Kaupungin kehittäminen, Penttilänranta

Pielisjoen itärannalle rakentuvan Penttilänrannan siluetti piirtyy maisemaan urbaanina ja monikerroksisena. Moderni ja yhteisöllinen asuinalue on myös merkittävä taidehanke; noin prosentti rakentamiskustannuksista käytetään taiteeseen.

 

Penttilänranta sijaitsee Joensuun keskustassa, Pielisjoen itärannalla. Alueella toimi yli 100 vuotta Penttilän saha, joka oli aikanaan yksi Suomen suurimmista. Alueen uusi aika alkoi, kun Joensuun kaupunki osti 33 hehtaarin saha-alueen vuonna 2008. Pitkä teollinen historia näkyy vieläkin alueen katujen ja puistojen nimissä, muistomerkeissä ja taiteessa.

Ensimmäiset uudet kerrostalot valmistuivat Penttilänrantaan syksyllä 2013 ja koko alueen rakentaminen kestää vuoteen 2030 asti.

Penttilänranta on tärkeä osa Symmetrisen kaupungin visiota, jolla Joensuun keskustaa kehitetään entistä enemmän myös Pielisjoen itäpuolella.

Penttilänranta, Penttilän sahan historia

Penttilän sahan historiaa

Penttilänranta, asuminen

Monipuolista asumista palvelujen lähellä

Penttilänrannasta tulee koti kaikkiaan noin 3 500 asukkaalle. Monenlaiset asukkaat ovat jo kotiutuneet alueelle: Tarjolla on korkeatasoisia omistus- ja vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja sekä erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja.

Asuinympäristönä Penttilänranta on viihtyisä, nykyaikainen, turvallinen ja yhteisöllisyyttä tukeva. Penttilänrannan sijainti Joensuun keskustan vieressä takaa sen, että kaikki kaupungin palvelut ovat lähellä. Penttilänrannan ja viereisen Aittarannan alueelta löytyy jo monenlaisia palveluja ruokakaupoista kauneudenhoitoon.

Päiväkodit ja oppilaitokset ovat myös lähellä: Kilometrin säteellä alueesta on useita oppilaitoksia perusopetuksesta ammattikorkeakouluun, lähimpänä ammattiopisto Riverian kampus. Penttilänrannan lähistölle rakennetaan myös uudenlaista yrityspuistoa, GreenParkia.

Jokimaisemaa ja syötävä puisto

Jokimaisema ja luonto ovat suuri osa Penttilänrantaa. Maisemasta voit nauttia kulkiessasi Pielisjoen rantaa mukailevaa kävelytietä. Asuinalueen vieressä olevalta täyttömäeltä aukeaa huikeat näköalat sekä Pyhäselälle että kaupunkiin. Talvella mäki on suosittu mäenlaskupaikka.

Leikkipaikkoja on paitsi asuintalojen pihoissa, myös esimerkiksi Pajamäen päällä. Penttilänrannan alueelle on valmistunut suuri ruusupuisto ja Varvinpuiston kirsikkapuut tuottavat kesäisin satoa kaikille ohikulkijoille. Molemmat puistot on toteutettu yhteisöllisinä projekteina.

Penttilänranta, asuminen, Monisukupolvikortteli

Monisukupolvikortteli

Penttilänranta, ruusupuisto

Ruusupuisto

Penttilänranta, kirsikkakuja

Kirsikkakuja

Penttilänranta, asuminen, Monisukupolvikortteli

Penttilänranta, liikkuminen

Helppo alue tulla ja mennä

Penttilänranta sijaitsee aivan Joensuun ydinkeskustan vieressä. Alueella on keskitytty erityisesti kevyen liikenteen yhteyksien sujuvuuteen ja laadukkaaseen toteutukseen. Hyvät kevyen liikenteen yhteydet ovat iloksi kaikille kaupunkilaisille.

