Jätehuoltoon liittymisilmoitus tehdään kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n asiakaspalveluun. Jätehuollon järjestämisessä on noudatettava yhteisiä jätehuoltomääräyksiä kuten astian tyhjennysvälejä ja lajitteluvelvoitteita.

Jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset on päivitetty ja ne tulivat voimaan 1.8.2024.

Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset 1.8.2024 alkaen (pdf)

Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräysten perustelumuistio (pdf)

Jätehuoltomääräykset ovat jätelain nojalla annettavia sitovia paikallisia määräyksiä, joilla tarkennetaan jätelakia ja jäteasetusta. Jätehuoltomääräykset koskevat muun muassa jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä. Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä sovelletaan Joensuun, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven alueella.

Omakotitalon jätehuolto

Omakotitalon jätehuolto järjestetään yleensä käyttämällä omaa tai naapurin kanssa yhteistä jäteastiaa (kimppa). Haja-asutusalueella jätehuollon vaihtoehtona on edellisten lisäksi aluekeräys. Tällöin jätteet viedään itse jäteyhtiön ylläpitämään aluekeräyspisteeseen.

Omakoti- tai paritalokiinteistöllä tulee olla aina poltettavan jätteen (sekajäte) keräys. Joensuun keskustaajamassa kaikilla omakoti- ja paritalokiinteistöillä on järjestettävä myös biojätteen erilliskeräys tai kompostointi (ks. lisätietoa). Joensuun keskustaajamaan kuuluu muun muassa Ylämylly, Jyrinkylä, Onttola, Noljakka, Joensuun keskusta, Lehmo, Kulho, Reijola sekä Niittylahti. Pienemmissä taajamissa ja haja-asutusalueella biojätteen kompostointi on suositeltavaa, ja taajamissa voi vapaaehtoisesti liittyä biojätteen erilliskeräykseen.

Biojätteen erilliskeräyksessä elintarvikeperäinen biojäte kerätään tyhjennettävään keräysastiaan poltettavan jätteen tapaan. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kompostoimalla jätehuoltomääräysten mukaisesti (§ 18).

Taloyhtiön jätehuolto

Taloyhtiön jätehuollon järjestämisestä vastaa yleensä isännöitsijä. Kerros- ja rivitalojen sekä esimerkiksi usean paritalon yhteisessä jätehuollossa taajamassa jätteet lajitellaan poltettavaan jätteeseen, biojätteeseen, lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkauksiin sekä keräyspaperiin. Biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee Joensuun keskustaajamassa kaikkia ja muissa taajamissa vähintään kolmen huoneiston kiinteistöjä.

Pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoite koskee yli neljän huoneiston kiinteistöjä kaikissa taajamissa. Jätehuolto järjestetään kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n asiakaspalvelun kautta jätehuoltomääräysten mukaisesti. Puhakselta voi tilata lajitteluopasteita ja ohjeita jätepisteeseen kiinnitettäväksi sekä asukkaille jaettavaksi.

Paperin keräyksestä vastaavat tuottajayhteisöt. Keräys järjestetään taajamissa kerros- ja rivitalokiinteistöillä. Keräysastian tyhjennykset tilataan tuottajayhteisön kanssa yhteistyötä tekevältä jätehuoltoyritykseltä.

Taloyhtiöllä on yleensä oma jätepiste. Vierekkäiset taloyhtiöt voivat järjestää yhteisen jätteiden keräyspaikan, jos jätehuolto näin järjestettynä palvelee asukkaita ja kiinteistöjen piha-alueiden muuta käyttöä halutulla tavalla. Puhas Oy jakaa tällöin tyhjennysmaksut taloyhtiöiden sopimassa ja ilmoittamassa suhteessa kummallekin yhtiölle.

