Jätehuoltoon liittymisilmoitus tehdään kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n asiakaspalveluun. Sekä kiinteistön haltijan että Puhaksen on noudatettava yhteisiä jätehuoltomääräyksiä kuten astian tyhjennysvälejä ja lajitteluvelvoitteita.

Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset 1.1.2023 alkaen (pdf)
Jätehuoltomääräysten mukaiset taajamarajaukset @YKR/SYKE ja TK 2023

Jätehuoltomääräykset ovat jätelain nojalla annettavia sitovia paikallisia määräyksiä, joilla tarkennetaan jätelakia ja jäteasetusta. Jätehuoltomääräykset koskevat muun muassa jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä. Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset koskevat Joensuun, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven alueita. 

Omakotitalon jätehuolto

Omakotitalon jätehuolto järjestetään yleensä käyttämällä omaa tai naapurin kanssa yhteistä jäteastiaa (kimppa). Haja-asutusalueella jätehuollon vaihtoehtona on edellisten lisäksi alueellinen keräys. Tällöin jätteet viedään itse jäteyhtiön ylläpitämään aluekeräyspisteeseen. 

Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuolto aina vähintään poltettavan jätteen keräystä varten. Poltettava jäte -nimitystä käytetään aikaisemmin sekajätteeksi kutsutusta jätelajista. Jätehuoltoon liitytään tekemällä ilmoitus kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n asiakaspalveluun.

Biojätteiden erilliskeräysvelvoite laajenee 19.7.2024 koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamassa. Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella erilliskeräysvelvoite koskee Joensuun keskustaajamaa, johon kuuluu muun muassa Ylämylly, Jyrinkylä, Onttola, Noljakka, Joensuun keskusta, Lehmo, Kulho, Reijola sekä Niittylahti. Jätehuoltomääräysten liitteessä 1 on nähtävissä tarkempi taajamarajaus.

Biojätteen erilliskeräyksessä biojäte kerätään tyhjennettävään keräysastiaan poltettavan jätteen tapaan. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kompostoimalla jätehuoltomääräysten mukaisesti (§ 18).

Taloyhtiön jätehuolto

Taloyhtiöiden jätehuollon järjestämisestä vastaa yleensä isännöitsijä. Kerros- ja rivitalojen sekä esimerkiksi usean paritalon yhteisessä jätehuollossa jätteet lajitellaan poltettavaan jätteeseen, biojätteeseen ja keräyspaperiin. Biojätteen lajittelu on järjestettävä taajamassa kolmen tai useamman huoneiston kiinteistöillä. Viiden tai useamman asuinhuoneiston taloyhtiön tulee järjestää lisäksi lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkausten erilliskeräys. Pakkausten erilliskeräyksen 1.7.2023 alkaen järjestää Puhas Oy.

Paperin keräyksestä vastaavat tuottajayhteisöt. Keräys järjestetään taajamissa kerros- ja rivitalokiinteistöillä. Keräysastian tyhjennykset tilataan tuottajayhteisön kanssa yhteistyötä tekevältä jätehuoltoyritykseltä.

Jätehuolto järjestetään kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n asiakaspalvelun kautta voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Puhakselta voi tilata lajitteluopasteita ja ohjeita jätepisteeseen kiinnitettäväksi sekä asukkaille jaettavaksi.

Taloyhtiöllä on yleensä oma jätepiste. Vierekkäiset taloyhtiöt voivat järjestää yhteisen jätteiden keräyspaikan, jos jätehuolto näin järjestettynä palvelee asukkaita ja kiinteistöjen piha-alueiden muuta käyttöä halutulla tavalla. Puhas Oy jakaa tällöin tyhjennysmaksut järjestämänsä jätehuollon osalta taloyhtiöiden sopimassa ja ilmoittamassa suhteessa kummallekin yhtiölle.

Jos taloyhtiössä käsitellään biojäte kompostoimalla, siitä pitää tehdä jätehuoltoviranomaiselle kompostointi-ilmoitus (pdf). Kompostoinnissa on noudatettava sitä koskevia jätehuoltomääräyksiä.