Silta on maamerkki

Ylisoutajan silta on tärkeä osa Penttilänrannan liikenneratkaisua. Pielisjoen ylittävä kevyen liikenteen silta yhdistää Penttilänrannan eteläiseen ruutukaavakeskustaan ja tarjoaa asukkaille suoran yhteyden keskustaan. Lisäksi sillan myötä Pielisjoen virkistysreitit ja Kukkosensaaren luontoalue ovat tulleet entistä useamman kaupunkilaisen lähelle.

Ylisoutajan sillasta on tullut Penttilänrannan ja koko kaupungin tunnistettava ja omaleimainen maamerkki. Pyhäselältä veneellä saavuttaessa se muodostaa sisääntuloportin Joensuuhun.

Pyörillä ja vettä pitkin

Penttilänrannan läpi kulkee myös joukkoliikenteen linja. Joukkoliikenteen linjan muutos kulkemaan Penttilänrannan kautta tuli mahdolliseksi, kun Penttilänkatu jatkettiin Repolankadun kautta Peltolankadulle. Linja kulkee Vehkalahdesta Penttilänrannan ja keskustan kautta Noljakkaan.

Alueella pysäköinti on toteutettu pääsääntöisesti asuinrakennusten tonteille, lisäksi kadunvarsilla on jonkin verran pysäköintipaikkoja. Penttilänkadun ja Suursahankadun kulmassa on tyhjällä tontilla väliaikainen soraparkki. Tulevaisuudessa soraparkin tilalle rakennetaan pysäköintialue alueen kasvaviin pysäköintitarpeisiin.

Kaupunki selvitti talvella 2016 asukaskyselyllä Penttilänrannan pysäköintitilannetta. Kyselyssä selvisi, että alueelle kaivattiin lisää parkkipaikkoja, erityisesti vieraspysäköintiin. Kyselyn tulosten perusteella Penttilänkadun varteen lisättiin yleisiä pysäköintipaikkoja. Lisäksi Penttilänrannan uusimmassa asemakaavassa vaaditaan, että tonteille toteutetaan vieraspaikkoja.

Joki on iso osa Penttilänrantaa, joten on luonnollista, että alueelle tulee myös satama. Pienvenesatama rakennetaan sahan vanhan tukkialtaan paikalle. Aloittamaan päästään 2020-luvulla, kun alueen toteutus etenee tulevan sataman kohdalle asti.

Penttilänranta, Ylisoutajan sillan rakentaminen

Ylisoutajan sillan rakentaminen

Penttilänranta, rakentaminen, pienvenesatama

Pienvenesatama

Penttiläranta, Suunnittelu ja kaavoitus

Suunnittelu ja rakentaminen

 

Koska kyseessä on pitkä projekti, Penttilänrannan asemakaavojen laatiminen on jaettu useaan vaiheeseen. Kukin vaihe kattaa tontinluovutustarpeet muutamaksi vuodeksi.

 

Alueella on nyt kolme hyväksyttyä asemakaavaa:
•    Penttilänrannan 1. asemakaava 2011
•    Penttilänranta II 2015
•    Penttilänranta III 2018

Asemakaava puuttuu vielä Sahaniityn alueelta, joka etelässä rajoittuu Penttilän hovin suojeltuun alueeseen.

 

Penttilänrannan hankesuunnitelma

Penttilänrannan kaavarunkosuunnitelman havainnekuva

Penttilänranta, suunnittelun alku

Suunnittelun alku

Penttilänranta, Penttilän suunnittelukilpailu

Penttilän suunnittelukilpailu

Penttilänranta, asuntorakentaminen

Suosittu rakennuskohde

Ensimmäiset uudet kerrostalot valmistuivat Penttilänrantaan syksyllä 2013. Rakentaminen on ollut alusta asti erittäin vilkasta ja uusi asuntoalue joen varressa, keskustan tuntumassa on osoittautunut erittäin houkuttelevaksi. Vuoden 2016 loppuun mennessä uusia kerrostaloja oli valmistunut jo 14 kappaletta.