Bio- ja puutarhajätteen kompostoiminen on sallittu korkeintaan viiden (5) huoneiston taloyhtiöille. Kompostoinnissa on noudatettava sitä koskevia jätehuoltomääräyksiä. Taloyhtiössä tehtävästä kompostoinnista tulee ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle kompostointi-ilmoituksella.

Jos asunto-osakeyhtiön (tai kiinteistöosakeyhtiön) kiinteistöllä asukkaat ja yritykset käyttävät samoja jäteastioita, jätehuolto järjestetään kunnallisten määräysten mukaan ja Puhaksen kautta. Elinkeinotoiminnan jätteille yritys voi halutessaan järjestää erilliset astiat ja jätehuollon muuta kautta.

Vapaa-ajan asunnon jätehuolto

Vapaa-ajan asunnon jätehuolto järjestetään kiinteistön sijaintialueella. Jätehuolto on järjestettävä vähintään poltettavalle jätteelle (sekajäte). Vaihtoehdot vapaa-ajan asunnon jätehuollossa ovat:

• poltettavan jätteen toimittaminen aluekeräyspisteeseen
• jäteastian käyttö ja tyhjennykset jätehuoltomääräysten mukaisesti tai
• kimppa-astian käyttö esim. mökkinaapureiden tai tiekunnan osakkaiden kanssa.

Jos tiestö ei sovellu raskaaseen liikennöintiin, jätehuolto järjestetään käyttämällä aluekeräyspistettä. Omaa tai kimppa-astiaa käytettäessä astia sijoitetaan sopivan tieliittymän tuntumaan. Toisen maille astian paikkaa suunniteltaessa on tähän kysyttävä maanomistajan suostumus.

Aluekeräyspisteeseen saa viedä poltettavaa jätettä vain kiinteistöltä, jonka osalta maksetaan aluekeräysmaksua. Pisteisiin ei saa viedä esimerkiksi vaarallista jätettä, sähkölaitteita, huonekaluja eikä rakennusjätteitä.

Vapaa-ajan asunnon haltijaa ei voida vapauttaa jätehuollon järjestämisvelvollisuudesta, vaikka hän ei kokisi tarvetta jätehuollolle. Tyhjillään oleva talo rinnastetaan vapaa-ajan asuntoon jätehuoltoa järjestettäessä. Jätehuoltoon liittymättömälle kiinteistölle varataan aluekeräyspisteen käyttömahdollisuus eli kunnan jätehuoltoviranomainen liittää kiinteistön jätehuollon piiriin.

Keräyspaikka ja jäteastia

Kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan ja tilaa kunnalliselta jäteyhtiöltä jäteastian tai -astiat, mikäli kiinteistöllä ei ennestään ole niitä. Puhas Oy toimittaa kiinteistön käyttöön 140–660 litran astiat keräämilleen jätelajeille. Suursäiliöiden hankinnasta vastaa kiinteistön haltija itse.

