päivitetty 12.1.2024

Arviointiopas koteihin

KLIKKAA TÄSTÄ LINKISTÄ ARVIOINTIOPAS (pdf)

Valinnaisuus

Valinnaisaineet 4.–9.luokilla ovat osa oppilaan oppivelvollisuuteen kuuluvaa kokonaistuntimäärää.

Koulu tarjoaa valinnaisaineita vuosittain tarkennettavan suunnitelman mukaisesti.

Opinnot järjestetään Joensuun kaupungin perusasteen valinnaisuutta koskevan tuntijaon ja ryhmän vähimmäiskokoa koskevien päätösten mukaisesti.

Seuraavaa lukuvuotta/seuraavia lukuvuosia varten tehtävistä opiskeluvalinnoista kerrotaan erillisellä tiedotteella.

Oppilas valitsee yhdessä huoltajansa kanssa koulun tarjoamista valinnaisopintovaihtoehdoista mieluisimmat ja ilmoittaa myös varavalinnat. Jos ensisijainen toive ei toteudu, oppilas sijoitetaan ryhmään varavalintojen mukaan.

Jos oppilas on valinnut alakoulun 4. luokalta alkavan A2-kielen, hän sitoutuu opiskelemaan kyseistä kieltä peruskoulun päättymiseen saakka. Jos A2-kieltä opiskellut oppilas valitaan erikoisluokalle, hänen A2-kielen opintonsa päättyvät.

Tukea oppimiseen

Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea.

Oppilaalla on oikeus saada tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tarpeen mukaan muuttuvaa. Siksi on tarpeen mahdollisimman varhain tunnistaa mahdollisia oppimisen esteitä ja vaikeuksia ja suunnitella tukitoimia moniammatillisessa yhteistyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. (Opetushallitus, 2010)

Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja tarvittaessa muuntelemalla opetusryhmiä joustavasti. Tilapäisissä oppimisvaikeuksissa oppilaalle järjestetään tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Mikäli oppilas jää pois tai kieltäytyy hänelle järjestetystä tukiopetuksesta tai osa-aikaisesta erityisopetuksesta, asiasta ilmoitetaan huoltajalle.

Aloitteen tukiopetuksen järjestämiseen tekee ensisijaisesti opettaja, joka tiedottaa asiasta huoltajalle. Paras hyöty tukiopetuksesta saadaan, kun oppilas sitoutuu tekemään parhaansa myös varsinaisilla oppitunneilla ja kotitehtävissä. Tukiopetusta ei järjestetä korvaamaan opiskelua yhteisessä ryhmässä, mikäli oppilas toistuvasti myöhästelee tai on luvatta poissa oppitunneilta.

Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, hänelle järjestetään mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

Tehostettu tuki

• Järjestetään oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja.
• Tehtävänä on ehkäistä  ongelmien kasvamista ja kasautumista.
• Tehostetun tuen järjestäminen perustuu oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteen kartoittamiseen, aiemman tuen vaikutusten ja tarvittavien uusien tukitoimien arvioimiseen.
• Tämän kirjallisen pedagogisen arvion laatii opettaja/opettajat tarvittaessa yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa.
• Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää tuen suunnittelun ja toteuttamisen onnistumiseksi.
• Tehostetussa tuessa korostuvat yleisten tukitoimien lisänä osa-aikainen erityisopetus, yksilöllinen ohjaus, joustavien opetusryhmien käyttö sekä kodin kanssa tehtävä yhteistyö.
• Tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan.

