Joensuun kaupunki on saanut UNICEFin myöntämän Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Sen voi saada monen vuoden työstä, mikäli kunta on noudattanut Lapsiystävällinen kunta -mallin pääperiaatteita ja saavuttanut työlle asettamansa, UNICEFin määrittelemistä vaihtoehdoista valitut tavoitteet.
Tunnustus on voimassa kaksi vuotta, jona aikana työskentely jatkuu uusien tavoitteiden parissa.
Joensuun tavoitteet Lapsiystävällinen kunta -mallissa olivat
- perehdyttää kaupungin työntekijät, luottamushenkilöt ja sidosryhmät lapsenoikeuksiin
- tarjota maksuttomia harrastuksia lapsille ja nuorille eri alueilla
- ottaa käyttöön päätösten valmisteluun lapsivaikutusten arviointi
- vakiinnuttaa lapsivaikutusten arviointi päätösten valmistelussa
- ehkäistä syrjintää vaikuttamalla kuntalaisten asenteisiin.
Kaikille viidelle tavoitteelle määriteltiin useita konkreettisia toimenpiteitä. Niihin voi tutustua osoitteessa joensuu.fi/lapsiystavallinen-kunta.
– Olemme erittäin otettuja myönnetystä tunnustuksesta. Halusimme asettaa Lapsiystävällinen kunta -työskentelylle riittävän kunnianhimoisia ja vaikuttavia tavoitteita. Lasten kuuleminen ja heidän oikeuksiensa huomiointi on osa arkeamme, mutta näiden viiden tavoitteen parissa työskentely toi meille selkeitä uudistuksia ja laaja-alaisempaa osaamista yli toimialarajojen. Nyt saatu tunnustus on merkittävä välietappi ja seuraavaksi määrittelemme tulevalle kaudelle uudet tavoitteet, sanoo sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jani Kaasinen.
Joensuu kehittänyt lapsivaikutusten arviointia
Erityistä kiitosta UNICEF antoi Joensuulle siitä, miten lapsivaikutusten arviointia on kehitetty.
– Joensuu on lyhyessä ajassa ottanut lapsivaikutusten arvioinnin laajasti käyttöön ja saattanut sen osaksi kaupungin päätöksentekoa. Tällä tulee olemaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia joensuulaisille lapsille, arvioi Suomen UNICEFin asiantuntija Oona Kareinen.
– Ajattelutapa päätösten valmistelussa on muuttunut, kun jokaisen isomman päätöksen alla pohditaan jo alkuvaiheessa, onko päätöksellä vaikutuksia lapsiin ja tulisiko siitä tehdä lapsivaikutusten arviointi, sanoo koordinaattori Hilkka Mäkinen Joensuun kaupungilta.
Lasten ja nuorten ääni Joensuun Lapsiystävällinen kunta -työssä kuuluu lukuisten kohtaamisten ja muun muassa kyselyiden kautta. Työssä on mukana myös nuorisovaltuusto. Puheenjohtaja Martta Petrelius totesi mallissa työskentelyn olevan mukavaa.
– Loistavaa, että kova työ ei mennyt hukkaan. Nuorisovaltuusto ajaa ensisijaisesti lasten ja nuorten etua, ja siihen tarkoitukseen on mallin eteen tehty työ mennyt. Innolla odotan myös sitä, että pääsemme nuorisovaltuustona seuraamaan tunnustuksen myöntämisen jälkeisen työn jatkumista, sekä yhä edelleen nuorten osallistamista, Petrelius kertoo.
Joensuu aloitti Lapsiystävällinen kunta -mallissa vuonna 2020 ja työn tavoitteet valittiin kattavan alkukartoituksen perusteella. Työtä on tehty laaja-alaisen koordinaatioryhmän tukemana, jossa ovat olleet mukana Joensuun kaupungin eri yksiköiden lisäksi Siun sote, Riveria, ViaDia, nuorisovaltuusto ja kaupunginvaltuuston edustus.
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja työ auttaa edistämään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. Suomesta mukana on 59 kuntaa.
Lapsiystävällinen kunta -mallista on lisätietoa osoitteessa www.lapsiystavallinenkunta.fi.
