen rahoitus koostuu Pohjois-Karjalan maakuntaliiton alueellisen kehittämisen määrärahasta (AKKE) (80%), kokonaisbudjetti 49 000€, josta EAKR/Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 39 000€ ja Joensuun kaupunki 10 000€.

Hankkeen toteuttajana toimii Joensuun kaupunki.

Kansliapäällikkö Jenni Jokela (jenni.jokela@joensuu.fi), Strategiajohtaja Sami Laakkonen (sami.laakkonen@joensuu.fi), Joensuun kaupunki

Hanke sijoittuu Joensuun keskusta-alueelle, Mehtimäelle, jonne on kehittynyt 2000-luvun aikana monipuolinen urheilun ja liikunnan infra. Alueen olosuhteet ovat kehittyneet verrattain nopeasti suhteessa investointien laajuuteen. Tämän seurauksena Mehtimäelle on syntynyt liikunnan ja urheilun puitteet, jonka sisällä piilee merkittävä ulosmittaamaton liiketoiminnan ja hyvinvoinnin potentiaali. Hankkeen avulla on mahdollista saada Mehtimäen alueesta irti paljon nykyistä enemmän esim. kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä, lasten ja nuorten liikunnalliseen elämäntapaan innostamisessa, tavoitteellisten kilpaurheilijoiden kehitysyksikkönä sekä matkailun edistämisessä. Hankkeen avulla selvitetään tätä potentiaalia.

Hankkeessa toteutetaan kolme työpakettia: Työpaketti 1) Resurssiviisas testausympäristö, selvitys, 2) Mehtimäki Hub osaamisverkosto, toiminnan käynnistäminen, 3) Kansallisten ratkaisujen benchmark

Hankkeen toteuttajana toimii Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy. Toiminta-aika: 1.2.-31.12.2022. Hankerahoitus koostuu Pohjois-Karjalan maakuntaliiton alueellisen kehittämisen määrärahasta (AKKE) (80%), kokonaisbudjetti 55 220€, josta EAKR/Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 40 000€, ISLO:n omarahoitus 4420 € ja Joensuun kaupunki 10 800€.

Lisätiedot: Toimitusjohtaja Petri Pennanen (petri.pennanen@islo.fi), Itä-Suomen liikuntaopisto, Kansliapäällikkö Jenni Jokela (jenni.jokela@joensuu.fi), Joensuun kaupunki

Ilmastokumppanuusverkosto - kohti hiilineutraalia kaupunkiseutua -hankkeessa edistetään yritysten ja yhteisöjen päästövähennystoimenpiteitä kehittämällä Joensuun ilmastokumppanuusverkostoa.

Joensuun ilmastokumppanuusverkostossa yritykset ja yhteisöt etsivät yhdessä kaupungin kanssa keinoja kehittää toimintaansa ilmastoystävälliseksi esimerkiksi energiatehokkuutta parantamalla tai vähähiilisiä tuotteita ja palveluja kehittämällä. Ilmastokumppanuusverkostoon kuuluu kaiken kokoisia yrityksiä sekä erilaisia yhteisöjä. Verkoston jäsenet sitoutuvat päästövähennyksiin omassa toiminnassaan allekirjoittamalla ilmastositoumuksen, jossa he määrittelevät omat toimenpiteensä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Ilmastokumppanuuden kehittämishankkeessa kumppaniyritysten ja -yhteisöjen ilmastositoumusten vaikuttavuutta parannetaan päästölaskentojen avulla. Näin saadaan tietoa päästöjen vähentämisen mahdollisuuksista uusien toimenpiteiden suunnittelun tueksi. Lisäksi edistetään kumppaniyritysten välistä yhteistyötä sekä verkoston viestintää, ja haetaan uusia kumppaneita verkostoon.

Hanke sai rahoitusta Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta. Kokonaisrahoitus 100 000 €, josta Ympäristöministeriö 70 000 € (70 %) ja Joensuun kaupunki 30 000 € (30 %).

