Penttilänranta
Penttilänranta alasivun pääkuva
Penttilänranta
Kaupungin kehittäminen – Penttilänranta
Penttilänranta sijaitsee Joensuun keskustassa, Pielisjoen itärannalla. Alueella toimi yli 100 vuotta Penttilän saha, joka oli aikanaan yksi Suomen suurimmista. Alueen uusi aika alkoi, kun Joensuun kaupunki osti 33 hehtaarin saha-alueen vuonna 2008. Pitkä teollinen historia näkyy vieläkin alueen katujen ja puistojen nimissä, muistomerkeissä ja taiteessa.
Ensimmäiset uudet kerrostalot valmistuivat Penttilänrantaan syksyllä 2013 ja koko alueen rakentaminen kestää vuoteen 2030 asti.
Penttilänranta on tärkeä osa Symmetrisen kaupungin visiota, jolla Joensuun keskustaa kehitetään entistä enemmän myös Pielisjoen itäpuolella.
Penttilänranta, Penttilän sahan historia
Penttilänranta, asuminen
Monipuolista asumista palvelujen lähellä
Penttilänrannasta tulee koti kaikkiaan noin 3 500 asukkaalle. Monenlaiset asukkaat ovat jo kotiutuneet alueelle: Tarjolla on korkeatasoisia omistus- ja vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja sekä erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja.
Asuinympäristönä Penttilänranta on viihtyisä, nykyaikainen, turvallinen ja yhteisöllisyyttä tukeva. Penttilänrannan sijainti Joensuun keskustan vieressä takaa sen, että kaikki kaupungin palvelut ovat lähellä. Penttilänrannan ja viereisen Aittarannan alueelta löytyy jo monenlaisia palveluja ruokakaupoista kauneudenhoitoon.
Päiväkodit ja oppilaitokset ovat myös lähellä: Kilometrin säteellä alueesta on useita oppilaitoksia perusopetuksesta ammattikorkeakouluun, lähimpänä ammattiopisto Riverian kampus. Penttilänrannan lähistölle rakennetaan myös uudenlaista yrityspuistoa, GreenParkia.
Jokimaisemaa ja syötävä puisto
Jokimaisema ja luonto ovat suuri osa Penttilänrantaa. Maisemasta voit nauttia kulkiessasi Pielisjoen rantaa mukailevaa kävelytietä. Asuinalueen vieressä olevalta täyttömäeltä aukeaa huikeat näköalat sekä Pyhäselälle että kaupunkiin. Talvella mäki on suosittu mäenlaskupaikka.
Leikkipaikkoja on paitsi asuintalojen pihoissa, myös esimerkiksi Pajamäen päällä. Penttilänrannan alueelle on valmistunut suuri ruusupuisto ja Varvinpuiston kirsikkapuut tuottavat kesäisin satoa kaikille ohikulkijoille. Molemmat puistot on toteutettu yhteisöllisinä projekteina.
Penttilänranta, asuminen, Monisukupolvikortteli
Penttilänranta, ruusupuisto
Penttilänranta, kirsikkakuja
Penttilänranta, asuminen, Monisukupolvikortteli
Penttilänranta, liikkuminen
Helppo alue tulla ja mennä
Penttilänranta sijaitsee aivan Joensuun ydinkeskustan vieressä. Alueella on keskitytty erityisesti kevyen liikenteen yhteyksien sujuvuuteen ja laadukkaaseen toteutukseen. Hyvät kevyen liikenteen yhteydet ovat iloksi kaikille kaupunkilaisille.
Silta on maamerkki
Ylisoutajan silta on tärkeä osa Penttilänrannan liikenneratkaisua. Pielisjoen ylittävä kevyen liikenteen silta yhdistää Penttilänrannan eteläiseen ruutukaavakeskustaan ja tarjoaa asukkaille suoran yhteyden keskustaan. Lisäksi sillan myötä Pielisjoen virkistysreitit ja Kukkosensaaren luontoalue ovat tulleet entistä useamman kaupunkilaisen lähelle.
Ylisoutajan sillasta on tullut Penttilänrannan ja koko kaupungin tunnistettava ja omaleimainen maamerkki. Pyhäselältä veneellä saavuttaessa se muodostaa sisääntuloportin Joensuuhun.
Pyörillä ja vettä pitkin
Penttilänrannan läpi kulkee myös joukkoliikenteen linja. Joukkoliikenteen linjan muutos kulkemaan Penttilänrannan kautta tuli mahdolliseksi, kun Penttilänkatu jatkettiin Repolankadun kautta Peltolankadulle. Linja kulkee Vehkalahdesta Penttilänrannan ja keskustan kautta Noljakkaan.
Alueella pysäköinti on toteutettu pääsääntöisesti asuinrakennusten tonteille, lisäksi kadunvarsilla on jonkin verran pysäköintipaikkoja. Penttilänkadun ja Suursahankadun kulmassa on tyhjällä tontilla väliaikainen soraparkki. Tulevaisuudessa soraparkin tilalle rakennetaan pysäköintialue alueen kasvaviin pysäköintitarpeisiin.
