Joensuun kaupungin vuoden 2021 tilinpäätös on ennakkotietojen mukaan 5,5 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämäisen tuloksen takana olivat erityisesti kaupungin rahastojen hyvä tulos ja valtion tukitoimet. Tilinpäätösesitys sisältää varauksia tulevien vuosien investointeihin ja vahvistaa taseen ylijäämää. Ilman kertaluontoisten erien ja valtion tukitoimien vaikutusta tulos olisi jäänyt alijäämäiseksi.
Koronaviruspandemia ja sen torjumiseksi tehdyt toimenpiteet vaikuttivat edelleen kuntien ja kuntayhtymien toimintaan vuonna 2021. Menokasvu oli nopeaa, mutta valtion tukitoimet tukivat vuoden 2020 tavoin kuntien taloutta.
Joensuun kaupungin nettomenot olivat 422,3 milj. euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 26,4 milj. euroa (+ 6,7 %). Kasvusta puolet kohdistuu oman toiminnan menoihin ja puolet Siun soten maksuosuuksiin. Oman toiminnan menokasvu oli nopeaa, 9,6 %. Kasvuun vaikutti vuoden 2020 vertailupohja. Toimintamenojen taso oli edellisvuonna koronapandemian aiheuttamien palvelumuutosten johdosta matala. Siun sotelle maksettujen sote-palvelujen, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden menot kasvoivat 5,1 %. Menoissa on huomioitu varautuminen kuntayhtymän alijäämän kattamiseen.
Verotulo- ja valtionosuustulot kasvoivat vähemmän kuin nettomenot. Verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kasvu oli 3,5 %, 15,6 milj. euroa. Verotulojen kasvu oli vahvaa ja Joensuun verotulokertymän kasvu ylsi koko maan kasvua korkeammaksi. Verotuloja kertyi 296,2 milj. euroa, runsas 22 milj. euroa (+8,1 %) edellisvuotta enemmän.
Verotulokertymää nosti Suomen talouden suhteellisen hyvä kehitys koronapandemian jatkumisesta huolimatta ja valtion kuntatalouden tukitoimena toteutettu yhteisöveron kuntien jako-osuuden määräaikainen nosto. Valtionosuuksia kertyi 164,8 milj. euroa, 6,6 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Valtionosuuksien määrä jäi edellisvuotta matalammaksi, koska valtion tukitoimet kohdennettiin vuonna 2020 suurelta osin valtionosuuksien kautta. Vuonna 2021 merkittävä osa tukitoimista kohdistui valtionavustuksina Siun soten kautta ja pienensivät siten kuntien sote-menojen kasvua.
Rahastojen ja Joensuun Veden tulokset paransivat kaupungin vuoden 2021 tulosta. Sijoitusmarkkinoiden kehitys oli vuoden aikana myönteistä. Kaupungin rahastojen markkina-arvo kasvoi 7,1 % ja rahastojen tilikauden tulos oli 12,5 milj. euroa ylijäämäinen. Rahastojen tilikauden tulosta paransi kertaluontoinen arvopapereiden luovutusvoittotulo.
Joensuun kaupunki investoi 37 milj. eurolla vuonna 2021. Toimitilainvestoinneista suurimmat olivat vuoden 2022 aikana valmistuvat Karsikon alakoulun sekä Mehtimäkihallin rakennushankkeet. Kaupunkirakennepalveluiden kehittämishankkeista merkittävimmät hankkeet olivat Haapajoen ja Multimäen asuinalueiden katuverkon rakentaminen, Rantakylän torin kehittäminen, Tiaisenkadun peruskorjaus, Koillispuiston pallokentän ja Hammaslahden urheilukentän peruskorjaukset sekä Koulukadun ja Kauppakadun peruskorjaukset.
Ylijäämäisen talousarvion sekä talousarviossa arvioitua pienempänä toteutuneiden investointimenojen johdosta kaupungin lainakanta jäi arvioitua pienemmäksi. Asukaskohtainen lainakanta oli vuoden 2021 lopussa 3 041 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 3 099 euroa.
Toimintaympäristön kehitys oli vuoden 2021 aikana koronapandemiasta huolimatta myönteistä. Kaupungin väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan vuoden lopussa 77 266. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 331 henkilöä. Työllisyystilanteen koheneminen jatkui ja työttömyysaste on alentunut koronapandemian seurauksena varsin korkeiksi kohonneista lukemista. Koko vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi muodostui 14,9 %, kun keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2020 oli 17,1 %. Rakentaminen palasi lähemmäs niin sanottua normaalia tasoa monen vilkkaan vuoden jälkeen. Vuonna 2021 valmistui 401 asuntoa ja rakennuslupia myönnettiin 492 asunnon rakentamista varten.