Toiminta-aika: 01.05.2021–30.11.2022.

Ilmastokoordinaattori Kukka-Maaria Hamunen, Joensuun kaupunki, puh. 044 576 7220, kukka-maaria.hamunen@joensuu.fi     
                 

Urheilukaupunki Joensuu -hankkeen tavoitteena on vahvistaa urheilun ja liikunnan näkyvyyttä kansallisesti kuin kansainvälisestikin siten, että Joensuun pito- ja vetovoima sekä kilpailukyky vahvistuvat.
Joensuuhun on vuosien mittaan rakentunut monipuolinen ja laadukas liikunta- ja urheiluinfrastruktuuri, jonka ytimen muodostaa Mehtimäen urheilualue. Seuratoiminta on kaupungissa aktiivista ja se näkyy sekä tuloksina SM-tasolla että laadukkaana nuorisotyönä. Luonto sekä ympärivuotisessa käytössä olevat reitistöt luovat olosuhteet monipuoliselle luontoliikunnalle ja -urheilulle. Hanke kytkeytyy osaksi Joensuun kaupungin konsernistrategiaa.
Hankkeen kautta kartoitetaan uusia yhteistyömuotoja liikunnan ja urheilutoimijoiden välille, tuodaan toimijoita ja toimintaa esille tavalla, joka tukee Joensuun kuvaa urheilu- ja liikuntamyönteisenä kaupunkina sekä kehitetään liikunta- ja urheilukenttää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Hankkeen toiminta-aika on 15.7.2021-30.6.2022. Hankkeen rahoitus koostuu Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton Alueellisen kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta (AKKE-rahoitus) 56 640 € ja Joensuun kaupungin omarahoitusosuudesta 14 160 €.

Projektipäällikkö Jere Pajunen jere.pajunen@joensuu.fi 

Lukemisen ihmeellinen polku -hanke vahvistaa lukemisen kulttuuria ja lukutaitoa varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa. Opetusministeriön rahoittamaa hanketta koordinoidaan Joensuun kaupungin koulutuspalveluissa, mutta sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kirjastopalveluiden kanssa. Pedagogisia materiaaleja, yhteisöllisen lukemisen malleja ja koulutuksia tuotetaan yhdessä Kontiolahden kunnan samansisältöisen hankkeen kanssa.

 
Kasvattajien ja opettajien osaamista lukemisen edistämisessä ja lukukulttuurin levittämisessä tuetaan monimuotoisella koulutuskokonaisuudella. Utran, Reijolan, Nepenmäen ja Uimaharjun kouluissa kokeillaan yhteisöllisen lukemisen pilotteja, joista tavoitteena on kehittää hyväksi muokattuja malleja myös muiden koulujen käyttöön. Varhaiskasvatuksen käyttöön hankitaan kirjoja ja lukemista edistävää digimateriaalia. Valmista pedagogista materiaalia kirjallisuuskasvatukseen tuotetaan sekä varhaiskasvattajille, että alkuopetuksen opettajille. Materiaalit tulevat olemaan vapaasti saatavilla ainakin seudullisella Peda.net-sivustolla myös hankkeen päätyttyä.

Hanketta vetää lukukoordinaattori Suvi Katves, puh. 050 32 95 691, suvi.katves@joensuu.fi

Joensuun kaupungin yhteyshenkilö koulutusjohtaja Olli Kauppinen, olli.kauppinen@joensuu.fi

Pedagogisen materiaalin tuotannosta vastaa lukukoordinaattori Emma Laakkonen emma.laakkonen@edu.kontiolahti.fi

Hankkeen sivut, pedagoginen materiaali ja linkki koulutukseen Peda.net-portaalissa (sivut täydentyvät syksyn 2021 aikana): https://peda.net/id/3ba2cd3c16d

Hankeaika 1.6.2020 – 31.7.2022

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin ja millä mittareilla kulttuurin hyvinvointivaikutuksia on tutkittu. Hankkeessa tuotettiin katsaus, jonka avulla olemassa olevaa kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa kerättiin kokonaiskuvan muodostamiseksi toimivista mittareista ja/tai toimivista käytännöistä. Hanke liittyy Joensuun kaupungin strategiauudistuksen osana vuosille 2021–2026 laadittuun kulttuuriohjelmaan.