Huomioi astian hankinnassa ja mitoituksessa

• Uudiskiinteistölle poltettavan jätteen, biojätteen ja pakkausjätteiden pienastiat (140–660 l) tilataan jätehuoltoon liittymisen yhteydessä Puhaksen asiakaspalvelusta. Astiat saa käyttöön veloituksetta ja Puhas toimittaa ne kiinteistölle.
• Käytettäessä syväkeräyssäiliöitä niiden hankinnasta vastaa kiinteistön haltija, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö.
• Pienastiatkin saa vaihtoehtoisesti hankkia itse. Astian tulee sopia nykyaikaiseen koneelliseen jätteenkuormaukseen – siinä tulee olla ns. tartuntakaulus jäteauton kippiin asettamiseksi, kansi, kahvat ja pyörät – ja sen tulee olla voimassa olevien standardien SFS-EN 840-1, SFS-EN 840-2, SFS-EN 840-3 ja SFS-EN 840-4 mukainen. Jäteastioita myydään mm. rautakaupoissa.
• Keräyspaperin astioiden hankinnasta vastaa aina kiinteistön haltija.
• Astiakoko valitaan sen käyttäjä- ja jätemäärää ajatellen. Mitoituksessa on hyvä huomioida astian tyhjennysvälimääräykset. Jätemäärän muuttuessa astian tyhjennysvälin sopeuttaminen on helpompaa, jos käytössä on pieni (140–240 l) jäteastia. Ison astian (660 l) tyhjennyksiä ei voi venyttää määräyksissä sallittua pidemmäksi sillä perusteella, ettei astia enää täyty entiseen malliin.
• Astian kanteen tai etuseinään on merkittävä selvästi siihen kerättävä jätelaji sekä keräyksestä vastaavan yrityksen yhteystiedot. Jäteastiaan, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä tai joka sijaitsee samassa keräyspaikassa muiden jätteen haltijoiden astioiden kanssa, on lisäksi merkittävä jäteastiaa käyttävän kiinteistön osoite. Lisäksi jäteastiaan tai sen välittömään läheisyyteen kiinnitetään lajitteluohjeet. Astiatarroja ja lajitteluohjeita saa Puhaksen asiakaspalvelusta.
• Jätteenkuljettajaa varten astian sijaintipaikka tulee ilmoittaa Puhaksen asiakaspalveluun – erityisesti jos astia sijaitsee muualla kuin jätteen syntykiinteistöllä.
• Biojäteastia saa olla 140 l tai 240 l suuruinen. Taloyhtiö voi käyttää vaihtoehtoisesti korkeintaan 1,3 m3 syväkeräyssäiliötä.
• Poltettavan jätteen astiakoko on 140–660 l. Taloyhtiöt voivat käyttää myös syväkeräyssäiliöitä.

Huomioi keräyspaikan valinnassa

• Tyhjennyspaikkaan pitää pystyä liikennöimään jäteautolla turvallisesti ympäri vuoden (tien leveys, kantavuus, auton kantava kääntöpaikka).
• Jäteauton pitää päästä vähintään 10 metrin päähän astiasta.
• Taajamassa keräyspaikan tulee olla korkeintaan 10 metrin päässä tonttiliittymästä, jäteauton reitin läheisyydessä.
• Syväkeräysastioita käytettäessä jäteauton tulee päästä aivan säiliön viereen.
• Jäteastian siirtoväylällä ei saa olla porrasta, kynnystä tai muuta estettä. Siirtoväylän maksimikaltevuus on 1:5.
• Paloturvallisuus. Sijoita jäteastia vähintään 4 metrin, astiaryhmä 6 metrin tai jätekatos 8 metrin päähän rakennuksen räystäslinjasta.
• Kiinteistön haltija vastaa astian, keräyspaikan ja sille johtavan pihatien kunnossapidosta (auraus, hiekoitus, sorastus jne.).
• Astian tyhjennys ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa tyhjentäjälle, kiinteistön käytölle, jäteautolle eikä muulle liikenteelle.
• Jos keräyspaikka on toisen maanomistajan mailla, on siihen kysyttävä lupa.
• Lukitun jätetilan lukko sarjoitetaan jätteenkuljetuksen sarjaan. Jos käytössä on koodi, se tulee toimittaa jäteyhtiö Puhakselle ja muille jätteenkuljettajille.

Erityisesti haja-asutusalueella keräyspaikassa huomioitavaa

• Mökkialueilla omaa tai kimppa-astiaa käytettäessä pitää astia yleensä sijoittaa pihatien/yksityistien ja isomman tien liittymän tuntumaan. Astian sijoittamiseen toisen maalle on kysyttävä maanomistajan suostumus. Jäteauto voi painaa 26 t, eikä tiestö usein ole tarkoitettu säännölliseen raskaan auton liikennöintiin. Oksat tai rakenteet eivät saa haitata jäteautoa. Pienempien teiden kantavuus, leveys ja kääntöpaikka eivät usein ole riittäviä sääolosuhteiden vaihdellessa.
• Painorajoitetulla tiellä jäteauto liikennöi vain, jos tiehoitokunta antaa siihen kirjallisesti luvan. Jos keräyspaikka on sopimaton tai tien kunto ei salli liikennöintiä jäteautolla, jätehuoltoyhtiö on yhteydessä kiinteistön haltijaan ja tarvittaessa jätehuoltoviranomaiseen. Mökkialueiden tiestön kunnon vuoksi vapaa-ajan asunnon jätehuolto on monesti järkevintä järjestää käyttämällä aluekeräyspistettä.

