Pohjois-Karjalan suurin järvi

Pielisen pinta-ala on lähes 900 km², jolla järvi yltää Suomen neljänneksi suurimmaksi. Pielinen on Pohjois-Karjalan maakunnan suurin järvi. Se kokoaa vetensä noin 21 000 km² alueelta, josta runsaat puolet sijaitsee Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ja noin 43 % Venäjän Karjalassa. Pielisen suurin syvyys on 61 metriä keskiosassa Paalasmaan saaren lähellä; keskisyvyys on noin 10 metriä. Pituutta Pielisellä on noin 90 kilometriä, ja leveyttä enimmillään on lähes 30 kilometriä. Kapeimmillaan se on vain pari kilometriä. Tyypiltään Pielinen on suuri humusjärvi ja ekologiselta tilaltaan hyvä.

Saaria Pielisessä on 1491, joista suurimmat ovat Paalasmaa (2714 ha, Suomen järvisaarista 14. suurin), Kynsisaari (1350 ha), Porosaari (1029) ja Toinensaari (820). Pielisen saarten yhteispinta-ala on yli 14 700 hehtaaria.

Säännöstely ja kuormitus

Pielinen on Suomen suurin säännöstelemätön järvi tällä hetkellä. Aivan luonnonmukaisena Pielisen vedenkorkeuksia ei kuitenkaan voitane pitää, sillä jossain määrin niihin vaikuttavat myös Lieksanjoen säännöstely ja Pielisen luusuaan laskevan Koitereen säännöstely. Vedenkorkeuden suuret vaihtelut Pielisessä ovat aiheuttaneet haittaa järven ja sen ranta-alueen virkistyskäytölle erityisesti 2000-luvulla, minkä vuoksi on keskusteltu säännöstelyn aloittamisesta.

Pieliseen kohdistuu lähinnä hajakuormitusta niin maa- kuin metsätaloudesta, luonnonhuuhtoumaa ja laskeuman aiheuttamaa kuormaa. Lähivaluma-alueelta Pieliseen tulee pistemäistä fosforikuormitusta keskimäärin noin 2 600 kiloa vuodessa, josta suurin osa teollisuudesta. Pistemäistä kuormitusta tulee myös kauempaa jätevedenpuhdistamoilta, tehtaista ja kalalaitoksesta.