Katsauksessa saatiin selville, että kulttuuriin liittyvän hyvinvointitiedon mittaaminen koetaan monimutkaiseksi. Kulttuurihyvinvoinnin mittaustavat ovat pirstaleisia eivätkä ne vastaa nykyistä tietotarvetta: esimerkiksi kulttuurin aineettomuus, hyvinvoinnin moniulotteisuus ja tiedon hajanaisuus tekevät vaikutusten arvioimisesta hankalaa.

Lisäksi katsaus osoitti, että kulttuurihyvinvointitoiminnassa hyvinvointia näyttävät pääasiassa tuottavan kulttuuritoimintojen tai taidemenetelmien sijaan esimerkiksi toimintaan liittyvä osallisuus. Hyvinvointivaikutuksista näyttävät hyötyvän erityisesti he, jotka saavat kulttuurista apua esimerkiksi yksinäisyyteen tai mielenterveyshaasteisiin.

Katsausta ja sen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi osana kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen perustehtävän toteuttamista, tietoperustana alan toimijoille ja aiheesta kiinnostuneille sekä pohjana lisäselvityksissä. Tutkittua tietoa ja näyttöä kulttuurihyvinvoinnista ja sen mittaamisesta tarvitaan eri yhteyksissä, sillä kulttuurilla on kosketuspintaa kaikkien kunnan tehtäväalueiden kanssa.

Hanke toteutettiin 7.12.2021–31.7.2022. Hankkeen rahoittivat Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto ja Joensuun kaupungin peruspalvelujen tukirahasto.

Tutustu katsaukseen täällä. Lisätiedot Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Katriina Leppäseltä, puh. 0503020563, katriina.leppanen@joensuu.fi.

Hanke toteutetaan kansalaistoimijalähtöisenä kaupunkikehittämishankkeena Joensuun kantakaupungin alueella 2.1.2018-31.12.2021. Hanke kannustaa kansalaislähtöiseen kehittämiseen ja asuinalueen viihtyvyyden lisäämiseen. Kohderyhmänä ovat Joensuun kantakaupungin alueella asuvat henkilöt; erilaisia osallisuutta, kuntoutumista, työllistymistä edistäviä sekä sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät henkilöt ja palveluiden tuottajat sekä joensuulaiset kansalaistoimijat.

Hankkeessa rahoitetaan tuensiirtona kansalaistoimijoiden ideoimia kehittämishankkeita ja tapahtumia. Tavoitteena on sosiaalisen osallisuuden, työelämävalmiuksien, työ- ja toimintakyvyn, työllistymisen ja työssäpysymisen tukeminen sekä työllistymistä tukevien palvelumallien pilotointi.

Kansalaistoimijoiden hankkeiden kautta etsitään hyviä käytänteitä, joita voidaan tuotteistaa toimintamuodoiksi, palveluiksi tai jatkokehittämiskohteiksi. Toiminnassa käytetään matalankynnyksen rahoitusmallia, jossa kansalaistoimijat saavat niin taloudellisen kuin myös hallinnoijan projektihenkilöstön antaman tuen hankkeiden ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hanke edistää kansalaistoimijoiden ja kunnan välisen sekä kansalaistoimijoiden keskinäisen yhteistyön kehittymistä. Hanketta hallinnoi Joensuun kaupunki.