Jos asunto-osakeyhtiön (tai kiinteistöosakeyhtiön) kiinteistöllä asukkaat ja yritykset käyttävät samoja jäteastioita, jätehuolto järjestetään kunnallisten määräysten mukaan ja Puhaksen kautta. Elinkeinotoiminnan jätteille yritys voi halutessaan järjestää erilliset astiat ja jätehuollon muuta kautta.

Vapaa-ajan asunnon jätehuolto

Vapaa-ajan asunnon jätehuolto järjestetään kiinteistön sijaintialueella. Jätehuoltoon liitytään tekemällä liittymisilmoitus kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n asiakaspalveluun. Jätehuolto on järjestettävä vähintään poltettavalle jätteelle (ent. sekajäte). Vaihtoehdot vapaa-ajan asunnon jätehuollossa ovat:

• poltettavan jätteen toimittaminen aluekeräyspisteeseen
• jäteastian käyttö ja tyhjennykset jätehuoltomääräysten mukaisesti tai
• kimppa-astian käyttö esim. mökkinaapureiden tai tiekunnan osakkaiden kanssa.

Jos tiestö ei sovellu raskaaseen liikennöintiin, jätehuolto järjestetään käyttämällä aluekeräyspistettä. Omaa tai kimppa-astiaa käytettäessä astia sijoitetaan sopivan tieliittymän tuntumaan. Toisen maille astiapaikkaa suunniteltaessa on tähän kysyttävä maanomistajan suostumus.

Aluekeräyspisteeseen saa viedä poltettavaa jätettä vain kiinteistöltä, jonka osalta maksetaan aluekeräyspisteen käyttömaksua. Pisteisiin ei saa viedä esimerkiksi vaarallista jätettä, sähkölaitteita, huonekaluja eikä rakennusjätteitä.

Vapaa-ajan asunnon haltijaa ei voida vapauttaa jätehuollon järjestämisvelvollisuudesta, vaikka hän ei kokisi tarvetta jätehuollolle. Tyhjillään oleva talo rinnastetaan vapaa-ajan asuntoon jätehuoltoa järjestettäessä. Jätehuoltoon liittymättömälle kiinteistölle varataan aluekeräyspisteen käyttömahdollisuus eli kunnan jätehuoltoviranomainen liittää kiinteistön jätehuollon piiriin.

Keräyspaikka ja jäteastia

Kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteen keräyspaikan, jäteastian tai -astiat ja tilaa tyhjennykset Puhakselta. Vuodesta 2021 alkaen 140–660 litran astiat poltettavan jätteen ja biojätteen keräykseen saa käyttöön jäteyhtiöltä.

Huomioi astian hankinnassa ja mitoituksessa

• Uudiskiinteistölle poltettavan jätteen ja biojätteen pienastiat (140–660 l) tilataan jätehuoltoon liittymisen yhteydessä Puhaksen asiakaspalvelusta. Astiat saa käyttöön veloituksetta ja Puhas toimittaa ne kiinteistölle. Astiat saa vaihtoehtoisesti hankkia itse. Käytettäessä syväkeräyssäiliöitä niiden hankinnasta vastaa kiinteistön haltija, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö. Pakkausjäte- ja keräyspaperiastioiden hankinnasta vastaa kiinteistön haltija.
• Astian tulee sopia nykyaikaiseen koneelliseen jätteenkuormaukseen – siinä tulee olla ns. tartuntakaulus jäteauton kippiin asettamiseksi, kansi, kahvat ja pyörät. Jäteastioita myydään mm. rautakaupoissa.
• Astiakoko valitaan sen käyttäjä- ja jätemäärää ajatellen. Mitoituksessa on hyvä huomioida astian tyhjennysvälimääräykset. Jätemäärän muuttuessa astian tyhjennysvälin sopeuttaminen on helpompaa, jos käytössä on pieni (140–240 l) jäteastia. Ison astian (660 l) tyhjennyksiä ei voi venyttää määräyksissä sallittua pidemmäksi sillä perusteella, ettei astia enää täyty entiseen malliin.
• Astia on merkittävä jätelajin, tyhjentäjän ja tarvittaessa sen haltijan tiedoilla. Astiatarroja saa Puhaksen asiakaspalvelusta. Jätteenkuljettajaa varten astian sijaintipaikka tulee ilmoittaa Puhaksen asiakaspalveluun – erityisesti jos astia sijaitsee muualla kuin jätteen syntykiinteistöllä.
• Biojäteastia saa olla 140 l tai 240 l suuruinen. Taloyhtiö voi käyttää vaihtoehtoisesti korkeintaan 1,3 m3 syväkeräyssäiliötä.
• Poltettavan jätteen astiakoko on 140–660 l. Taloyhtiöt voivat käyttää myös syväkeräyssäiliöitä.