Kaupunki selvitti talvella 2016 asukaskyselyllä Penttilänrannan pysäköintitilannetta. Kyselyssä selvisi, että alueelle kaivattiin lisää parkkipaikkoja, erityisesti vieraspysäköintiin. Kyselyn tulosten perusteella Penttilänkadun varteen lisättiin yleisiä pysäköintipaikkoja. Lisäksi Penttilänrannan uusimmassa asemakaavassa vaaditaan, että tonteille toteutetaan vieraspaikkoja.
Joki on iso osa Penttilänrantaa, joten on luonnollista, että alueelle tulee myös satama. Pienvenesatama rakennetaan sahan vanhan tukkialtaan paikalle. Aloittamaan päästään 2020-luvulla, kun alueen toteutus etenee tulevan sataman kohdalle asti.
Penttilänranta, Ylisoutajan sillan rakentaminen
Penttilänranta, rakentaminen, pienvenesatama
Penttiläranta, Suunnittelu ja kaavoitus
Suunnittelu ja rakentaminen
Koska kyseessä on pitkä projekti, Penttilänrannan asemakaavojen laatiminen on jaettu useaan vaiheeseen. Kukin vaihe kattaa tontinluovutustarpeet muutamaksi vuodeksi.
Alueella on nyt kolme hyväksyttyä asemakaavaa:
• Penttilänrannan 1. asemakaava 2011
• Penttilänranta II 2015
• Penttilänranta III 2018
Asemakaava puuttuu vielä Sahaniityn alueelta, joka etelässä rajoittuu Penttilän hovin suojeltuun alueeseen.
Penttilänranta, suunnittelun alku
Penttilänranta, Penttilän suunnittelukilpailu
Penttilänranta, asuntorakentaminen
Suosittu rakennuskohde
Ensimmäiset uudet kerrostalot valmistuivat Penttilänrantaan syksyllä 2013. Rakentaminen on ollut alusta asti erittäin vilkasta ja uusi asuntoalue joen varressa, keskustan tuntumassa on osoittautunut erittäin houkuttelevaksi. Vuoden 2016 loppuun mennessä uusia kerrostaloja oli valmistunut jo 14 kappaletta.
Vuonna 2019 Penttilänrantaan valmistuu Suomen korkein puutalo. Samoin vuonna 2019 rakennetaan ensimmäiset rakennukset tontille, josta järjestettiin innovatiivinen tontinluovutuskilpailu.
Penttilänranta, rakentaminen, Suomen korkein puutalo
Penttilänranta, rakentaminen, innovatiivinen tontinluovutuskilpailu
Penttilänranta, alueen puhdistaminen
Kolmen vuoden puhdistusurakka
Kun Joensuun kaupunki osti Penttilän vanhan saha-alueen, tuli kaupan mukana myös vastuu alueen kunnostamisesta. Sahan toiminnan jäljiltä maaperä oli pahasti pilaantunutta ja se sisälsi mm. dioksiini- ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja.
Sahaustoiminnan päättymisen jälkeen Joensuun kaupunki ja alueen omistaja, UPM-Kymmene Oy kävivät neuvotteluja alueen kohtalosta lähes 20 vuoden ajan. Neuvottelut päättyivät 2008 kun Joensuu kaupunki osti noin 33 hehtaarin alueen 2008 yhden euron kauppasummalla. Kauppaehdoissa oli määrätty kunnostusvastuun siirtyminen ostajalle.
Penttilänrannan maaperän kunnostustyö oli lajissaan Suomen suurin työmaa. Keväällä 2009 alkanut työ päättyi syyskuussa 2012. Reilun kolmen vuoden kunnostustyölle kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa ja pilaantunutta maata siirrettiin yli 900 000 tonnia. Poistettavaa maa-ainesta kertyi 750 000 tonnia, siis noin 40 000 autokuormallista.
Penttilänranta, maaperänpuhdistusoperaatio
Penttilänranta, puhdistusoperaatio lukuina
Penttilänranta, puhdistusoperaatiossa mukana olleet yritykset
Penttilänranta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen
Yhdyskuntatekniikkaa rakennetaan osissa
Penttilänrannan katu- ja vesihuoltoverkon rakentaminen aloitettiin syksyllä 2011. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuivat Penttilänkatu ja Suursahankatu vanhalla saha-alueella sekä Pajamäen rinteessä Saharinne, Kimpikuja sekä Kutterikuja.
Kesällä 2017 avattiin kokonaan uusi katuyhteys, kun Penttilänkatu jatkettiin entisen Repolankadun kautta Peltolankadulle. Kevyen liikenteen reiteistä ovat valmiina saha-alueelta Kuhasalon suuntaan sekä saha-alueen läpi Vehkalahden suuntaan johtavat reitit.
Infran rakentaminen on ollut alueella normaalia edullisempaa. Tähän on syynä se, että alue sijaitsee jo valmiiden verkostojen keskellä. Kaupunki on varannut infran, eli vesi- ja viemäriverkoston, teiden sekä sähkö- ja energiaverkkojen, rakentamiseen kaikkiaan 20 miljoonaa euroa. Nämä kustannukset tulevat kaupungille takaisin tonttien myynnillä.