Erityinen tuki

• Järjestetään oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteidensaavuttamista ei voida turvata muilla tukitoimilla.
• Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä kokonaisvaltaisesti suunnitellen.
• Ennen erityisen tuen järjestämistä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa sekä laaditaan oppilaasta pedagoginen selvitys. Siinä kuvataan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilanne, oppilaan oppimisvalmiudet, erityistarpeet, arvio tukijärjestelyistä sekä tarpeista yksilöllistää yhden tai useamman oppiaineen oppimäärää. Selvityksen ja erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi hankitaan tarvittaessa myös asiantuntijalausuntoja.
• Päätöksen erityisestä tuesta tekee koulutustoimenjohtaja.
• Suunnitelman toimeenpanemiseksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka perustuu opetussuunnitelmaan.
• HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin suunnitelma valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.
• Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta tuesta.
• Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.

Englannin opiskelu alaluokilla

Englannin opiskelu alkaa ensimmäisellä luokalla yhdellä oppitunnilla viikossa. Opetus on toiminnallista, eli englannin tunneilla leikitään, pelataan, liikutaan ja lauletaan paljon.

Englantia opettaa oma luokanopettaja tai kieltenopettaja.

Englanti arvioidaan keväällä jaettavassa lukuvuositodistuksessa samalla tavalla kuin muutkin aineet, eli sanallisesti arvosanalla hyväksytty/hylätty.

Uskonto ja elämänkatsomustieto

Pataluodon koulussa järjestetään uskonnonopetusta evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluville sekä muslimeille. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille oppilaille järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta. Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville vähintään kolmelle oppilaalle järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, mikäli huoltajat sitä pyytävät.

Mikäli oppilas ei osallistu edellä mainittuun opetukseen tai opetusryhmää ei muodostu, hänelle järjestetään muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Jos oppilaan omaa uskontoa ei opeteta koulussa ja uskonnollinen yhdyskunta järjestää opetuksen koulun ulkopuolisena opetuksena, tulee huoltajan toimittaa kouluun selvitys yhdyskunnan jäsenyydestä sekä uskonnon opettamisesta. Koulun ulkopuolisesta uskonnonopetuksesta ei anneta oppilaalle todistusarvosanaa.

Koulun uskonnonopetus järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti ja siihen liittyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus -  siis myös tutustumista uskonnon harjoittamisen muotoihin ja tapoihin, esim. rukous, virsi, uskonnolliset toimitukset, vierailukäynti kirkossa edellyttäen, että siellä ei osallistuta hartauden harjoittamiseen.  Uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä uskonnon harjoittamisena ei kuitenkaan pidetä suomalaisen koulun perinteisiä juhlia, joihin liittyy esim. yksittäisen virren laulaminen. (Eduskunnan perustuslakivaliokunta)

Maahanmuuttajaoppilaiden opetus

Pataluodon koulussa voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille.

Tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvien oppilaiden tasapainoista kehitystä ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet peruskouluopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa perehdytetään oppilasta suomalaiseen kulttuuriin, suomalaisen koulun toimintaan ja tapoihin. Pääpaino on suomen kielen opiskelussa. Valmistavan opetuksen aikana oppilas johdatellaan vähitellen eri oppiaineiden opiskeluun sekä tulevaan kotiluokkaan.

Maahanmuuttajaoppilaat aloittavat integroitumisen pikkuhiljaa eri oppiaineissa yksilöllisen oppimissuunnitelman mukaan. Oppilaiden taso tietotaidoissa huomioidaan suunnitelmaa tehtäessä.

Oppilaiden mukana oppitunneilla on kieliavustaja, joka tarvittaessa tukee opiskelua oppilaan omalla äidinkielellä tai selkosuomella.

Maahanmuuttajaoppilas opiskelee suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei ole äidinkielen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Opetus voidaan järjestää eri ryhmässä tai oman kotiluokan mukana suomea äidinkielenä opiskelevien kanssa. Tämä huomioidaan myös oppilaan arvioinnissa. Oman äidinkielen opetusta ja oman uskonnon opetusta järjestetään tarpeen mukaan.

Vaarallisten töiden tekeminen perusopetuksessa

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 15.6.2006 (475/2006) koskee nuorille työntekijöille erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä. Asetuksessa säädetään mm. perusopetukseen liittyvästä työstä. Sen mukaan peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä asetuksessa tarkoitettua vaarallista työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti.

