Polvijärvellä ja Liperissä Käsämänsalmen pohjoispuolella lietteiden tyhjennyksen järjestää Puhas Oy 1.4.2025 alkaen.

Ilomantsissa, Joensuussa, Kontiolahdella ja valtaosassa Liperiä kiinteistön haltija tilaa lietteiden tyhjennyksen jätehuoltorekisteriin hyväksytyltä kuljettajalta.

Tulevaisuudessa saostus- ja umpisäiliöiden sekä pienpuhdistamojen lietteiden tyhjennykset koko toimialueella tekee kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Puhas Oy. Siirtyminen kunnan järjestämään lietteiden kuljetukseen perustuu Joensuun alueellisen jätelautakunnan helmikuussa 2022 tekemään päätökseen, joka tuli lainvoimaiseksi lokakuussa 2023 (linkki pöytäkirjaan).  Aiempi sopimusperusteinen lietteiden jätteenkuljetus lakkaa samalla, kun siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lisätietoa lietteiden tyhjentämisestä on Puhas Oy:n verkkosivuilla.

Lietteen asianmukainen käsittely

Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla kiinteistöllä syntyvä jätevesi käsitellään kiinteistön omassa käsittelyjärjestelmässä. Se voi koostua saostussäiliöistä, maahanimeyttämöstä, maasuodattamosta, umpisäiliöstä, pienpuhdistamosta tai muista laitteista taikka näiden yhdistelmästä. Järjestelmään kertyvä liete ja jätevesi tyhjennetään ja toimitetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle.

Säännöllisillä tyhjennyksillä ja asianmukaisella käsittelyllä varmistetaan, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittoja. Kiinteistön käsittelyjärjestelmän toimintakuntokaan ei tällöin heikkene ennenaikaisesti.

Vähimmäistyhjennysvälit

Vesikäymälävesiä sisältävien saostussäiliöiden (sakokaivo) ja pienpuhdistamojen lietteet on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Vapaa-ajan kiinteistön tai 1-2 vakinaisen asukkaan asuinkiinteistön saostussäiliöt on tyhjennettävä vähintään kahden vuoden välein. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä on seurattava säännöllisesti ja ne on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään viiden vuoden välein. Järjestelmän täyttymishälyttimien toiminta on tarkistettava vähintään vuosittain.

Jos saostussäiliöön tai pienpuhdistamoon johdetaan vain pesuvesiä, jätevesiliete on tyhjennettävä vähintään kolmen vuoden välein.

Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteen tyhjennyksistä sekä laitteistojen tarkastuksista ja huolloista. Tyhjennysvälit ja täyttymishälyttimien toiminnan tarkistaminen on määritetty jätehuoltomääräyksissä. Tyhjennykset on tehtävä useammin, jos niin ohjeistetaan jäteveden käsittelyjärjestelmän käyttöohjeessa.

Tyhjennyksen tilaaminen ja laskutus

Polvijärvellä ja Liperin Käsämänsalmen pohjoispuolella lietetyhjennykset tehdään 1.4.2025 alkaen Puhas Oy:n ehdottaman tyhjennysajankohdan ja -rytmin mukaisesti, jollei kiinteistön haltija sovi Puhas Oy:n kanssa muusta tyhjennysajankohdasta ja -rytmistä. Kiinteistön haltijoita tiedotetaan kirjeitse ehdotetusta tyhjennysajankohdasta. Tyhjennystilauksen voi tehdä myös suoraan Puhas Oy:n asiakaspalvelusta. Puhas Oy laskuttaa tyhjennykset saostus- ja umpisäiliölietteen jätetaksan mukaisesti.

Muilla alueilla (Ilomantsissa, Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä Käsämänsalmen eteläpuolella) kiinteistön haltija toistaiseksi sopii saostus- tai umpisäiliön tyhjentämisestä suoraan jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Yrityksen tulee olla hyväksyttynä Ely-keskuksen jätehuoltorekisteriin. Kuljettajan on toimitettava lietteet kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan, jotta ne puhdistetaan asianmukaisesti. Kuljetusyritys laskuttaa tyhjennys-, kuljetus- ja käsittelykustannukset kiinteistön haltijalta. Jätteenkäsittelyn osuus laskusta määräytyy saostus- ja umpisäiliölietteen jätetaksan mukaisesti, ja tyhjennyksen ja kuljetuksen osuus yrityksen hinnoitteluperusteiden mukaan.

