TE-palvelut 2024 -uudistus

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille 1.1.2025. Pohjois-Karjalan työllisyysalue vastaa tulevaisuudessa koko maakunnan TE-palveluista.

Pohjois-Karjalan yhteinen työllisyysalue

Pohjois-Karjalan kunnat muodostavat yhteisen työllisyysalueen, johon kuuluvat: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Polvijärvi, Outokumpu, Nurmes, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Työllisyysalueen vastuukuntana toimii Joensuun kaupunki.

Palvelujen järjestämisvastuun lisäksi kunnille siirtyy henkilöstöä TE-toimistosta, ELY-keskuksesta ja KEHA-keskuksesta noin 150 henkilöä.    

Työllisyysalueen toiminnan tavoitteena on Pohjois-Karjalan elinvoiman ja työllisyyden edistäminen, työttömyyden laskeminen erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta, maahanmuuttajien työllistymisen parantaminen sekä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon tehostaminen.

Työllisyysalueen tehtävät ja palvelut

Pohjois-Karjalan työllisyysalue toimii noin 20 000 asiakkaan lakisääteisten työllisyyspalvelujen vastuuviranomaisena. Työllisyysalueen keskeisenä tehtävänä on työnhakijoiden palveluprosessin järjestäminen ja työttömyysturvan käsittely.

Työllisyysalue järjestää lakisääteisiä: 

  • työnvälityspalveluja
  • tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja
  • valmennusta
  • työvoima- ja muutosturvakoulutusta.

Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluihin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, koulutus- ja työkokeilut, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset.

Lisäksi työllisyysalueille kuuluu hankinta- ja maksatustehtäviä.

TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakasta sekä yhdistää ne kunnan muuhun palvelutarjontaan vahvistaen kunnan elinvoimatehtävää. Työllisyyspalveluita tarjotaan lähipalveluina alueen jokaisessa 13 kunnassa asiakastarpeiden mukaisesti. Työllisyysalueen päätoimipiste tulee sijaitsemaan Joensuussa.

Palvelupisteitä kehitetään toimimaan monikanavaisesti sekä yhdistämään eri toimijoiden tarjoamia työllisyyttä edistäviä palveluja. Työllisyysalueen asiakas voi asioida tarpeensa mukaisesti myös kotikuntansa ulkopuolisessa palvelupisteessä.

Työllisyyden hoidossa mukana iso joukko toimijoita

Pohjois-Karjalassa luodaan maakunnallinen kumppanuusverkosto lakisääteisten työvoimapalvelujen rinnalle. Tätä yhteistyöverkostoa kutsutaan työllisyyden ekosysteemiksi.

Ekosysteemin pohjana toimii muun muassa Joensuun kaupungin Luotsi-hankkeen kehittämä monialainen palvelualusta sekä työllisyystoimijoiden aikaisempi verkostotyö. Ekosysteemi on kumppaneiden sopimuksellista yhteistyötä ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Ekosysteemin hallinnoinnista vastaa työllisyysalue.

Ekosysteemitoimijat ovat perustaneet johtofoorumin, joka valmistelee, ohjaa ja seuraa työllisyyden ekosysteemin kehittämisohjelmaa. Toiminnan tueksi on myös perustettu teemakohtaisia alatyöryhmiä, jotka kehittävät ja toimeenpanevat kehittämisohjelman sisältöjä.

Toiminnan perustana yhteiset sopimukset ja järjestämissuunnitelma

Työllisyysalueen toiminta perustuu Pohjois-Karjalan kuntien väliseen järjestämisvastuusopimukseen. Siinä sovitaan työllisyysalueen hallinnosta, taloudesta, henkilöstöstä, toimitiloista ja välineistä sekä palvelukokonaisuudesta ja sen kehittämisestä.

Järjestämisvastuusopimuksen lisäksi työllisyysalueen toimintaa ohjaa kuntien ja verkostokumppaneiden välinen Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemin yhteistyösopimus.

Monialaisen tuen yhteistoimintamallia sekä nuorten monialaista yhteispalvelua ohjaa työllisyysalueen, kuntien, hyvinvointialueen ja Kelan yhteistyösopimus. Monialaisen tuen yhteistoimintamallilla ja nuorten monialaisella yhteispalvelulla on sopimustoimijoiden muodostama yhteinen johtoryhmä.

Työvoimapalvelujen järjestämistä varten on tehty järjestämissuunnitelma. Lakisääteinen suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämisestä ohjaa työllisyysalueen ensimmäisen palvelusuunnitelman ja talousarvion laatimista sekä tukee siirtymän käytännön järjestelyjä. Suunnitelma hyväksytään ennen 1.1.2025 tapahtuvaa TE-palvelujen varsinaista siirtymää.

TE-uudistus muuttaa kuntataloutta

Työ- ja elinkeinopalveluiden uudistus muuttaa kuntataloutta ja nostaa TE-kokonaisuuden kunnille merkittäväksi palvelukokonaisuudeksi. TE-palveluiden osuus kuntien käyttökuluista tulee olemaan noin 10 prosenttia.

Kunnille siirtyvä kokonaisuus voidaan jakaa kahteen osaan: siirtyviin palveluihin sekä kasvaviin etuuskuluihin. Siirtyvien palveluiden osalta kustannuksia kasvattavat sekä lakisääteiset että vapaaehtoisesti järjestettävät, työllisyyttä ja elinvoimaa edistävät palvelut.

Kunnat osallistuvat jatkossa myös entistä enemmän työttömyysetuuksien rahoittamiseen. Yksittäisen kunnan rahoitusosuus muuttuu sekä työttömyyden määrän että pituuden mukaan. Mitä pidempään yksittäisen henkilön työttömyys kestää, sitä isomman osan kunta joutuu etuuskuluista maksamaan. Työttömyysetuuksien rahoitusvastuu on peruskunnilla, vaikka palveluita hoitaisi kuntien puolesta työllisyysalue. Uudella työttömyysturvavastuulla eli niin kutsutulla kannustinmallilla kuntia ohjataan ja kannustetaan huolehtimaan työllisyydestä sekä järjestämään palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Tehtävän valtionosuus tulee yleiskatteellisena jokaiseen kuntaan ja jo nyt tiedetään, että valtionosuus vähenee TE-palvelujen nykytilanteeseen nähden merkittävästi. Valtion aikaisempi määrärahojen käyttö tai nykytila ei sido kuntia tulevaisuudessa. Kuntien rahoitusvastuu laajenee työmarkkinatuen lisäksi myös ansio- ja peruspäivärahaan, joita aletaan maksamaan sadan etuuspäivän jälkeen. Kunnan maksuosuus kasvaa päiväkertymän mukana ja sitä maksetaan myös palveluiden ajalta. Työttömyysturvan maksuosuudelta poistuu ainoastaan siirtymällä työhön tai toiselle etuudelle. Työttömyysturvan maksuosuuden kasvu kompensoidaan täysimääräisesti vuoden 2023 tiedoin.