Vaarallinen työ on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (302/2007) esimerkkiluettelossa. Siinä vaarallinen työ on luokiteltu mekaanisiin, kemiallisiin, fysikaalisiin, sähköisiin ja biologisiin vaaratekijöihin ja ruumiilliseen liikarasitukseen.

Perusopetuksen 7–9 vuosiluokilla Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteidenmukaisessa käsityön – erityisesti teknisen työn – opetuksessa sekä fysiikan ja kemian, biologian ja kuvataiteen käytännön harjoitustöissä käytetään vaarallista työtä koskevan asetuksen esimerkkiluettelossa mainittuja mekaanisia koneita, laitteita ja työvälineitä, esim. vannesahaa, höyläkonetta ja pyörösahaa sekä kemiallisia aineita ja valmisteita kuten esim. laimeita happoja.

Perusopetuksen 1–6 vuosiluokilla asetuksen mukaisten vaarallisten aineiden, koneiden ja laitteiden ja työvälineiden käyttö on kielletty.

Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että tarkistetaan ja varmistetaan opetuksessa käytettävien koneiden toimintakunto, turvallisuus- ja suojavarusteet ja niiden toimivuus samoin kuin oppilaan taito käyttää konetta. Säädökset löytyvät osoitteesta www.tyosuojelu.fi. Lisätietoja saa asianomaisten oppiaineiden opettajilta ja rehtorilta.

Järjestyssäännöt

Joensuun kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisten yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt

Järjestyssääntöjen tehtävänä on luoda perusta koulutyön kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle, kouluyhteisön turvallisuudelle ja viihtyisyydelle. Järjestyssäännöt ohjaavat jokaista kouluyhteisön jäsentä vastuuseen päivittäisestä työskentelystä ja kasvattavat osaltaan oppilasta tulevaa elämää varten.

Soveltamisala

Näitä järjestyssääntöjä sovelletaan kouluaikaan ja koulualueeseen. Koulualueella tarkoitetaan niitä kiinteistöjä ja piha-alueita, jotka ovat koulun opetustiloina. Kouluajaksi käsitetään lukujärjestyksen mukainen työpäivä ja koulun vuosisuunnitelmassa hyväksytyt poikkeavat työajat.

Järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulun järjestämissä opiskeluun välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa, vaikka ne järjestetään koulualueen ja / tai – ajan ulkopuolella.

Toiminta koulualueella ja – ajalla sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa:

1. Perusasteen oppilas saa poistua kouluaikana koulualueelta vain opettajan tai rehtorin erillisellä luvalla.
2. Jokainen kouluyhteisön jäsen käyttäytyy asiallisesti ja tekee omat tehtävänsä tunnollisesti.
3. Jokainen kouluyhteisön jäsen vastaa siitä, että kaikissa tilanteissa vallitsee työrauha.
4. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen pitämään koulualueen ja muut koulun käytössä olevat alueet siistinä.
5. Oppilaan tulee osallistua opetukseen säännöllisesti. 
6. Jos oppilas ei voi tulla kouluun, on huoltaja velvollinen välittömästi ilmoittamaan syyn luokanopettajalle tai ryhmänohjaajalle. Koulun tulee ottaa yhteyttä huoltajaan oppilaan kolmantena poissaolopäivänä, jos huoltaja ei ole ilmoittanut oppilaan poissaolon syytä. Peruskoulun tulee seurata oppilaan poissaoloja.
7. Luokanopettaja tai ryhmänohjaaja voi antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään viikon poissaoloon sen luokan oppilaalle, jonka valvonta hänelle kuuluu. Koulun rehtori voi myöntää oppilaalle luvan viikkoa pidempään poissaoloon. Lupa anotaan kirjallisena.
8. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Oppituntien ulkopuolisessa toiminnassa noudatetaan erikseen sovittuja työaikoja. 
9. Välituntien aikana luokkatiloissa saa oleskella vain tilasta vastaavan opettajan erillisellä luvalla.
10. Aiheeton liikennöinti koulun alueella on kielletty. Autot, pyörät, mopot ja muut kulkuvälineet pysäköidään koulun osoittamille paikoille. 
11. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. 
12. Vioittuneista tai rikkoutuneista välineistä on ilmoitettava välittömästi koulun henkilökunnalle. 
13. Liikuttaessa noudatetaan liikennesääntöjä. 
14. Tupakkatuotteiden, sähkötupakan, nuuskan, päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen, myynti ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty. 
15. Matkapuhelimen häiritsevä käyttö on kielletty kouluaikana. (Koulk 23.4.2009, §51) 
16. Oppilaat eivät saa välittää koulua, opettajia tai oppilastovereita koskevaa materiaalia sosiaalisessa mediassa ilman asianomaista lupaa, eivätkä toimia multimedialaitteiden ja tietoverkkojen käytössä vastoin Joensuun seudun sosiaalisen median opetuskäytön ohjetta. (HYVOKOJ 22.5.2017 § 18, Joensuun seudun opetustoimen sosiaalisen median opetuskäytön ohje)