Lista alueella aktiivisesti toimivista kuljetusyrityksistä (pdf)

Saostus- ja umpisäiliölietteen jätetaksa (pdf)

Lietteiden omatoiminen käsittely

Omassa asumisessa ja enintään neljällä naapurikiinteistöllä asumisessa syntyvän lietteen saa käsiteltynä ja lannoitustarkoituksessa levittää omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on ehdottomasti käsiteltävä hygieeniseksi ennen peltoon levitystä.

Omatoimisesta lietteiden käsittelystä (myös kompostoinnista kiinteistöllä) on ilmoitettava etukäteen jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitus tehdään vähintään kaksi (2) kuukautta etukäteen. Omatoimista lietteiden käsittelyä ei saa aloittaa ennen kuin jätehuoltoviranomainen on hyväksynyt ilmoituksen. Jätehuoltoviranomainen välittää tiedon käsittelyilmoituksesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Ks. Ilmoitus jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä -lomake Asiointi ja lomakkeet -sivulla.

Lietteiden hyödyntäminen maataloudessa, edellytykset:

• liete hygienisoidaan kalkkistabiloimalla tai muulla Ruokaviraston tai ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla ennen peltoon levittämistä
• liete levitetään lannoitustarkoituksessa omassa hallinnassa ja aktiivisessa viljelykäytössä olevalle pellolle, joka ei sijaitse pohjavesialueella
• kirjallinen ilmoitus omien (tai omien + maks. 4 naapurin) lietteiden käsittelystä tehdään vähintään kaksi (2) kuukautta ennen käsittelyn aloittamista jätehuoltoviranomaiselle
• ilmoituksessa on kerrottava käsittelijän yhteystiedot, tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä hyödynnetään, käsiteltävien lietteiden määrä ja laatu, tiedot käsittelymenetelmästä, sekä peltolohkot, joille hygienisoitu liete levitetään
• lietteen käsittelyssä ja lannoituskäytössä on noudatettava lainsäädäntöä (mm. lannoitelaki (711/2022), nitraattiasetus (1250/2014), maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista (646/2023), ihmisperäisen jätevesilietteen käyttöön liittyvät viljelyrajoitukset)

Ohje sakokaivolietteen kalkkistabilointiin (pdf)

Jätteen haltija voi siis luovuttaa asuinkiinteistöllään syntyneen lietteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähikiinteistöllä, jos lietteen vastaanottavalla naapurilla on mahdollisuus käyttää sitä peltoviljelyksessään lannoitteena.

Jätevesilietteiden kompostointi on sallittua, jos kyse on harmaiden jätevesien pienestä lietemäärästä. Harmaalla jätevedellä tarkoitetaan peseytymisestä ja tiskaamisesta muodostuvaa jätevettä, joka ei sisällä yhtään ulosteperäistä jätevettä. Kompostointi on sallittu seuraavin edellytyksin:

• harmaiden jätevesien lietettä on vähän (alle 20 litraa per tyhjennyskerta ja alle 50 litraa/vuosi)
• käsittelyjärjestelmään ei johdeta ulosteperäisiä jätevesiä (pienpuhdistamo/saostussäiliö on vain harmaille vesille)
• liete on kompostoitavassa muodossa (ei nestemäistä)
• noudatetaan pienpuhdistamon laitevalmistajan kompostointia koskevia ohjeita
• noudatetaan kompostointia koskevia jätehuoltomääräyksiä (18 §).

Käymäläjätevesiä sisältävän pienpuhdistamon lietetilaan kertyvän lietteen voi tyhjentää ja kompostoida vain, mikäli pienpuhdistamon laitevalmistajan ohjeessa suositellaan kompostointia. Kompostoinnissa on noudatettava jätehuoltomääräyksiä (18 §) laitevalmistajan ohjeiden lisäksi.

Jätevesilietteiden kompostoinnista jätehuoltoviranomaiselle tehtävän ilmoituksen tulee sisältää kompostoinnista vastaavan henkilön yhteystiedot, tiedot kiinteistöstä, jonka lietteet kompostoidaan ja hyödynnetään, jäteveden käsittelyjärjestelmän ja kompostorin merkki ja malli, kompostoitavan lietteen määrä ja laatu, sekä valmiin kompostituotteen hyödyntämistapa.

Muu kuin edellä kuvattu jätevesilietteiden kompostointi on kielletty.

Lietesäiliöiden vähimmäistyhjennysvälejä on noudatettava, vaikka lietteet käsiteltäisiin kiinteistöllä omatoimisesti peltolevityksellä tai kompostoimalla.