Penttilänrannan taide
Taide on osa Penttilänrantaa
Penttilänrannassa on kiinnitetty erityisesti huomiota rakennetun ympäristön viihtyisyyteen tuomalla taide osaksi jokapäiväistä elämää.
Alueelle on hankittu taidetta prosenttiperiaatteella vuodesta 2013 lähtien. Teoksia löytyy paitsi rakennusten julkisivuilta, myös aulatiloista, pihapiireistä ja puistoista. Taidetta on hankittu suorina hankintoina ja kutsukilpailujen kautta.
Prosenttiperiaate tuo taiteen arkipäivään
Prosenttiperiaate tarkoittaa, että Penttilänrannassa yhden prosentin osuus rakentamisen kustannuksista käytetään taiteeseen. Sen mukaan taidehankinnat budjetoidaan ja nivotaan osaksi suunnittelun ja rakentamisen prosesseja. Näin taidetta on saatu kaikkien nautittavaksi ympäri aluetta.
Prosenttiperiaatteen käynnistämistä varten kaupunki sopi vuonna 2011 Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan kanssa, että visuaalisten alojen läänintaiteilijan työhön sisällytetään Penttilänrannan taidehankkeen koordinointi. Tehtävää hoiti 2011–2015 kuvanveistäjä Hannu Aaltonen. Koordinaattori toimi valmistelijana, toimeenpanijana, yhteyshenkilönä sekä taidehankintatyöryhmän sihteerinä.
Suoria hankintoja ja kutsukilpailuja varten perustettiin vuonna 2011 Taiteilijapankki, jonne Penttilänrannan taidehankinnoista kiinnostuneet taiteilijat ilmoittautuivat lähettämällä portfolionsa taidekoordinaattorille. Visuaalisten alojen läänintaiteilijan työn päätyttyä syksyllä 2015, taiteilijapankkiin kuuluvat portfoliot on siirretty Joensuun taidemuseon kirjastoon.
Taidehankintatyöryhmä PENTA
Penta-taidehankintaryhmä perustettiin alun perin huolehtimaan Penttilän rannan alueen taideteoshankinnoista. Alueella toteutetaan taidehankinnoissa prosenttiperiaatetta eli 1 % maaperän kunnostuksen ja yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksista käytetään ympäristötaiteen hankkimiseen. Sittemmin työryhmän tehtäviä on laajennettu kattamaan yleisemmin julkisen taiteen hankintaan liittyviä asioita.
Penta-taidehankintaryhmän tehtävät:
- arvioida ja antaa lausunto kaikista kaupungin julkisista taideteos hankinnoista ennen taiteilijan valitsemista ja hankkeen toteuttamista
- koordinoida ja valmistella päätösesitykset Penttilänrannan alueen taidehankinnoista ja sijoituspaikoista kaupunginhallituksen vuonna 2010 hyväksymän Penttilänrannan taidehankinnat prosenttiperiaatteella -puitesuunnitelman mukaan.
Puitesuunnitelman mukaan työryhmän tehtävänä
- on valikoida ja esittää kulloiseenkin kohteeseen yhtä tai useampaa vaihto
- ehtoista taiteilijaa tai taiteilijaryhmää taidekohteen toteuttajaksi sekä
- ohjata kunkin taideteoksen käytännön suunnittelua.
Penttilänrannan korttelialueiden osalta hankinnoista päättää rakennushankkeiden toteuttajat. Joensuun kaupungin osalta hankintapäätökset tehdään hallintosäännön ja talousarvion toimeenpano-ohjeiden mukaisesti.
Taidehankintatyöryhmään (PENTA) on nimetty seuraavat henkilöt:
- vs. kulttuurijohtaja Leena Hoppania pj., Joensuun kaupunki / hyvinvoinnin toimiala
- kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen vpj., Joensuun kaupunki / kaupunkiympäristön toimiala
- kaupungininsinööri Tero Toivanen, Joensuun kaupunki / kaupunkiympäristön toimiala
- maankäytön suunnittelija Natalia Musikka, Joensuun kaupunki / kaupunkiympäristön toimiala
- amanuenssi Maria Inkeri, Joensuun kaupunki / taidemuseo
- erityisasiantuntija Hanna Susitaival, Taiteen edistämiskeskus / Joensuun toimipiste
- kuvataiteilija Harri Turunen, Taiteen edistämiskeskus / Joensuun toimipiste
- kuvataiteilija Tuija Hirvonen-Puhakka, Joensuun Taiteilijaseura.
Lisäksi PENTA-ryhmä kutsuu Ulla Pennasen työryhmään ulkopuolisena asiantuntijana. Lisäksi työryhmä voi kutsua kokouksiinsa muita asiantuntijoita.
Työryhmän yhteyshenkilönä toimii:
Maria Inkeri
amanuenssi, alueellinen taidemuseotyö
Joensuun taidemuseo Onni
maria.inkeri@joensuu.fi
puh. 050 571 7405