Projektipäällikkö Tiia Turunen, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö vs. kulttuurijohtaja Suvi Pirnes-Toivanen

Lisätietoja hankkeesta ja hakuohjeet: www.joensuu.fi/web/kake

InterActive History on kuuden museon yhteinen venäläis-suomalainen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa uusia digimaailmaan integroituja museopalveluja, jotka perustuvat kulttuurisen ja historiallisen perinnön tutkimukseen ja tulkintaan. Hankkeessa pyritään kiinnittämään nuorten huomiota ja kiinnostusta paikalliseen historiaan ja kulttuuriin sekä ottamaan paikallisyhteisö mukaan kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja edistämiseen.

Pohjois-Karjalan museo Hilman projektin kohteena on Utran kaupunginosa ja sen entisen teollisuusyhdyskunnan historia. Projektissa museo tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja mukana yhteistyössä ovat muun muassa Utran koulu, Joensuun kaupungin nuorisotyö, Utran Asukasyhdistys ry ja Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat ry.
InterActive History -hanke toteutetaan yhteistyössä kuuden museon ja Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön kanssa. Hankkeen vastaava pääpartneri on Petroskoissa sijaitseva kulttuurialan kehittämissäätiö Creative Industries and Cultural Tourism Development Fund. Hankkeen muut partnerit ovat Pohjois-Karjalan museo Hilma Joensuussa, Karjalan tasavallan kansallismuseo Petroskoissa, Kurkijoen paikallishistoriakeskus, Aunuksen Etelä-Karjalan kansallismuseo, Outokummun kaivosmuseo ja Ilomantsin museosäätiö.
Karelia Cross-Border Cooperation -yhteistyöohjelmaan kuuluvan hankkeen toteutusaika on 8.10.2018 – 31.5.2021. Karelia Cross-Border Cooperation -yhteistyöohjelmaa rahoittavat Euroopan unioni, Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta.

https://www.facebook.com/utraennenjanyt

https://www.instagram.com/utraennenjanyt

Projektikoordinaattori Reetta-Mari Kellokoski, Joensuun kaupungin yhteyshenkilönä vs. kulttuurijohtaja Suvi Pirnes-Toivanen.

Kokeileva kaupunkiseutu Joensuu -hankkeessa tehdään vähähiilisiä kokeiluja etätyön parissa. Hankkeen aikana toteutetaan kunta-alan työntekijöille suunnattuja etätyökokeiluja, joiden avulla vähennetään työskentelyn ilmastovaikutuksia karsimalla työmatkaliikenteen päästöjä ja hyödyntämällä kuntien tyhjillään olevia toimitiloja.

Hankkeelle myönnettiin rahoitusta Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta, joka tähtää kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen. Hankkeen kokonaisrahoitus on 50 000 €, josta Ympäristöministeriön osuus on 60 % ja Joensuun kaupungin osuus 40 %. Toiminta-aika: 01.09.2020–31.5.2021. Hankekoordinaattori Kukka-Maaria Hamunen / Joensuun kaupungin yhteyshenkilö ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen.
Lisätietoja hankkeesta

Ilmastokorttelit - uusia ilmastoratkaisuja Joensuussa -hanke on osa Joensuun vähähiilisyyteen pyrkivää ilmastotyötä. Ilmastokorttelit-hanke keskittyy avoimessa haussa valikoituviin kortteleihin, joiden asukkaiden ja toimijoiden kanssa kokeillaan ja kehitetään uusia vihreitä ratkaisuja. Hankkeessa edistetään myös vihreää yrittäjyyttä sparrauksella ja kokeiluilla, järjestetään ilmastoaiheista pop up -tapahtumia, sekä suunnitellaan toiminnallisia opetuspaketteja peruskoulun käyttöön Nepenmäen ja Karhunmäen koulun nykyaikaista talotekniikkaa hyödyntäen. Lisäksi hankkeen aikana kehitettään Climate Joensuu -sivusto, josta voi hakea tietoa ja seurata Joensuussa tehtyjä ilmastotekoja.

