Kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien määrä oli 403,6 milj. euroa, 2,2 milj. euroa (0,5 %) edellisvuotta korkeampi. Kaupungin nettomenot olivat 375,9 milj. euroa. Nettomenot kasvoivat edellisvuoteen nähden 3,3 %, noin 12 milj. euroa. Kasvua selittää erityisesti hyvinvointipalvelujen ja työllisyysmenojen kasvu sekä maankäyttökorvaustulojen aleneminen selvästi vuoteen 2017 nähden. Kaupunki sai vuonna 2017 kertaluontoisia maankäyttökorvaustuloja lähes 5 milj. euroa vuotta 2018 enemmän.
- Tilinpäätös 2018 infotilaisuuden tallenne 14.3. Youtubessa
- Tilinpäätös 2018 infotilaisuuden kaupunginjohtajan esitysaineisto
Verokehitys heikkoa, valtionosuudet kasvoivat
Talouden hyvästä suhdannetilanteesta huolimatta kaupungin verotulokertymä jäi edellisvuotta matalammalle tasolle. Verotuloja kertyi 260,6 milj. euroa, -0,7 % edellisvuotta vähemmän. Kunnallisverokertymä aleni -0,9 % erityisesti vuoden 2017 toteutunutta verotusta koskeneiden oikaisujen, poikkeuksellisten suurten ennakonpalautusten sekä kilpailukykysopimuksen ja veroperusteiden muutosten seurauksena. Yhteisöverokertymä aleni -0,9 %. Muutosta selittää vuonna 2017 koko maan yhteisöverokertymää merkittävästi nostanut yksittäiseen yrityskauppaan (Supercell) liittyvä ennakontäydennysmaksu. Kiinteistöverotulot kasvoivat rakennuskannan kasvun seurauksena 1,6 %.
Kaupungin valtionosuustulot kasvoivat 3,9 miljoona euroa, 2,8 %. Valtionosuuksia kertyi 142,9 milj. euroa. Valtionosuuskertymää nosti erityisesti veroperusteiden muutosten kompensointi valtionosuuksien kautta ja verotulotasauksen kasvu. Valtionosuuksiin sisältyvällä verotulotasauksella tasataan kuntien verotulokertymää koskevaa eroa.
Sijoitusmarkkinoiden vuosi haasteellinen, Joensuun Veden tulos odotetun mukainen
Vuosi 2018 oli haasteellinen sijoitusmarkkinoilla. Kaupungin rahastojen markkina-arvojen kehitys jäi negatiiviseksi, -2,5 %. Rahastojen tilikauden tulos oli kuitenkin ylijäämäinen, 1,17 milj. euroa. Rahastojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli vuoden 2018 lopussa noin 93 milj. euroa.
Joensuun Vesi -liikelaitoksen tilikauden tulos oli 2,6 milj. euroa.
Kaupunki investointi voimakkaasti
Kaupunki investointi vuonna 2018 voimakkaasti. Investointimenot kiinteistöleasing huomioiden olivat lähes 60 milj. euroa. Vuoden 2018 aikana valmistui talonrakennushankkeista Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus, Nepenmäen yhtenäiskoulu, Heinävaaran yläkoulu, Hukanhauden ja Hammaslahden päiväkodit sekä Pataluodon yläkoulun muutostyöt.
Vuoden 2018 aikana rakenteilla olleista isoista hankkeista Rantakylän normaalikoulu valmistui vuoden 2019 alussa. Karsikon päiväkoti sekä harjoitusjäähalli ja kilpahallin sosiaalitilojen peruskorjaus valmistuvat vuoden 2019 aikana.
Yhdyskuntatekniikkaan investointiin vuoden 2018 aikana runsaalla 17 milj. eurolla. Euromäärältään merkittävimmät kohteet olivat Raatekankaan eritasoliittymä ja kauppatoriin liittyvät investoinnit.
Lainakanta jatkaa kasvua
Korkean investointitason myötä kaupungin lainakannan kasvu jatkui. Lainakanta oli vuoden 2018 lopussa 234,6 milj. euroa. Asukasta kohden lainaa oli 3 064 euroa, kun edellisvuonna asukaskohtainen lainamäärä oli 3 008 euroa. Kaupungin lainataakka on hieman kuntasektorin keskimääräistä tasoa korkeampi. Lainakannan lisäksi kiinteistöleasingvastuiden määrä on viime vuosina noussut.
Toimintaympäristön kehitys myönteisessä vireessä
Toimintaympäristön kehitys on viime vuosina ollut positiivista. Kaupungin väestömäärän kasvu jatkui. Vuoden 2018 lopussa kaupungin asukasluku oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä.
Työllisyystilanne parani vuoden 2018 aikana. Vuoden 2018 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi muodostui 14,5 %. Työttömyysaste aleni 2,5 % edellisvuoteen nähden. Työttömien määrässä mitattuna muutos oli -882.
Rakentamisen vilkas tahti jatkui. Vuonna 2018 valmistui laajennus- ja muutoshankkeet ja muut rakennukset huomioiden ennätykselliset 1047 asuntoa. Rakennuslupia myönnettiin laajennus- ja muutoshankkeet huomioiden 899 asunnolle, kun vuonna 2017 lupia myönnettiin 1018 asunnolle.