Huomioi keräyspaikan valinnassa

• Tyhjennyspaikkaan pitää pystyä liikennöimään jäteautolla turvallisesti ympäri vuoden (tien leveys, kantavuus, auton kantava kääntöpaikka).
• Jäteauton pitää päästä vähintään 10 metrin päähän astiasta.
• Taajamassa keräyspaikan tulee olla korkeintaan 10 metrin päässä tonttiliittymästä, jäteauton reitin läheisyydessä.
• Syväkeräysastioita käytettäessä jäteauton tulee päästä aivan säiliön viereen.
• Jäteastian siirtoväylällä ei saa olla porrasta, kynnystä tai muuta estettä. Siirtoväylän maksimikaltevuus on 1:5.
• Paloturvallisuus. Sijoita jäteastia vähintään 4 metrin, astiaryhmä 6 metrin tai jätekatos 8 metrin päähän rakennuksen räystäslinjasta.
• Kiinteistön haltija vastaa astian, keräyspaikan ja sille johtavan pihatien kunnossapidosta (auraus, hiekoitus, sorastus jne.).
• Astian tyhjennys ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa tyhjentäjälle, kiinteistön käytölle, jäteautolle eikä muulle liikenteelle.
• Jos keräyspaikka on toisen maanomistajan mailla, on siihen kysyttävä lupa.
• Lukitun jätetilan lukko sarjoitetaan jätteenkuljetuksen sarjaan. Jos käytössä on koodi, se tulee toimittaa jäteyhtiö Puhakselle ja muille jätteenkuljettajille.

Erityisesti haja-asutusalueella keräyspaikassa huomioitavaa

• Mökkialueilla omaa tai kimppa-astiaa käytettäessä pitää astia yleensä sijoittaa pihatien/yksityistien ja isomman tien liittymän tuntumaan. Astian sijoittamiseen toisen maalle on kysyttävä maanomistajan suostumus. Jäteauto voi painaa 26 t, eikä tiestö usein ole tarkoitettu säännölliseen raskaan auton liikennöintiin. Oksat tai rakenteet eivät saa haitata jäteautoa. Pienempien teiden kantavuus, leveys ja kääntöpaikka eivät usein ole riittäviä sääolosuhteiden vaihdellessa.
• Painorajoitetulla tiellä jäteauto liikennöi vain, jos tiehoitokunta antaa siihen kirjallisesti luvan. Jos keräyspaikka on sopimaton tai tien kunto ei salli liikennöintiä jäteautolla, jätehuoltoyhtiö on yhteydessä kiinteistön haltijaan ja tarvittaessa jätehuoltoviranomaiseen. Mökkialueiden tiestön kunnosta johtuen vapaa-ajan asunnon jätehuolto on monesti järkevintä järjestää käyttämällä aluekeräyspistettä.

Ekopisteet

Jätteet on lajiteltava aina kun se on mahdollista. Lajitellut jätteet toimitetaan itse ekopisteeseen, jäteasemalle tai muuhun sallittuun vastaanottopaikkaan, jos jäteastioita eri jätelajeille ei ole hankittu kiinteistölle.

Ekopisteillä kerätään kotitalouksissa syntyviä kartonki- ja lasipakkauksia, metallipakkauksia ja muuta pienmetallia sekä joillakin pisteillä myös muovipakkauksia. Pisteillä kerätään myös keräyspaperia ja osalla pisteistä käyttökelpoisia vaatteita. Ekopisteiden sijainnin voi tarkistaa internetissä osoitteessa www.kierratys.info ja pakkausjätteiden lajitteluohjeet osoitteessa www.rinkiin.fi. Valtaosaa ekopisteistä ylläpitää RINKI Oy. Pisteiden käyttö on maksutonta.