Hankkeen kokoama sivusto: www.climatejoensuu.fi
Ilmastokorttelit-hankkeen kokonaisrahoitus on 599 882 €. Rahoituksesta vastaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR (70 %) ja Joensuun kaupunki (30 %). Toiminta-aika 1.8.2018–31.05.2021.
Hankekoordinaattori Saara Ihanamäki, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen.

Lisätietoja hankkeesta

Kolmevuotinen Joensuun kaupungin ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen -hanke on käynnissä vuosina 2015–2017. Hankkeessa kannustetaan Joensuun seudun ja koko Pohjois-Karjalan yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita ilmastomyönteisempään arkeen. Hankkeessa käynnistetään yrityksille ja yhteisöille suunnattu Joensuun seudun Ilmastokumppanuusverkosto, jolla Joensuun kaupunki kannustaa ja sitouttaa seudun toimijoita konkreettiseen ja suunnitelmallisiin ilmastotekoihin. Verkostoon päästäkseen yritys allekirjoittaa sopimuksen, jossa se sitoutuu kehittämään omaa toimintaansa ilmastoystävällisempään ja vähähiilisempään suuntaan.
Ilmastotori järjestää matalan kynnyksen yhteistyökokeiluja seudun yrityksille ja yhteisöille. Ilmastotori-hanke myös osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja järjestä omia vähähiilisyyttä edistäviä neuvontatilaisuuksia. Asukkaille järjestetään Vähähiilinen huhtikuu -kokeilu, jossa kokeiluun mukaan lähteneet perheet selvittävät omaa hiilijalanjälkeään sekä keinoja sen pienentämiseen.

Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen -hankkeen kokonaisrahoitus on 437 864 €. Rahoituksesta vastaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR (70 %) ja Joensuun kaupunki (30 %). Toiminta-aika: 01.01.2015 - 31.12.2017. Hankekoordinaattori Ulla-Riitta Pölönen/Tiina Vikman, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen.

Ilmastotorin materiaalipankki
Lisätietoja hankkeesta

Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa on luotu uudentyyppinen ja aktiivinen klusterimalli, Global Education Park Finland (tai lyhemmin EduPark), jossa ovat mukana kaikki alueen keskeiset toimijat varhaiskasvatuksesta yliopistoon sekä alueen yrityksiä. Julkisen ja yksityisen toimijakentän muodostama verkosto on muodostettu jo aiemmassa hankkeessa ja on kansainvälisestikin tarkastellen ainutlaatuinen, sillä vastaavanlaisia yhteenliittymiä ei ole löytynyt. EduParkin toimijoiden yhdessä tarjoamat mahdollisuudet koulutuskokonaisuuksien rakentamisessa ovat herättäneet kiinnostusta kansainvälisesti.

Koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten välistä yhteistyötä hyödynnetään tulevaisuudessa nykyistä enemmän alueen ja kaikkien toimijoiden yhteiseksi eduksi kehittämällä olemassa olevaa verkostoa innovaatioekosysteemiksi, joka mahdollistaa selkeän osaamisen kaupallistamisen ja koulutuksen myynnin kasvattamisen. Yhteisessä visiossa koulutukseen ja oppimisympäristöihin liittyen syntyy uutta liiketoimintaa, yrityksiä ja työpaikkoja.

Hankkeen toimenpiteisiin kuuluvat:

1. EduPark -innovaatioekostysteemin toimintamallin rakentaminen, kehittäminen ja näkyväksi tekeminen

2. Koulutusliiketoiminnan osaamisen ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen alueen yrityksissä ja koulutuskeskuksissa, sekä

