Mitä on osallistuva budjetointi?

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa joensuulaiset otetaan mukaan kaupungin varojen käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa eri tavoin.

Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää erilaisissa tilanteissa. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista.

Osallisuusohjelmasta raamit

Joensuun osallisuusohjelma 2021–2025 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 31.1.2022. Ohjelman päätavoitteena on olla osallisuuden ja kumppanuuden edelläkävijä. Yhdeksi asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen toimenpiteeksi osallisuusohjelmaan on asetettu osallistuvan budjetoinnin Joensuun mallin käyttöönottaminen.

Tutustu Joensuun osallisuusohjelmaan

Joensuun osallistuvan budjetoinnin malli

Joensuun oman osallistuvan budjetoinnin mallin rakentaminen käynnistettiin vuoden 2022 aikana. Sitä varten tehtiin erilaisia osallistuvan budjetoinnin kokeiluja. Kokeiluihin varattiin rahaa yhteensä 130 000 euroa. Kokeilujen aikana tarkasteltiin muun muassa sitä mitkä ovat joensuulaisten mielestä toimivampia tapoja osallistua.

Vuonna 2022 toteutetut kokeilut

Vuoden 2022 aikana erilaisia osallistuvan budjetoinnin kokeiluja toteutettiin yhteensä neljä.

• Joensuulaisilta kysyttiin ehdotuksia, kuinka Rantakylän viihtyisyyttä tulisi parantaa 25 000 eurolla. Kyselyyn saatiin 344 vastausta. Ehdotukset kävi läpi raati, joista valittiin äänestykseen 13 ehdotusta. Äänestyksessä kaupunkilaiset saivat itse päättää, mitkä ehdotuksista toteutetaan määrärahan puitteissa. Ääniä annettiin yhteensä 1 212 kappaletta ja voittajiksi pääsivät roska-astioiden lisääminen, Lämppärinmäen siistiminen ja valaistuksen lisääminen sekä pysyvät kausivalot. Voittaneet ehdotukset toteutettiin vuoden 2022 aikana.
• Keväällä 2022 järjestettiin neljä pitäjäkatselmusta, joissa kaupungin viranhaltijat eri toimialoilta jalkautuivat yhdessä asukkaiden kanssa pitäjiin katsomaan kohteita, jotka asukkaiden mielestä olisivat kohennuksen tarpeessa. Katselmuksissa keskusteltiin muun muassa tiestön kunnosta, liikuntapaikoista ja viheralueiden hoitoon liittyvistä asioista. Katselmusten seurauksena järjestettiin vieraslajien kitkentätalkoita, kaadettiin pienpuustoa, hankittiin kylästä kylään kiertävä pumptrack-rata ja perustettiin kolme virallista graffitiseinää.
• Alakoulujen oppilaskuntien edustajat, viranhaltijat ja päättäjät järjestivät Lasten parlamentin kokouksen huhtikuussa 2022. Koululaiset olivat valmistelleet viranhaltijoille ja päättäjille kysymyksiä, jotka liittyvät oleellisesti lasten elämään. Kysymyksistä valtaosa koski koulujen pihoja, lähiliikuntapaikkoja, kouluruokaa ja vapaa-aikaa. 20 000 euron määräraha päätettiin käyttää Kiihtelysvaaran koulun pihan leikkivälineiden lisäämiseen.
• Reijolan alueen nuoret saivat 20 000 euron määrärahan, jonka nuoret päättivät käyttää nuorisotilan viikonloppuaukioloaikojen lisäämiseen.

Sopivan mallin kehittäminen jatkuu

Vuoden 2022 kokeilujen perusteella saatiin runsaasti kokemuksia ja palautetta. Osa osallistumisen tavoista toimi paremmin ja osa huonommin. Joensuun osallistuvan budjetoinnin mallin kehittäminen jatkuu.

Tavoitteena on luoda toimiva vuorovaikutuksen kanava ja malli, jossa osallistuminen olisi aidosti osa kaupungin jatkuvaa toimintaa. 

Kokeilujen perusteella on luotu toimintaperiaatteet osallistuvan budjetoinnin Joensuun mallille:

• Osallistuva budjetointi on toimintamalli, jossa joensuulaiset ovat mukana suunnittelemassa ja päättämässä talousarvioon kirjattujen kohteiden määrärahojen käytöstä. Osa kohteista voi toistua talousarviossa säännöllisesti ja osa olla kertaluonteisia kohteita.
• Osallistuvan budjetoinnin kohteet ovat asukkaiden arjen lähellä olevaa kaupungin toimintaa ja palveluita. Kohteet mahdollistavat asukkaille merkityksellisen tavan osallistua.
• Osallistuvan budjetoinnin kohteita on kaupungin eri alueilla ja kaikilla alueen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa kohteiden määrärahojen käyttöön.
• Osallistuvan budjetoinnin kohteista tiedotetaan monikanavaisesti, vuorovaikutteisesti ja osallistumisen helppous huomioidaan.
• Osallistuvan budjetoinnin toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta tehdään jatkuvaa arviointia. Arvioinnin pohjalta toimintaperiaatteisiin on mahdollista tehdä muutoksia.
• Osallistuvan budjetoinnin mallin arvioinnista raportoidaan osallisuus- ja vetovoimalautakunnalle osavuosikatsausten yhteydessä.

Vuoden 2024 talousarvioon on sisällytetty seuraavat osallistuvan budjetoinnin kohteet ja kutsumme asukkaat ja käyttäjät suunnittelemaan kanssamme:

• Reijolan uutta alakoulua
• Maaseutualueen kuntosalin/liikuntapaikan päivitystä
• Enon nuorisotilan kalustusta
• Marjalan koirapuistoa
• Niittylahdenrannan puistoreittien parantamista
• Ympäristö- ja metsätaiteen sijoituspaikkoja
• Katusuunnittelukohteita (esim. Papinkatu, Tikkamäentien/Karjalankadun kiertoliittymä, 
• Nuohoojankadun alue ja Niskakatu välillä Kirkkokatu-Torikatu)
• Liikkuvia palveluita

Lisäksi kuulemme vuonna 2024 toiveita ja toteutamme niitä talousarvion puitteissa:

• Kansalaisopiston kaikille avoimien luentojen aiheista
• Museoiden kävijöiltä
• Orkesterin kuulijoilta
• Kirjaston aineistonhankinnoista
• Päiväkoti- ja kouluruuista

Vuonna 2024 pyydämme palautetta ja kehitämme toimintaamme:

• Ulkovalaistuksesta (sis. myös leikki- ja ulkoliikuntapaikat)
• Varhaiskasvatuksesta
• Liikuntavuorojen jakamisesta
• Uimakouluista
• Kansalaisopiston kursseista
• Konservatorion opinnoista
• Joukkoliikenteestä