Ekopisteet

Jätteet on lajiteltava aina kun se on mahdollista. Lajitellut jätteet toimitetaan itse ekopisteeseen, jäteasemalle tai muuhun sallittuun vastaanottopaikkaan, jos jäteastioita eri jätelajeille ei ole kiinteistöllä.

Ekopisteillä kerätään kotitalouksissa syntyviä kartonki-, lasi- ja muovipakkauksia sekä metallipakkauksia ja muuta pienmetallia. Pisteillä kerätään myös keräyspaperia ja osalla pisteistä käyttökelpoisia vaatteita. Ekopisteiden sijainnin ja pisteellä kerättävät jätelajit voi tarkistaa internetissä osoitteessa www.kierratys.info ja pakkausjätteiden lajitteluohjeet osoitteessa www.rinkiin.fi. Valtaosaa ekopisteistä ylläpitää RINKI Oy. Pisteiden käyttö on maksutonta.

Jäteastioiden tyhjennysvälit

Pisin sallittu tyhjennysväli eri jätelajeille on:

• Poltettava jäte: 4 viikkoa
• Poltettava jäte, jos biojäte kerätään erikseen tai kompostoidaan: 8 viikkoa
• Biojäte: 1 viikko kesäisin, 2 viikkoa talvisin
• Biojäte, jos astia 1–4 asunnon käytössä tai syväkeräyssäiliö: 2 viikkoa kesäisin, 4 viikkoa talvisin
• Kartonkipakkaukset: 12 viikkoa
• Metallipakkaukset ja pienmetalli 16 viikkoa
• Lasipakkaukset: 16 viikkoa
• Muovipakkaukset: 8 viikkoa

Kesäaikaa on viikot 18–39, talviaikaa viikot 40–17.

Erityistapauksessa vakinaisesti asutun 1–2 henkilön talouden tai ympärivuotisesti käytettävän vapaa-ajan kiinteistön poltettavan jätteen astian tyhjennysväli voidaan pidentää 12 viikkoon. Jätehuoltomääräyksissä asetettujen edellytysten on kaikilta osin täytyttävä. Lisätietoa Asiointi ja lomakkeet -sivulta.

Poltettavan jätteen astian tyhjennysvälin voi sopia erilaiseksi kesä- ja talviajaksi, jos kesäisin kompostoidaan mutta talvisin ei. Taajamassa on mahdollista kompostoida biojätteet kesäkaudella ja liittyä erilliskeräykseen talvikaudeksi.

Vapaa-ajan kiinteistön jäteastialle (mukaan lukien kimppa-astiat) sovitaan säännölliset tyhjennykset edellä mainittujen tyhjennysvälien mukaisesti, jos kiinteistöä käytetään säännöllisesti joko ympärivuotisesti tai osavuotisesti. Jos vapaa-ajan asunnon käyttö on satunnaista, tyhjennykset sovitaan käyttöajankohtien mukaisesti. Vapaa-ajan kiinteistön poltettavan jätteen astia tulee kuitenkin tyhjentää vähintään kaksi kertaa kesäkaudella (viikot 18–39). Yli kahden vapaa-ajan kiinteistön kimppa-astia on tyhjennettävä vähintään kolme kertaa kesäkaudella. Jos kiinteistö on vain kesäkäytössä, tyhjennykset ajoitetaan siten, että astia jää tyhjäksi kesäajan käytön päättyessä.