Jäteastioiden tyhjennysvälit

Jäteastioiden pisin sallittu tyhjennysväli

• Poltettava jäte: 4 viikkoa
• Poltettava jäte, jos biojäte kerätään erikseen tai kompostoidaan: 8 viikkoa
• Biojäte: 1 viikko kesäisin, 2 viikkoa talvisin
• Biojäte, astia 1–4 asunnon käytössä tai syväkeräyssäiliö: 2 viikkoa kesäisin, 4 viikkoa talvisin
• Kartonkipakkausjäte: 12 viikkoa
• Metalli- ja pienmetalli 16 viikkoa
• Lasipakkausjäte: 16 viikkoa
• Muovipakkaukset: 8 viikkoa

Kesäaikaa on viikot 18–39, talviaikaa viikot 40–17.

Poikkeustapauksessa vakinaisen asunnon jäteastian tyhjennysväli voidaan pidentää 12 viikkoon. Jätehuoltomääräyksissä asetettujen edellytysten on kaikilta osin täytyttävä. Lisätietoa Asiointi ja lomakkeet -sivulta.

Poltettavan jätteen astian tyhjennysvälin voi sopia erilaiseksi kesä- ja talviajaksi, jos kesäisin kompostoidaan mutta talvisin ei. Taajamassa on mahdollista kompostoida biojätteet kesäkaudella ja liittyä erilliskeräykseen talvikaudeksi.

Vapaa-ajan asunnon jäteastiallekin sovitaan säännöllinen tyhjennysrytmi. Kesäasunnon osalta tyhjennykset sovitaan kesäkaudelle (viikot 18–39) ja ympärivuotisen vapaa-ajan asunnon osalta käyttöajankohtien mukaan. Vapaa-ajan asunnon jäteastia on aina tyhjennettävä vähintään kolme kertaa vuodessa.

Jätekimppa ja biokimppa

Jätekimpassa naapurit tai esimerkiksi tiekunnan osakkaat sopivat käyttävänsä yhteistä jäteastiaa tai -astioita. Taajamassa kimppaan voi kuulua pääsääntöisesti samassa tai naapurikortteleissa olevat taloudet. Haja-asutusalueella kimpan voivat muodostaa naapurit, tiekunnan osakkaat tai muuten yhteistoiminnassa olevat tahot siten, että kaikilla kimppaan kuuluvilla on normaalisti maksimissaan muutaman kilometrin matka astialle.

Kimppa on kätevä esimerkiksi silloin, jos jätettä syntyy vähän, kiinteistön käyttö on satunnaista tai halutaan välttää raskaalla jäteautolla liikennöintiä yksityistiellä.

Kimpan perustamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Puhakselle lomakkeella mm. laskutuksen toteuttamiseksi. Samalla ilmoitetaan tiedot keräyspaikasta, astiakoosta ja kimpan yhteyshenkilöstä. Yhteyshenkilö voi ilmoittaa uuden talouden liittymisestä jo olemassa olevaan kimppaan, samoin tyhjennysvälin muutoksista ym. käytännön asioista.

Kimppa-astiaan on varattava tilaa neljää viikkoa kohden:

• kunkin vakinaisesti asutun asunnon jätteille 60 l
• kunkin vapaa-ajan asunnon jätteille 40 l

Tämä kannattaa huomioida astiakokoa ja tyhjennystiheyttä valittaessa. Lisäksi astian 8 viikon tyhjennysväli edellyttää, että jokainen kimppaan kuuluva kompostoi biojätteensä ja palauttaa kompostointi-ilmoituksen, tai että biojätteelle on erilliskeräys (esim. biokimppa).

Puhas laskuttaa kultakin kimppa-astian käyttäjältä perusmaksun sekä kimpan yhteyshenkilön ilmoitukseen perustuvan osuuden kimppa-astian tyhjennyskuluista.

Biokimppa on mahdollinen taajamassa samassa tai naapurikortteleissa sijaitseville talouksille.