Vuonna 2019 Penttilänrantaan valmistuu Suomen korkein puutalo. Samoin vuonna 2019 rakennetaan ensimmäiset rakennukset tontille, josta järjestettiin innovatiivinen tontinluovutuskilpailu.

Penttilänranta, rakentaminen, Suomen korkein puutalo

Elli Lighthouse - Suomen korkein puutalo

Penttilänranta, rakentaminen, innovatiivinen tontinluovutuskilpailu

Innovatiivinen tontinluovutuskilpailu

Penttilänranta, alueen puhdistaminen

Kolmen vuoden puhdistusurakka

Kun Joensuun kaupunki osti Penttilän vanhan saha-alueen, tuli kaupan mukana myös vastuu alueen kunnostamisesta. Sahan toiminnan jäljiltä maaperä oli pahasti pilaantunutta ja se sisälsi mm. dioksiini- ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja.

Sahaustoiminnan päättymisen jälkeen Joensuun kaupunki ja alueen omistaja, UPM-Kymmene Oy kävivät neuvotteluja alueen kohtalosta lähes 20 vuoden ajan. Neuvottelut päättyivät 2008 kun Joensuu kaupunki osti noin 33 hehtaarin alueen 2008 yhden euron kauppasummalla. Kauppaehdoissa oli määrätty kunnostusvastuun siirtyminen ostajalle.

Penttilänrannan maaperän kunnostustyö oli lajissaan Suomen suurin työmaa. Keväällä 2009 alkanut työ päättyi syyskuussa 2012. Reilun kolmen vuoden kunnostustyölle kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa ja pilaantunutta maata siirrettiin yli 900 000 tonnia. Poistettavaa maa-ainesta kertyi 750 000 tonnia, siis noin 40 000 autokuormallista.

Penttilänranta, maaperänpuhdistusoperaatio

Suomen suurin maaperän puhdistusoperaatio

Penttilänranta, puhdistusoperaatio lukuina

Puhdistusoperaatio lukuina

Penttilänranta, puhdistusoperaatiossa mukana olleet yritykset

Mukana olleet yritykset

Penttilänranta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen

Yhdyskuntatekniikkaa rakennetaan osissa

Penttilänrannan katu- ja vesihuoltoverkon rakentaminen aloitettiin syksyllä 2011. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuivat Penttilänkatu ja Suursahankatu vanhalla saha-alueella sekä Pajamäen rinteessä Saharinne, Kimpikuja sekä Kutterikuja.

Kesällä 2017 avattiin kokonaan uusi katuyhteys, kun Penttilänkatu jatkettiin entisen Repolankadun kautta Peltolankadulle. Kevyen liikenteen reiteistä ovat valmiina saha-alueelta Kuhasalon suuntaan sekä saha-alueen läpi Vehkalahden suuntaan johtavat reitit.

Infran rakentaminen on ollut alueella normaalia edullisempaa. Tähän on syynä se, että alue sijaitsee jo valmiiden verkostojen keskellä. Kaupunki on varannut infran, eli vesi- ja viemäriverkoston, teiden sekä sähkö- ja energiaverkkojen, rakentamiseen kaikkiaan 20 miljoonaa euroa. Nämä kustannukset tulevat kaupungille takaisin tonttien myynnillä.

Penttilänranta, taide

Taide on osa Penttilänrantaa

Penttilänrannassa on kiinnitetty erityisesti huomiota rakennetun ympäristön viihtyisyyteen tuomalla taide osaksi jokapäiväistä elämää.

Alueelle on hankittu taidetta prosenttiperiaatteella vuodesta 2013 lähtien. Teoksia löytyy paitsi rakennusten julkisivuilta, myös aulatiloista, pihapiireistä ja puistoista. Taidetta on hankittu suorina hankintoina ja kutsukilpailujen kautta.