Jätekimppa ja biokimppa

Jätekimpassa naapurit tai esimerkiksi tiekunnan osakkaat sopivat käyttävänsä yhteistä jäteastiaa tai -astioita. Poltettavan jätteen kimppaan voi taajamassa kuulua pääsääntöisesti samassa tai naapurikortteleissa olevat kiinteistöt. Haja-asutusalueella kimpan voivat muodostaa naapurit, tiekunnan osakkaat tai muuten yhteistoiminnassa olevat tahot siten, että kaikilla kimppaan kuuluvilla on normaalisti maksimissaan muutaman kilometrin matka astialle. Biokimppa on mahdollinen taajamassa. Siihen voivat kuulua samassa tai naapurikortteleissa sijaitsevat kiinteistöt, joilta matka biojätteen kimppa-astialle on maksimissaan 300 metriä. Biokimpassa voi olla korkeintaan kymmenen (10) kiinteistöä tai erillistä asuntoa.

Kimppa on kätevä esimerkiksi silloin, jos jätettä syntyy vähän, kiinteistön käyttö on satunnaista tai halutaan välttää raskaalla jäteautolla liikennöintiä yksityistiellä.

Kimpan perustamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Puhakselle lomakkeella mm. laskutuksen toteuttamiseksi. Samalla ilmoitetaan tiedot keräyspaikasta, astiakoosta ja kimpan yhteyshenkilöstä. Yhteyshenkilö voi ilmoittaa uuden talouden liittymisestä jo olemassa olevaan kimppaan, samoin tyhjennysvälin muutoksista ym. käytännön asioista, sekä kimpan lopettamisesta.

Poltettavan jätteen kimppa-astiaan on varattava tilaa neljää viikkoa kohden:

• kunkin vakinaisesti asutun asunnon jätteille 60 l
• kunkin vapaa-ajan asunnon jätteille 40 l

Tämä kannattaa huomioida astiakokoa ja tyhjennystiheyttä valittaessa. Lisäksi astian 8 viikon tyhjennysväli edellyttää, että jokainen kimppaan kuuluva kompostoi biojätteensä ja palauttaa kompostointi-ilmoituksen, tai että biojätteelle on erilliskeräys (esim. biokimppa).

Puhas laskuttaa kultakin kimppa-astian käyttäjältä kimpan yhteyshenkilön ilmoitukseen perustuvan osuuden kimppa-astian tyhjennyskuluista.

Lisätietoa kimpasta ja biokimpasta löytyy jätehuoltomääräyksistä.

Aluekeräyspisteet (poltettava jäte)

Haja-asutusalueella jätehuolto voidaan järjestää myös alueellisen keräyksen kautta. Tällöin poltettava jäte viedään itse aluekeräyspisteeseen. Pisteitä ylläpitää kunnallinen jätehuoltoyhtiö Puhas, jonka asiakaspalvelusta saa tiedon pisteiden sijainnista. Aluekeräyspisteen käyttöoikeus on vain sen käyttömaksua maksavalla taloudella. Pisteet on tarkoitettu asumisessa syntyvälle tavanomaiselle poltettavalle jätteelle, joka viedään pisteelle kohtuullisina kertaerinä (alle 60 litran erissä).

Aluekeräyspisteet ovat lukittuja. Pisteen kansi avataan avainlätkällä. Avainlätkän lukitun pisteen käyttämistä varten toimittaa kotitalouksille jäteyhtiö.

Sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER) ja vaarallisia jätteitä ei saa laittaa kiinteistön jäteastiaan eikä aluekeräyspisteeseen.