Lisätietoa kimpasta ja biokimpasta löytyy jätehuoltomääräyksistä.

Aluekeräyspisteet (poltettava jäte)

Haja-asutusalueella jätehuolto voidaan järjestää myös alueellisen keräyksen kautta. Tällöin poltettava jäte viedään itse aluekeräyspisteeseen. Pisteitä ylläpitää kunnallinen jätehuoltoyhtiö Puhas, jonka asiakaspalvelusta saa tiedon pisteiden sijainnista. Aluekeräyspisteen käyttöoikeus on vain sen käyttömaksua maksavalla taloudella. Pisteet on tarkoitettu asumisessa syntyvälle tavanomaiselle poltettavalle jätteelle, joka viedään pisteelle kohtuullisina kertaerinä (alle 60 litran erissä).

Aluekeräyspisteet ovat lukittuja. Pisteen kansi avataan avainlätkällä. Avainlätkän lukitun pisteen käyttämistä varten toimittaa kotitalouksille jäteyhtiö.

Sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER) ja vaarallisia jätteitä ei saa laittaa kiinteistön jäteastiaan eikä aluekeräyspisteeseen.

Vaarallista jätettä on käytöstä poistettu aine tai esine, joka voi aiheuttaa erityistä haittaa terveydelle tai ympäristölle, esimerkiksi:

• energiansäästölamput ja loisteputket
• jäteöljyt, öljynsuodattimet
• kovettumattomat maalit, liimat ja lakat
• liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetoni, bensiini, polttoöljy
• paristot ja akut
• lääkkeet, neulat ja ruiskut
• desinfiointiaineet ja emäksiset pesuaineet
• painekyllästetty puu
• asbesti

Kotitalouden vaaralliset jätteet otetaan keräykseen vastaan maksutta. Puhaksen vastaanottopisteitä on jäteasemilla (Ilomantsi, Kontiolahden Uuro, Liperin Ylämylly, Polvijärvi) ja Kontiosuon jätekeskuksessa (Joensuu) sekä muutamissa muissa taajamissa. Lisäksi vaarallista jätettä otetaan keräysautoon, joka kiertää Joensuun kantakaupungissa sekä Hammaslahden, Reijolan, Kiihtelysvaaran ja Heinävaaran taajamissa. Katso yhteystiedot, aukioloajat ja keräysauton aikataulut ja pysähtymispaikat Puhaksen sivuilta.

Lääkejätteet, neulat ja ruiskut viedään apteekkiin. Niiden lajittelussa ja pakkaamisessa on noudatettava apteekin antamia ohjeita.

Sähkölaiteromua ovat laitteet, jotka toimiakseen tarvitsevat sähkövirtaa, akkua, paristoa tai aurinkoenergiaa. Kotitalouksien sähkölaiteromu otetaan aina vastaan maksutta. Puhaksen keräyspaikkojen lisäksi vastaanottopiste on monissa kaupoissa. Laitteen koko vaikuttaa vastaanottoverkoston laajuuteen. Tarkempaa tietoa löydät SER-kierrätyksen nettisivuilta ja isojen laitteiden vastaanottopaikat kierratys.info -sivulta.

Sähkölaitteita ovat muun muassa:

• kodinkoneet (jääkaappi, sähköliesi, pölynimuri, leivänpaahdin yms.)
• tietokoneet, matkapuhelimet, digikamerat, televisiot
• sähkötyökalut (pora, ompelukone, hitsauslaite yms.)
• leikkikalut (autoradat, paristolla toimivat lelut)
• seuraavat lamput: led-lamput, energiansäästölamput, loisteputket, pienloistelamput, valosarjat

Kaikenkokoisia SER-laitteita otetaan vastaan Puhaksen vastaanottopisteissä jäteasemilla (Ilomantsi, Kontiolahden Uuro, Liperin Ylämylly, Polvijärvi), Kontiosuon jätekeskuksessa (Joensuu) sekä muutamissa muissa taajamissa. Lisäksi niitä vastaanotetaan keräysautoon, joka kiertää Joensuun kantakaupungissa sekä Hammaslahden, Reijolan, Kiihtelysvaaran ja Heinävaaran taajamissa. Katso yhteystiedot, aukioloajat ja keräysauton aikataulut ja pysähtymispaikat Puhaksen sivuilta. Muut SER:n vastaanottopaikat sijaitsevat Joensuussa Kuusakosken (os. Lylykoskentie 8) ja Gigantin (os. Voimatie 8) toimipaikoissa. SER-jäte tulee viedä vastaanottopaikkaan sen aukioloaikana.

