Joensuun keskusta on painottunut Pielisjoen länsirannalle, jonne kaupunki perustettiin vuonna 1848. Joen itäpuolelle kaupunki laajentui vasta 1953, kun Pielisensuun kunta liittyi Joensuuhun. Vielä 2000-luvullakin kaupungin keskusta on painottunut joen länsipuolelle.

Symmetrisen kaupungin vision pohjalta kaupunkikeskustaa laajennetaan Pielisjoen itärannalle kehittämällä aluetta voimakkaasti. Visio hyväksyttiin vuonna 2014 ja vision pohjalta on laadittu toimeenpanosuunnitelma.

Tavoitteena keskustamainen alue

Symmetrisen kaupungin keskeiset kehittämisteemat ovat asuminen, liikenne, kauppa- ja palvelut, elinkeinotoiminta sekä virkistys ja matkailu.

Symmetrisen kaupungin tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä muun muassa:

• 3 500 uutta työpaikkaa
• 6 000 uutta asukasta
• Kaupunkirakenteen tiivistyminen
• Toimivat liikennejärjestelyt
• Asukasviihtyvyyden parantaminen

Joen itäpuolelle, kävely- ja pyöräilyetäisyydelle keskustasta suunnitellaan yhteensä yli 300 000 kerrosneliön täydennysrakentamista. Rakentamisen myötä alueen luonne muuttuu keskustamaiseksi.

Suurinta työpaikkojen kasvua tavoitellaan Penttilänrannan, GreenParkin ja keskustan alueelle. Asuminen puolestaan keskittyy voimakkaimmin Penttilänrantaan, Sortavalankadulle, Niinivaaran keskukseen ja keskustan tiivistämiseen joen länsipuolella.

Vuonna 2016 Symmetrisen kaupungin suunnittelualueella asui noin 18 000 kaupunkilaista. Lisäksi alueella oli lähes 40 prosenttia Joensuun ydinkaupunkiseudun työpaikoista.

Usean osan kokonaisuus

Symmetrisen kaupungin toimeenpanosuunnitelma on tehty vuosille 2016–2030. Toimeenpanosuunnitelma kuvaa, miten Symmetrisen kaupungin visio käytännössä toteutetaan.

Suunnitelmassa Symmetrisen kaupungin toteutus on jaettu 17 osakokonaisuuteen. Osakokonaisuudet ovat käytännössä alueita, kuten esimerkiksi Penttilänranta, Niinivaaran keskus ja Asemanseutu. Osakokonaisuuksille on määritetty niiden työpaikka- ja asukasmäärän lisäyksen tavoitteet sekä tärkeimmät kehittämisteemat.

Lisäksi suunnitelma sisältää yleistavoitteet ja työkalut, hankkeen ohjaamisen ja päätöksenteon, viestintäsuunnitelman sekä dynaamiset hankekortit. Dynaamiset hankekortit ovat osakokonaisuuksien esittelykortteja, joita päivitetään tarpeen mukaan.

Symmetrisen kaupungin hankekortit

Symmetrisen kaupungin toimeenpanosuunnitelma

Yhteinen visio

Symmetrisen kaupungin visio hyväksyttiin 2014. Visio laatimiseen osallistui virkamiesten lisäksi edustajia

• kaupunginhallituksesta
• kaupunkirakennelautakunnasta
• Itä-Suomen yliopistosta
• Karelia-ammattikorkeakoulusta
• Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä
• Tiedepuistosta
• Josek Oy:sta
• yrityksistä
• muista yhteisöistä.

Viimeisessä vaiheessa ehdotukseen kerättiin kaupunkilaistne kommetteja. Yleisöpalautteen pohjalta viimeistelty työ hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 29.9.2014.

Työn aikana kävi selväksi, että joki keskustassa nähtiin merkittävänä voimavarana ja vahvuutena koko kaupungin kehitykselle. Osallistuneista valtaosa näki jokiympäristöön kohdentuvan keskustakehittämisen positiivisena asiana.