3. Kansainvälisen koulutukseen liittyvän liiketoiminnan ja myynnin rakentaminen ja kasvattaminen

Syntyneiden kansainvälisten kontaktien täysimääräinen hyödyntäminen, alueen toimijoiden osaamisprofiileihin sopivien markkinoiden löytäminen ja vakiintuneeseen toimintaan pääseminen vaativat aikaa ja yhteistä työtä, ja juuri tuohon tarpeeseen hanke hakee vastausta. Alueella ei myöskään ole tietoa kansainvälisistä koulutusviennin ja myynnin rahoituskanavista ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista, joka puute on tarkoitus hankkeen aikana korjata. Lisäksi hanke vastaa tarpeeseen kytkeytyä Suomen maailmalle syntymässä olevaan Knowledge Finland -verkostoon ja Visit Finland -verkoston koulutusmatkailuosioon. Hanke vastaa myös kansallisen verkostoitumisen tarpeeseen sellaisissa tilanteissa, joissa maailmalta löytyvät tarjouspyynnöt tai koulutustarpeet ovat niin suuria ettei yksittäinen yritys, koulutuslaitos tai paikkakunta pysty siihen vastaamaan.

Joensuu ja Pohjois-Karjala eivät vielä näy kovinkaan voimakkaasti kansallisessa tai kansainvälisessä keskustelussa koulutuksesta, osaamisesta tai koulutusliiketoiminnassa. Tunnettuuden lisääminen on välttämätöntä, jotta eri toimijoiden liiketoimintamahdollisuudet kasvavat. Hankkeessa vastataan myös tähän tarpeeseen.

Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama. Hankkeen kesto 1.9.2018 - 31.12.2020.

Kehittämispäällikkö Ville Nivalainen, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö vs. kehitysjohtaja Jari Horttanainen

Joensuun seudun Leaderyhdistys Leader-yhdistyksen tehtävänä on Joensuun seudun maaseutualueitten asukkaiden aktivointi, neuvonta sekä avustusten kanavoiminen kylien ja yritysten kehittämiseen. Toiminta-aika on 1.1.2014–31.12.2020.

Joensuun tapahtumapalveluiden kaksivuotinen Elinvoimaa tapahtumista –hanke tuo Joensuun seudun tapahtumajärjestäjät ja yrityspäättäjät saman pöydän ääreen. Hanke järjestää koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia, joiden myötä pyritään synnyttämään tapahtumiin syvempiä yrityskumppanuuksia ja markkinointiyhteistyötä. Paremmilla kumppanuuksilla haetaan tapahtumiin parempaa palvelujen ja markkinoinnin laatua, kävijämäärien kasvua, suurempaa vaikuttavuutta ja vahvempaa imagoa Joensuusta tapahtumamatkailun kohteena. Olennaisena osana hankkeeseen kuuluu tapahtumien tutkimus, jolla selvitetään kävijäkokemuksia ja talousvaikutuksia. Toiminta-aika 1.1.2018 – 31.12.2019.

Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama.

Projektipäällikkö Teemu Laasonen, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö tapahtumapäällikkö Markku Pyykkönen

Hankkeen tarkoituksena on lisätä Pohjois-Karjalan kulttuurimatkailun vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Hankkeen avulla lisätään matkailijoiden tietoisuutta ortodoksista kulttuurikohteista, rakennetaan sitoutunut yritysverkosto ortodoksisuuden ympärille, nostetaan ortodoksisten kulttuurikohteiden profiilia ja tuotetaan uusia palvelutuotteita. Hankkeessa tuotetaan ortodoksisen kulttuurimatkailun lisäämiseksi sähköinen tietoympäristö ortodoksisesta kulttuurista ja kulttuurikohteista, luodaan yhteistyöverkosto yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, jotka käyttävät ja hyödyntävät luotua tietoaineistoa ja luovat palvelupaketteja. Hankkeessa nivotaan ortodoksisia maakunnallisia, kirkkovuoden tapahtumia sekä ortodoksisia kulttuurikohteita omaksi reitistöiksi, joka sekä Joensuun kaupungin yhteyshenkilö kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