Pieniä sähkölaitteita (laitteen ulkomitoista mikään ei ylitä 25 cm:ä) otetaan vastaan osassa niitä myyvistä päivittäistavarakaupoista ja isommissa erikoisliikkeissä riippumatta siitä, ostaako samalla uuden laitteen.

SER-laitteen, jonka ulkomitoista jokin ylittää 25 cm, voi palauttaa mihin tahansa kauppaan ostaessaan sieltä uuden vastaavan laitteen.

Biojäte, puutarhajäte, risut

Biojätettä ovat ruuan tähteet ja muu esimerkiksi ruuan valmistuksessa syntyvä elintarvikejäte. Biojätteen kompostointi tai erilliskeräys on suositeltavaa. Tällöin saadaan hyödynnettyä biojätteen sisältämät ravinteet puutarhassa taikka laitoskäsittelyn jälkeen lannoitevalmisteina ja biokaasusta saatavana energiana. Biojätteen voi kompostoida omalla kiinteistöllä lämpökompostorissa. Taajamassa voi liittyä biojätteen erilliskeräykseen. Biojätekeräyksessä suosittu keräystapa on biokimppa eli naapurien kanssa yhteisesti käytettävä biojäteastia.

Lisätietoa biojätekeräyksestä Puhaksen sivuilta.

Elintarvikejäte tulee kompostoida aina lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty, tai kompostikäymälässä laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Elintarvikejätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus kunnan jäteviranomaiselle. Kompostointi-ilmoitus on tehtävä vähintään kahden (2) kuukauden kuluessa kompostoinnin aloittamisesta sekä myös lopettamisesta. Ilmoitus on päivitettävä vähintään viiden (5) vuoden välein. Lisätietoja: www.joensuu.fi/biojate

Kuivakäymäläjäte tulee kompostoida sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maahan on estetty ja johon haittaeläinten pääsy on estetty. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Kesto lasketaan siitä, kun tuoretta ulostejätettä ei enää lisätä kompostiin.

Puutarhajäte voidaan kompostoida eristämättömässä kompostorissa tai taajaman ulkopuolella myös aumassa.

Kompostin sijainti ja hoito ei saa aiheuttaa haittaa naapureille eikä ympäristölle. Kompostorista tulee olla vähintään 15 metriä kaivoon tai vesialueeseen ja 5 metriä tontin rajaan, jollei naapuri anna suostumusta lähemmäs tontin rajaa sijoittamiseen.

Puutarhajätteet ja risut toimitetaan Joensuussa Kontiosuon jätekeskukseen, Polvijärvellä jäteasemalle ja Ilomantsissa, Kontiolahdella ja Liperissä kuntien järjestämiin luvallisiin vastaanottopaikkoihin, jos niitä ei kompostoida kiinteistöllä. Puutarha- ja risujätteiden vieminen yleisille alueille kuten puistoihin tai ojiin on kiellettyä.

Huonekalujäte ja isot jäte-erät

Joensuussa toimii useita kirpputoreja, jotka ottavat vastaan hyväkuntoisia huonekaluja ja voivat noutaa ne kotoa. Huonekalujäte, suuret jäte-erät ja rakennusjätteet toimitetaan Kontiosuon jätekeskukseen (Joensuu) tai jäteasemalle (Ilomantsi, Kontiolahden Uuro, Liperin Ylämylly, Polvijärvi). Kuljetuksesta ja jätekustannuksista vastaa jätteen haltija.

Puhakselta voi tilata maksullisen jätteiden noutopalvelun suurikokoisille jätteille, esimerkiksi huonekalu- tai sähkölaitejätteelle. Joensuun Kontiosuon jätekeskuksesta voi vuokrata kuljetusta varten peräkärryä.