Prosenttiperiaate tuo taiteen arkipäivään

Prosenttiperiaate tarkoittaa, että Penttilänrannassa yhden prosentin osuus rakentamisen kustannuksista käytetään taiteeseen. Sen mukaan taidehankinnat budjetoidaan ja nivotaan osaksi suunnittelun ja rakentamisen prosesseja. Näin taidetta on saatu kaikkien nautittavaksi ympäri aluetta.

Prosenttiperiaatteen käynnistämistä varten kaupunki sopi vuonna 2011 Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan kanssa, että visuaalisten alojen läänintaiteilijan työhön sisällytetään Penttilänrannan taidehankkeen koordinointi. Tehtävää hoiti 2011–2015 kuvanveistäjä Hannu Aaltonen. Koordinaattori toimi valmistelijana, toimeenpanijana, yhteyshenkilönä sekä taidehankintatyöryhmän sihteerinä.

Suoria hankintoja ja kutsukilpailuja varten perustettiin vuonna 2011 Taiteilijapankki, jonne Penttilänrannan taidehankinnoista kiinnostuneet taiteilijat ilmoittautuivat lähettämällä portfolionsa taidekoordinaattorille. Visuaalisten alojen läänintaiteilijan työn päätyttyä syksyllä 2015, taiteilijapankkiin kuuluvat portfoliot on siirretty Joensuun taidemuseon kirjastoon.

Taidehankintatyöryhmä PENTA

Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaan kaupunki käyttää 1%:n maaperän kunnostuksen ja yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksista ympäristötaiteen hankkimiseen. Korttelialueiden toteuttajien edellytetään varaavan vastaavan osuuden toteutuskustannuksista taideteosten hankkimiseen. Hankesuunnitelman mukaan yksi luonteva teema taideteoksille on alueen pitkä, teollisuuteen ja kaupungin kasvuun liittyvä historia.

Kaupunginhallituksen vuonna 2010 hyväksymässä puitesuunnitelmassa Penttilänrannan taidehankinnat prosenttiperiaatteella selkiytettiin ja jäsennettiin taidehankintojen käytännön menettelyä. Samalla taidehankintojen tueksi perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä on toiminnan koordinointi sekä taideteosten sijoituspaikkoihin ja itse taidehankintoihin liittyvien päätösesitysten valmistelu. Yleisille alueille hankittavien taideteosten osalta päätökset tekee asianomainen lautakunta ja korttelialueiden osalta rakennushankkeiden toteuttajat. Työryhmällä ei ole hankinnoissa päätösvaltaa.

Hankinnoissa voidaan käyttää suoria hankintoja sekä yleisiä ja kutsukilpailuja. Puitesuunnitelman mukaan työryhmän tehtävänä on
 

  1. valikoida ja esittää kulloiseenkin kohteeseen yhtä tai useampaa vaihtoehtoista taiteilijaa tai taiteilijaryhmää taidekohteen toteuttajaksi
  2. ohjata kunkin taideteoksen käytännön suunnittelua

 

Taidehankintatyöryhmään (PENTA) on nimetty seuraavat henkilöt:

Kulttuurijohtaja Sari Kaasinen (pj), Joensuun kaupunki/hyvinvoinnin toimiala
Kaupungininsinööri Ari Varonen (vpj), Joensuun kaupunki/kaupunkiympäristön toimiala
Kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen, Joensuun kaupunki/kaupunkirakenneyksikkö
Intendentti Ulla Pennanen, Joensuun kaupunki/taidemuseo
Erityisasiantuntija Hanna Susitaival, Taiteen edistämiskeskus/Joensuun toimipiste
Kuvataiteilija Harri Turunen, Taiteen edistämiskeskus/Joensuun toimipiste
Taidemaalari Heidi Vasara, Joensuun Taiteilijaseura

Työryhmän yhteyshenkilönä toimii:
intendentti Ulla Pennanen, ulla.pennanen@jns.fi, p. 050 305 8408

 

Taideteoksen tilaussopimus

 

YHTEYSTIEDOT

Sivu arviointi ja palaute