Joensuun kaupunki ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat sopineet yhteisestä tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä vuoteen 2027 saakka yltävällä aiesopimuksella.
Sopimuksessa sovitaan Joensuun alueen innovaatiotoiminnan kehittämisestä, tavoitteista ja painopisteistä. Käytännössä solmittu aiesopimus mahdollistaa alueelle vuosittain noin 1,8 miljoonan euron kehittämismäärärahat.
Hallitusohjelmassa linjataan, että yliopistokaupunkien kanssa luodaan sopimukset julkisen ja yksityisen tki-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta. Laaditut uudet valtion ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään 9. helmikuuta yhteistyökaupungit ja uudet aiesopimukset tiedotustilaisuudessaan.
Kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen aiesopimus tukee kaupungin innovaatiovetoista kasvua, kilpailukykyä, elinvoimaa, työllisyyttä ja kansainvälistymistä. Sopimuksen avulla yhteistyökaupungit vauhdittavat alueen elinkeinoelämän uudistumista ja kehittävät kestävää kaupunkia digitalisaation, uusien teknologioiden ja hiilineutraaliuden tuomion mahdollisuuksien avulla.
Keskeisessä roolissa kaupunkiympäristön ja innovaatioympäristön kehittämisessä ovat alueelliset yhteistyökumppanit, kuten Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Business Joensuu sekä aluerahoittajina Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Käytännössä kehittämistyötä tullaan tekemään erilaisten kehittämishankkeiden muodossa.
– Uusi sopimus sisältää konkreettisia toimia, joilla korkeakoulujen osaamista sekä innovaatioita kehitetään yhdessä yritysten kanssa uusiksi tuotteiksi ja työpaikoiksi. Tällä lisätään kilpailukykyä. Painopistealueina ovat kaupunkimme osaamis- ja vahvuusalueiden hyödyntäminen yhdistettyinä tänä päivänä niin ajankohtaisiin ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen sekä kiertotalouteen, kertoo Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.
Laaditussa aiesopimuksessa strategisina painopisteinä ovat bio- ja kiertotalous sekä fotoniikkaan pohjaava liiketoiminta. Vuoteen 2023 mennessä bio- ja kiertotalouden kehittämisellä tavoitellaan yhdeksän (9) uuden yrityksen syntymistä ja 20 miljoonan euron liikevaihtoa uusista liiketoiminnoista sekä kuutta (6) uutta vientiyritystä. Vuoteen 2023 mennessä fotoniikan liiketoiminnan kehittämisellä pyritään luomaan 40 miljoonan euron liikevaihto, 35 miljoonan euron vientitulo ja synnyttämään 14 uutta yritystä.
– Tulemme panostamaan etenkin metsäbio- ja kiertotalouden sekä fotoniikan tutkimustulosten kaupallistamiseen sekä tutkimuksen soveltamiseen yrityksille, jotta syntyy uutta liiketoimintaa. Esimerkkejä bio- ja kiertotalouden uusista mahdollisuuksista ovat puurakentaminen ja ekologisuus, biotalouden arvoketjujen digitalisoituminen sekä uusiutuvat materiaalit ja polttoaineet. Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa olemme jo miettimässä yhteisiä koulutus- ja tutkimusekosysteemipalveluita. Tki-lähtöisiä startup-yrityksiä autetaan liiketoiminnan alkuun kansainvälisessä yrityskiihdyttämössä. Rahoituksella vahvistetaan Joensuuhun käynnistymässä olevan fotoniikka-alan Photonics Center – Collaboration for Business and Research -palvelua, taustoittaa Business Joensuu Oy:n palvelujohtaja Janita Ylitalo.
– Haluamme, että Joensuu on vuonna 2027 ainutlaatuisen bio- ja kiertotalouden osaamis- ja liiketoimintakeskittymä, sekä maailman fotoniikkaosaamisen kotipesä, joka tarjoaa houkuttelevan toimintaympäristön fotoniikka-alan yrityksille. Maailman luokan invest in- ja sijoittumispalvelumme tekevät yritysten sijoittumisen seudulle helpoksi, päättää Ylitalo.
Suomen valtio ja kaupunki rahoittavat yhdessä sopimuksen toteuttamista. Rahoitusta kanavoidaan EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021–2027 (EAKR, ESR, JTF). Sopimuksen käynnistysvaihe rahoitetaan kansallisesta alueellisesta kehittämisrahasta (AKKE). Kaupunki sitoutuu rahoittamaan uusia innovatiivisia sopimuksen mukaisia toimenpiteitä 40 prosentin osuudella. Sopimuksen toteuttamiseen nimetään ohjaava johtoryhmä.
Lue lisää ekosysteemisopimuksista:
https://tem.fi/-/valtion-ja-kaupunkien-sopimusyhteistyolla-vauhditetaan-vahahiilisia-digitaalisia-ja-hyvinvointia-edistavia-innovaatioita