Seuraamukset oppilaalle rikkomuksista

Seuraavat toimenpiteet on kirjattava ja niistä on tiedotettava huoltajalle mahdollisimman nopeasti:

1. Kasvatuskeskustelu PoL 35§ on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen. Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä oppilaan kasvatuskeskusteluun.
2. Perusasteella kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään PoL 36§. 
3. Perusasteella ja lukiossa opetusta häiritsevä oppilas voidaan poistaa oppitunnin tai koulun järjestämän tilaisuuden loppuajaksi. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tässä tapauksessa koulun rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtumien kulusta kasvatus- ja koulutuslautakunnalle. PoL 36b§, LL 26§b 
4. Rehtori voi koulutyötä kohtuuttomasti häiritsevältä tai väkivaltaiselta tai toisten turvallisuutta uhkaavalta oppilaalta evätä oikeuden osallistua opetukseen ja liikkumiseen koulualueella perusopetuksessa enintään jäljellä olevan työpäivän PoL 36§ ja lukiossa enintään kolmen työpäivän ajaksi LL 26§. 
5. Opettaja tai rehtori saavat tarkastaa oppilaan tai opiskelijan mukana olevat tavarat (mm. kassit, penaalit), hallinnassa olevat koulun tai oppilaitoksen säilytystilat ja vaatteet päällisin puolin sellaisen kielletyn tai vaarallisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos esineen tai aineen hallussapito on ilmeistä JA oppilas tai opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. PoL 35e§, LL 26e§
6. Perusopetuksessa opettaja tai rehtori voivat ottaa myös muun opetusta häiritsevän esineen pois oppilaalta, jos oppilas ei sitä pyynnöstä anna. Esine tai aine palautetaan oppilaalle pääsääntöisesti oppitunnin päätyttyä. Lisäksi oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan 
7. perusasteella määrätä enintään kaksi tuntia jälki-istuntoa PoL 36§ tai
8. perusasteella ja lukiossa antaa kirjallinen varoitus PoL 36§, LL 26§. 
   Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, 
9. oppilas voidaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätöksellä erottaa perusasteella enintään kolmeksi kuukaudeksi ja lukiossa enintään vuodeksi. Väkivaltaisen tai uhkaavan oppilaan vaarantaessa toisten turvallisuuden voidaan määräaikainen erottaminen panna täytäntöön ilman lainvoimaa. PoL 36§, LL 26§

Ennen kohdissa 7.–9. kuvattujen rangaistuksen määräämistä on yksilöitävä teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Lisäksi ennen kurinpitorangaistuksen (kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen) antamista on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.