Ruokasienet

Ihmisiä kiinnostavat luonnosta saatavat ruokasienet. Toukokuun korvasienistä loka-marraskuun suppilovahveroihin on aikaa reilut puoli vuotta. Näiden kahden lajin lisäksi on olemassa 29 muuta kangasmetsien yleisintä sienilajia, joista monet ovat maukkaita ruokasieniä.

Kasvupaikat

Sienisato on aina monen tekijän summa. Puulajien koostumus, metsän ikä, puuston tiheys ja latvusvarjostus säätelevät satojen esiintymistä ja määrää. Sienten esiintymiseen vaikuttaa ratkaisevasti myös sademäärä sekä kasvukauden lämpötila. Juurisienten ja lahottajien esiintymisen kannalta ratkaisevia ovat humus- ja sammalkerroksen sekä karikkeen paksuus, kosteus ja koostumus. Avohakkuun jälkeen metsämaan mikroilmasto muuttuu, pohjakerros kuivuu ja lahottajat ja juurisienet häviävät. Metsämaan rikkoutumiin metsäteiden varsille voi ilmestyä nummi- ja voitatteja. Myös korvasieni ilmestyy parin, kolmen vuoden kuluessa korjuukoneiden aiheuttamiin rikkoutumiin ja maanmuokkauksen jälkiin. Vähäsateisina vuosina parhaat sienipaikat löytyvät usein luonnontilaisista korpimaisemista. Mustikka- ja puolukkakorvissa esiintyy haapa- ja kalvashaaparouskuja sekä viini- ja keltahaperoja. Monilla sienilajeilla on omat yhteistyökumppaninsa, joiden kanssa ne muodostavat sienijuuren. Niinpä karvarouskua ja kantarellia kannattaa etsiä koivikosta, kun taas mm. voitatti, isohapero, kehnäsieni ja kangasrousku viihtyvät parhaiten männyn seuralaisina. Kuusikosta voisi etsiä esimerkiksi haaparouskuja ja suppilovahveroita.

Sienet ovat herkkiä ilmansaasteille ja maaperän happamoitumiselle. On hyvä muistaa, että ne keräävät raskasmetalleja ja erilaisia epäpuhtauksia, eikä niitä siksi kannata kerätä tehtaiden lähiympäristöstä eikä kaupunkien puistoista.

Herkkutatti on Joensuun nimikkolaji

Joensuun seutu on kuuluisa tateistaan. Herkkutatti onkin valittu Joensuun nimikkolajiksi. Tattien kasvukausi on heinäkuusta syyskuun loppuun. Etelä-Suomessa kasvukausi voi alkaa 2-3 viikkoa aikaisemmin kuin pohjoisempana.

Etsintä kannattaa aloittaa tiheistä istutuskuusikoista, joissa ensiharvennus on vielä suorittamatta. Herkkutatti kasvaa parhaiten aluskasvuttomassa metsäpohjassa. Neulaskerros tai ohut sammal ovat kasvukauden alussa kuusikoissa paras kasvualusta. Ensimmäiset tatit kasvavat kuusikoiden laitamilla, polkujen ja ajourien laidoilla. Pääsadon valmistuessa herkkutattia alkaa löytyä kuusikoiden keskeltä, heinikoista, kuusien alta tai jopa kuusikoiden viereisiltä aukioilta.