Vaarallista jätettä on käytöstä poistettu aine tai esine, joka voi aiheuttaa erityistä haittaa terveydelle tai ympäristölle, esimerkiksi:

• energiansäästölamput ja loisteputket
• jäteöljyt, öljynsuodattimet
• kovettumattomat maalit, liimat ja lakat
• liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetoni, bensiini, polttoöljy
• paristot ja akut
• lääkkeet, neulat ja ruiskut
• desinfiointiaineet ja emäksiset pesuaineet
• painekyllästetty puu
• asbesti

Kotitalouden vaaralliset jätteet otetaan keräykseen vastaan maksutta Puhaksen jäteasemilla (Joensuun Kontiosuo, Ilomantsi, Kontiolahden Uuro, Liperin Ylämylly, Polvijärvi) sekä muutamissa muissa taajamissa. Lisäksi vaarallista jätettä otetaan keräysautoon, joka kiertää Joensuun kantakaupungissa sekä Hammaslahden, Reijolan, Kiihtelysvaaran ja Heinävaaran taajamissa. Katso yhteystiedot, aukioloajat ja keräysauton aikataulut ja pysähtymispaikat Puhaksen sivuilta.

Lääkejätteet, neulat ja ruiskut viedään apteekkiin. Niiden lajittelussa ja pakkaamisessa on noudatettava apteekin antamia ohjeita.

Sähkölaiteromua ovat laitteet, jotka toimiakseen tarvitsevat sähkövirtaa, akkua, paristoa tai aurinkoenergiaa. Kotitalouksien sähkölaiteromu otetaan aina vastaan maksutta. Puhaksen keräyspaikkojen lisäksi vastaanottopiste on monissa kaupoissa. Laitteen koko vaikuttaa vastaanottoverkoston laajuuteen. Tarkempaa tietoa löydät SER-kierrätyksen nettisivuilta ja isojen laitteiden vastaanottopaikat kierratys.info -sivulta.

Sähkölaitteita ovat muun muassa:

• kodinkoneet (jääkaappi, sähköliesi, pölynimuri, leivänpaahdin yms.)
• tietokoneet, matkapuhelimet, digikamerat, televisiot
• sähkötyökalut (pora, ompelukone, hitsauslaite yms.)
• leikkikalut (autoradat, paristolla toimivat lelut)
• seuraavat lamput: led-lamput, energiansäästölamput, loisteputket, pienloistelamput, valosarjat

Kaikenkokoisia SER-laitteita otetaan vastaan Puhaksen vastaanottopisteissä jäteasemilla (Joensuun Kontiosuo, Ilomantsi, Kontiolahden Uuro, Liperin Ylämylly, Polvijärvi) sekä muutamissa muissa taajamissa. Lisäksi pieniä sähkölaitteita vastaanotetaan keräysautoon, joka kiertää Joensuun kantakaupungissa sekä Hammaslahden, Reijolan, Kiihtelysvaaran ja Heinävaaran taajamissa. Katso yhteystiedot, aukioloajat ja keräysauton aikataulut ja pysähtymispaikat Puhaksen sivuilta. Muut SER-jätteiden vastaanottopaikat sijaitsevat Joensuussa Kuusakosken (os. Lylykoskentie 8) ja Gigantin (os. Voimatie 8) toimipaikoissa. SER-jäte tulee viedä vastaanottopaikkaan sen aukioloaikana.

Pieniä sähkölaitteita (laitteen ulkomitoista mikään ei ylitä 25 cm:ä) otetaan vastaan osassa niitä myyvistä päivittäistavarakaupoista ja isommissa erikoisliikkeissä riippumatta siitä, ostaako samalla uuden laitteen.

SER-laitteen, jonka ulkomitoista jokin ylittää 25 cm, voi palauttaa mihin tahansa kauppaan ostaessaan sieltä uuden vastaavan laitteen.

