Kiinteistötoimitukset Joensuun asemakaava-alueilla

Kaupunki hoitaa asemakaava-alueillaan olevien kiinteistöjen lohkomiset ja muut kiinteistötoimitukset. Rakennuslupia myönnetään asemakaava-alueilla vain tonteille, jotka ovat voimassa olevan asemakaavan ja tonttijaon mukaisia. Tontin lohkomisen edellytyksenä on muun muassa että alueelle on laadittu voimassa olevan asemakaavan mukainen tonttijako. Tontin lohkomistoimituksesta laaditaan toimituspöytäkirja ja tonttikartta, jonka jälkeen muodostunut tontti rekisteröidään kiinteistörekisteriin. Rakennuskelpoisuuden voi tarkistaa kaupunkirakennepalveluiden kiinteistönmuodostuksesta tai rakennusvalvonnasta. Kaava-alueiden ulkopuolella kiinteistötoimituksista vastaa Maanmittauslaitos.

Kiinteistötoimituksen hakeminen

Voit hakea asemakaava-alueen tontin lohkomista, tonttijakoa, rasitetoimitusta ja esimerkiksi kiinteistötunnuksen muutosta lomakkeella. Toimita allekirjoitettu hakemuslomake kiinteistönrekisterin pitäjälle tai sähköpostitse: kiinteistonmuodostus@joensuu.fi

Joensuun kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut
Kiinteistörekisterin pitäjä
PL 59
80101 Joensuu

 

Voit jättää sähköinen valtakirja sähköisen lupapalvelun kautta. Valtakirjan allekirjoittajina tulee olla kaikki kiinteistön omistajat tai haltijat.

Jätä sähköinen valtakirja

Kiinteistötoimituksista perittävät maksut

Kiinteistötoimitusten käsittelystä aiheutuneet kustannukset perimme hakijalta hakemuksen saapumispäivänä voimassa olevan hinnaston mukaan.

Maaomaisuuden hinnasto 2024 (pdf)

Tonttijako

Asemakaava-alueilla tonttijako on tontin lohkomisen edellytyksenä. Tonttijaossa osoitetaan korttelin jakautuminen tonteiksi. Tonttijako voi sisältyä asemakaavaan tai se voi olla erillinen. Erillisen tonttijaon laatiminen kestää keskimäärin kuukauden.

Kiinteistönomistaja voi tarvittaessa hakea voimassa olevaan tonttijakoon muutosta, mikäli muutos on tarkoituksenmukainen ja kiinteistönmuodostuksen näkökulmasta mahdollinen.

Tonttijaon muutos on maksullinen.

Tontin lohkominen

Asemakaava-alueella lohkomistoimituksella muodostuu rakennuskelpoinen tontti.

Kiinteistön omistaja tai vuokraoikeuden haltija voi hakea tontin lohkomista kirjallisesti. Määräalan lohkomistoimitus tulee vireille, kun maanmittauslaitos on toimittanut tiedon määräalalle myönnetystä  lainhuudosta kaupungin kiinteistörekisterin pitäjälle.

Toimitusinsinööri lähettää kokouskutsun asianosaisille vähintään 14 päivää ennen toimituskokousta. Toimituskokouksen jälkeen on 30 päivän valitusaika. Jos päätöksestä ei ole valitettu, toimitusinsinööri rekisteröi tontin kiinteistörekisteriin ja ilmoittaa siitä asianosaisille.

Osoitenumerointi

Kiinteistölle annetaan osoitenumero kiinteistön muodostuksen yhteydessä. Kaava-alueella olevat kadunnimet vahvistuvat asemakaavassa. Uudet kadunnimet otetaan käyttöön, kun asemakaavan toteutuminen alueella edistyy. Haja-asutusalueella olevien teiden nimet vahvistaa kaupungin maaomaisuus.

Asemakaava-alueella parilliset osoitenumerot sijoitetaan kadun oikealle puolelle ja parittomat vasemmalle, numeroiden kasvusuuntaan nähden. Haja-asutusalueella numerot määräytyvät kiinteistön etäisyyden perusteella tien alkupisteestä lähtien siten, että etäisyyden metrimäärästä jätetään viimeinen numero pois.

Kadunnimen ja osoitenumeroinnin käyttöönotosta ilmoitetaan tarvittaessa kaikille asianosaisille ja viranomaisille kirjeellä ja sähköpostilla.

Osoitenumerokilvet kiinteistölle hankkii ja asentaa kiinteistön omistaja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti. Kadunnimikilvet hankkii ja asentaa Joensuun kaupunki.

Rasitteet

Kiinteistöjen kesken voidaan perustaa pysyviä tai määräaikaisia käyttöoikeuksia eli kiinteistörasitteita, jotta kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö olisi mahdollista.

Kiinteistön omistaja voi hakea rasitteiden perustamista kirjallisesti. Rasitteet voidaan perustaa joko tontin lohkomistoimituksen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa.

Tavallisimpia kiinteistörasitteita ovat mm. kulkuyhteys-, autopaikka- sekä vesi- ja viemärijohtorasitteet.

Rasitteiden perustaminen edellyttää yleensä tontin omistajien välistä kirjallista rasitesopimusta, joka tulee liittää kiinteistötoimitushakemukseen. Sopimuksessa tulee sopia rasitteeseen liittyvistä asioista, kuten rasitteen käytöstä, rakentamis-, kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksista sekä rasiteoikeudesta maksettavasta korvauksesta.

Toimituksessa perustettu ja kiinteistörekisteriin merkitty kiinteistörasite on kiinteistökohtainen ja se on voimassa vaikka kiinteistöt vaihtaisivat omistajia.
 
Kiinteistönmuodostamislaki, rasitteet

Rajan määrittäminen

Jos tontin rajaa osoittava rajamerkki on hävinnyt ja sen sijainnista on riitaa tai epäselvyyttä, voidaan tontin omistajan kirjallisesta hakemuksesta suorittaa tontilla rajanmäärääminen, joka tehdään kiinteistönmääritystoimituksessa.

Jos tontin rajaa osoittava rajamerkki on hävinnyt ja rajan paikasta ei ole naapureiden kesken epäselvyyttä voidaan tontilla suorittaa rajan paikanmerkintämittaus.

Yleisen alueen lohkominen

Asemakaavan mukaiset yleiset alueet, kuten kadut ja puistot, muodostetaan kiinteistörekisteriin yleisiksi alueiksi yleisen alueen lohkomistoimituksella.

Ensimmäisessä asemakaavassa osoitetut yksityisten omistamat katualueet siirtyvät yleisen alueen lohkomistoimituksessa kaupungin omistukseen. Ilmaisluovutusvelvollisuuden ylittävästä osasta kaupunki suorittaa korvauksen maanomistajan hakemuksesta.

Yleisen alueen lohkomiskustannukset maksaa kaupunki.

Kiinteistörekisteri

Kiinteistörekisteri on maanmittauslaitoksen ja rekisterin pidosta vastaavien kuntien ylläpitämä julkinen perusrekisteri. Se sisältää kaikki valtakunnan kiinteistöjä ja määräaloja koskevat kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot.

Maksullisia kiinteistörekisteriotteita mm. lainhuuto- ja rasitustodistuksia sekä kiinteistörekisteriotteita voi tilata Maanmittauslaitoksen lisäksi myös pankeista sekä kaupungin kaupunkirakennepalveluista ja kaupungin palvelupisteistä.