Yhdestä paikasta saatu tieto helpottaa matkailijoiden valintaa että tiedottavat valinnanmahdollisuuksista myös omatoimimatkailijoille. Lisäksi järjestetään ortodoksisuuteen liittyviä tapahtumakokonaisuuksia, joiden avulla tuodaan tietoisuuteen hankkeessa tuotettuja tuotepaketteja ja muuta materiaalia. Hankkeen tuloksena ortodoksisuuden (ja karjalaisuuden) ympärille tehdyt palvelutuotteet lisääntyvät ja vahvistavat Pohjois-Karjalan ortodoksisen kulttuurin matkailullista imagoa ja lisäävät matkailijamääriä. Hankkeen päätoteuttaja on Joensuun kaupunki, hankkeessa ovat mukana Suomen Ortodoksinen kirkko ja Ortodoksisen kulttuurin säätiö. Lisäksi mukana on maakunnan yrityksiä ja toimijoita. Toiminta-aika 1.10.2018-30.9.2019.

Joensuun kaupungin yhteyshenkilö kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikön hallinnoimana alkaa 1.9.2018 kahdeksan kuukautta kestävä ALUEELLISEN ENERGIA- JA ILMASTOTYÖN EDISTÄMINEN POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA hanke, jota rahoittaa Energiavirasto. Hankkeessa pyritään edistämään maakunnallista energia- ja ilmastotyötä. Hankkeessa annetaan neuvontaa ja opastusta pk-yritysten, kuntien ja kansalaisten energia- ja ilmastotyön eli energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Toiminta-aika 1.9.2018-30.4.2019.

Hankekoordinaattorina ytm Outi Manninen, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen

Valtion ja Joensuun kaupungin välisen kasvusopimuksen tavoitteena on Joensuun elinkeinoelämän kasvu, kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tuloksia syntyy elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön hyödyntämisen kautta. Hankkeessa kehitetään yritysten toimintaympäristöä, tuetaan yritysryhmien syntymistä ja uudenlaista tiedonjakamisen ja kansainvälistymisen ketterämpää toteutusta perustuen kokeiluihin. Hanke kehittää alueellista ja kansallista osaamiskeskittymää, tehostaa osaamisen hyödyntämistä ja tukee liiketoiminnan kasvua. Toiminta-aika 26.9.2016–30.9.2017. Hankkeelle on saatu jatkorahoitus jatkaa hankkeen toiminta-aikaa 30.4.2019 asti.

Kehittämispäällikkö Sami Ruotsalainen, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö strategiajohtaja Janna Puumalainen

Vuonna 2025 Suomi halutaan nähdä koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaana. Osana tätä tavoitetta on koulutusvientiä Suomessa kehitetty uudeksi liiketoiminnaksi. Hankkeessa haetaan yhtä osaratkaisua siihen, kuinka Pohjois-Karjalaan saadaan lisää työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Koulutusvientiin kytkeytyvät keskeiset kehittämishaasteet liittyvät tuotteistamiseen, rahoitukseen, myyntiin ja markkinoitiin. Lisäksi digitaalisissa ratkaisuissa ja uusissa oppimisratkaisuissa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia globaalissa markkinassa. Hankkeessa pyritään vastaamaan näihin haasteisiin ja tarpeisiin.

Hankkeen osatoteuttajana toimii Joensuun Tiedepuisto Oy. Joensuun kaupunki avaa omat koulunsa tutkimuksen ja kehityksen kokeilualustoiksi. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. Itä-Suomen yliopiston ja lukuisten yritysten kanssa. Toiminta-aika: 1.8.2016–31.7.2018.

Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama.

Kehittämispäällikkö Ville Nivalainen, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö strategiajohtaja Janna Puumalainen

ODAssa rakennetaan itse- ja omahoitoa tukeva kansallinen, sähköinen palvelukokonaisuus. ODA-palveluja ovat hyvinvointitarkastus ja –valmennus, älykkäät oirearviot ja hyvinvoinninarvioit sekä hyvinvointisuunnitelma.