Biojäte, puutarhajäte, risut

Biojätettä ovat ruuan tähteet ja muu esimerkiksi ruuan valmistuksessa syntyvä elintarvikejäte. Biojätteen kompostointi tai erilliskeräys on suositeltavaa. Tällöin saadaan hyödynnettyä biojätteen sisältämät ravinteet puutarhassa taikka laitoskäsittelyn jälkeen lannoitevalmisteina ja biokaasusta saatavana energiana. Biojätteen voi kompostoida omalla kiinteistöllä kompostorissa. Taajamassa voi liittyä biojätteen erilliskeräykseen. Biojätekeräyksessä suosittu keräystapa on biokimppa eli naapurien kanssa yhteisesti käytettävä biojäteastia.

Lisätietoa biojätekeräyksestä Puhaksen sivuilta.

Elintarvikejätteen voi kompostoida kompostointiin suunnitellussa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, jossa on kansi, seinät, pohja tai pohjaverkko, ja josta ei pääse valumavesiä maaperään. Haittaeläinten pääsy kompostoriin pitää estää eli kompostorissa ei saa olla yli 7 mm:n rakoja. Biojätteen voi kompostoida myös kompostikäymälässä laitevalmistajan ohjeiden mukaan, jos käymälä täyttää edellä mainitut kompostorin edellytykset. Kompostorin tilavuuden tulee olla riittävä kaikille kiinteistöllä syntyville biojätteille huomioiden kylmien vuodenaikojen aiheuttama hidastuminen tai pysähtyminen kompostoitumisessa. Kompostoria on hoidettava niin, että biojäte kompostoituu ja kompostori on asianmukaisessa kunnossa.

Elintarvikejätteen kompostoinnista tehdään ilmoitus kunnan jäteviranomaiselle. Kompostointi-ilmoitus on tehtävä kahden (2) kuukauden kuluessa kompostoinnin aloittamisesta ja kompostoinnin lopettamisesta on myös ilmoitettava kahden kuukauden sisällä. Ilmoitus on päivitettävä viiden (5) vuoden välein. Lisätietoa: www.joensuu.fi/biojate

Kuivakäymäläjätteen ja lemmikkien ulosteet saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maahan on estetty ja johon haittaeläinten pääsy on estetty. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Kesto lasketaan siitä, kun tuoretta ulostejätettä ei enää lisätä kompostiin. Saostussäiliö- ja pienpuhdistamolietteen kompostoinnista lisätietoa saa jätehuoltomääräysten 39 ja 18 §:stä.

Puutarhajäte voidaan kompostoida myös avonaisessa, tarkoitukseen suunnitellussa kompostorissa.

Kompostorin sijainti ja hoito ei saa aiheuttaa haittaa naapureille eikä ympäristölle. Kompostorista tulee olla vähintään 15 metriä kaivoon tai vesialueeseen ja 5 metriä tontin rajaan, jollei naapuri anna suostumusta lähemmäs tontin rajaa sijoittamiseen.

Puutarhajätteet ja risut toimitetaan Joensuussa Kontiosuon jäteasemalle, Polvijärvellä jäteasemalle ja Ilomantsissa, Kontiolahdella ja Liperissä kuntien järjestämiin luvallisiin vastaanottopaikkoihin, jos niitä ei kompostoida kiinteistöllä. Puutarha- ja risujätteiden vieminen yleisille alueille kuten puistoihin tai ojiin on kiellettyä.

Huonekalujäte ja isot jäte-erät

Joensuussa toimii useita kirpputoreja, jotka ottavat vastaan hyväkuntoisia huonekaluja ja voivat noutaa ne kotoa. Huonekalujäte, suuret jäte-erät ja rakennusjätteet toimitetaan Joensuun Kontiosuon, Ilomantsin, Kontiolahden Uuron, Liperin Ylämyllyn tai Polvijärven jäteasemille. Kuljetuksesta ja jätekustannuksista vastaa jätteen haltija.

Puhakselta voi tilata maksullisen jätteiden noutopalvelun suurikokoisille jätteille, esimerkiksi huonekalu- tai sähkölaitejätteelle. Joensuun Kontiosuon jäteasemalta voi vuokrata kuljetusta varten peräkärryä.