Joensuun kuntapilottina on pitkäaikaistyöttömien palveluprosessi, jossa tavoitteena on kehittää ja pilotoida sähköistä hyvinvointitarkastusta ja –suunnitelmaa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden palveluissa: kaupungin työllisyyspalveluissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa ODA on hallituksen kärkihanke. Osallistujat Espoo (isäntäkunta), Hämeenlinna, Joensuu, Helsinki, Sodankylä, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku, Porvoo, Lahti, Eksote, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Toiminta-aika 1.1.2016 – 31.10.2018.

http://www.kunnat.net/oda

Joensuun kuntapilotin projektipäällikkö Jaana Kurki

Saumat – mahdollisuuksia nuorille -hankkeen (ESR) keskeisenä tavoitteena on alle 30-vuotiaiden nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä koulutus- ja työelämävalmiuksien edistäminen ja ylläpitäminen. Hankkeessa kehitetään nuorille matalan kynnyksen osallistumisen mahdollisuuksia eli Saumoja, joita kootaan yhteiselle sähköiselle alustalle. Tavoitteena on uuden pelillisyyttä hyödyntävän alustan kehittäminen ja käyttöönotto Joensuun Ohjaamossa sekä käyttövalmiuden mahdollistaminen maakunnan muihin Ohjaamoihin. Toiminta-aika 1.2.2018–31.5.2019.

Projektikoordinaattori Riikka Malin, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö asiakkuuspäällikkö Riikka Vartiainen

Siltoja rakentamassa on Joensuun seudun alueellinen kehittämishanke, jossa kehitetään pakolaisten kotoutumisen alkuvaiheen palveluita. Hankkeen kohderyhmänä ovat kolmansista maista tulevat pakolaiset sekä kuntien työntekijät. Kuntien työntekijöiden maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden osaamista kartoitetaan ja lisätään hankkeen aikana.

Hankkeen toiminnoilla pyritään edistämään maahanmuuttajien yhteiskuntaan sopeutumista, työllistymisen edellytyksiä ja osallisuutta. Hankkeessa luodaan seudullinen kotouttamistyön toimintamalli ja osaamiskeskus, josta alueen kunnat saavat tukea kotouttamis- ja maahanmuuttoasioissa. Toimintamalli takaa alueen pakolaisille ja jatkossa myös muille maahanmuuttajilleyhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut. Se varmistaa myös kotouttamistyön osaamisen ja sen pysyvyyden Joensuun seudulla. Toiminta-aika on 1.1.2016 – 30.6.2018.

Projektikoordinaattori Mia Sevonius-Male, projektityöntekijä Taru-Maija Väisänen, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö kansliapäällikkö Jari Horttanainen

Hankkeen tavoitteena on luoda verkottuneella toimintamallilla Pohjois-Karjalaan ja sen lähialueille uusia, ortodoksiseen kulttuuriin perustuvia palveluja ja palvelukonsepteja paikalliselle väestölle ja matkailijoille. Hankkeen toimenpiteitä ovat verkottuneen toimintamallin rakentaminen ja vakiinnuttaminen Pohjois-Karjalan ja lähimaakuntien ortodoksisten toimijoiden kesken, teemoitettujen sisältöjen tuottaminen useilla eri kielillä, tapahtumatuotantojen ja palvelukonseptien kehittäminen ja pilotointi, maakunnan ja lähimaakuntien ortodoksikohteisiin suuntautuvien matkailukierrosten suunnittelu ja testaus sekä uusien nettisivujen kehittäminen ortodoksisuuteen ja ortodoksiseen kulttuuriin liittyvien toimijoiden yhteiseksi tiedotuskanavaksi. Toiminta-aika on 1.4.2016 – 30.6.2018.

Projektipäällikkö Jaana Pössi, Joensuun kaupungin yhteyshenkilö museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen