Ajankohtaista

Kaavatyötä ohjaavan toimielimen viimeisin kokous on pidetty 10.09.2025. Kokouspöytäkirja löytyy täältä.

Yleisötilaisuus 9.10.2025

Kaavan rakennemalliskenaarioista järjestettiin yleisötilaisuus torstaina 9.10. Yleisötilaisuuden tallenne on katsottavissa YouTubessa.

Linkki yleisötilaisuuden tallenteeseen

Nähtäville asetettavat rakennemalliskenaariot

Mikä on rakennemalli?

Rakennemallissa osoitetaan yhdyskuntarakenteen kehityskuva yleispiirteisellä ja strategisella tasolla. Siinä osoitetaan kehityksen suuret suuntaviivat tarkemman kaavasuunnittelun tueksi. Rakennemalleissa on osoitettu kartalla seuraavat asiat:

• nykyinen yhdyskuntarakenne,
• uudet elinkeinoalueet,
• uudet asuinalueet,
• täydennysrakennettavat elinkeinoalueet,
• täydennysrakennettavat asuinalueet,
• yhteystarpeet, sekä
• vaikutukset aluekeskusten kehitykseen.

Rakennemalliskenaarioita on muodostettu neljä kappaletta:

1. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne
2. Tehokas täydennysrakentaminen
3. Kehittyvä joukkoliikenne
4. Laajenevat alakeskukset

Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen skenaario muodostaa ns. perusuran skenaarion. Siinä on osoitettu sellaiset nykyisellään nähtävissä olevat maankäytön kohteet, jotka todennäköisesti toteutuvat kaavan voimassa olon aikana. Kolme muuta skenaariota puolestaan hahmottelevat erilaisia yhdyskuntarakenteen kehityskulkuja, joiden toteutuminen edellyttäisi selviä valintoja ja sitoutumista niissä esitettyihin maankäytön ratkaisuihin. Lopullinen rakennemalli tulee lähtökohtaisesti olemaan synteesi tai yhdistelmä eri skenaarioista, kuten myös edellisen seudun yleiskaavan tapauksessa.

Tehokkaan täydennysrakentamisen skenaariossa pyritään maksimoimaan täydennysrakentamisen määrä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen alueella. Siinä erityisesti Joensuun kantakaupungin alueilta pyritään löytämään paljon täydennysrakennettavia alueita. Tämä skenaario on kuntatalouden näkökulmasta tehokas, sillä se pyrkii optimoimaan olemassa olevan infran käytön. Se luo parhaat edellytykset kestävälle liikkumiselle ja vähentää uusien alueiden käytöstä syntyviä päästö- ja ympäristövaikutuksia. Haasteeksi voi muodostua esimerkiksi täydennysrakentamiseen soveltuvien alueiden vähäisyys, mikäli esimerkiksi kaupunkirakenteen sisällä olevien viheralueiden käyttö rakentamiseen ei systemaattisesti ole mahdollista. Skenaario luo vähiten edellytyksiä syrjäisempien alueiden kehittämiselle.

Kehittyvän joukkoliikenteen skenaariossa merkittävä osa rakentamisesta pyritään ohjaamaan joukkoliikenteen laatukäytävien mukaisille kaupunkialueille. Tässä skenaariossa täydennysrakentaminen levittäytyisi laajemmalle, mutta silti tarkoituksenmukaiselle alueelle. Tämä maankäyttö tukisi joukkoliikenteen kehittämistä entisestään. Täydennysrakentaminen ei kuitenkaan kohdistu välttämättä asumisen kannalta soveltuvimmille alueille. Skenaario ei myöskään ole Joensuun keskustan kehittämisen kannalta yhtä optimaalinen kuin täydennysrakentamisen skenaario.

Laajenevien alakeskusten skenaario on tietyllä tapaa tehokkaan täydennysrakentamisen skenaarion vastakohta. Siinä täydennysrakentamisen määrä on minimissään, kun taas uusia elinkeino- ja asuinalueita pyritään löytämään suurin mahdollinen määrä. Vähäisen täydennysrakentamisen myötä ei synny samanlaista painetta keskusta-alueiden tiivistämiseen. Uusien alueiden avaamisen myötä myös kauempana keskustasta sijaitsevilla alueilla on paremmat edellytykset kehittyä. Tämä skenaario on kuitenkin yhdyskuntatalouden näkökulmasta kallein, sillä uusien maa-alueiden hankinta, kehittäminen ja infran rakentaminen on kalliimpaa kuin olemassa olevan infran hyödyntäminen. Skenaarion myötä yhdyskuntarakenne laajenee, jonka myötä kestävän liikkumisen edellytykset heikkenevät. Uusien alueiden rakentaminen aiheuttaa myös lisääntynyttä kuormitusta ilmastolle ja ympäristölle. Skenaario ei tue Joensuun keskustan elinvoimaisuutta.

Lopullinen rakennemalliratkaisu tulee olemaan yhdistelmä tai synteesi eri skenaarioista.

Edellä mainittujen rakennemalliskenaarioiden lisäksi on tehty elinkeinoalueita koskeva tyypittely. Siinä pyritään osoittamaan eri alueille soveltuvat ja suunnittelut elinkeinotoiminnat. Tarkoitus on muodostaa jo rakennemallivaiheessa konsensus siitä, millaisia erilaisia työpaikka- ja teollisuusalueita Joensuun seudulta löytyisi. Tyypittelyssä on tutkittu erityisesti puhtaaseen siirtymään ja energiamurrokseen liittyviä uusia teollisia toimintoja.

Rakennemalliskenaarioiden ja elinkeinoalueiden tyypittelyn luonnokset:

Skenaario: Tasapainoinen yhdyskuntarakenne_05.09.2025

Skenaario: Tehokas täydennysrakentaminen_05.09.2025

Skenaario: Kehittyvä joukkoliikenne_05.09.2025

Skenaario: Laajenevat alakeskukset_05.09.2025

Elinkeinoalueiden tyypittely_05.09.2025

Elinkeinoalueiden tyypittely_selite_05.09.2025

Rakennemalliskenaarioiden vaikutusten arviointia

Tavoitevaiheen asiakirjat:

Päivitetyt tavoitteet

Aloitusvaiheen asiakirjat:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistuminen, vuorovaikutus ja media

Kyseessä on normaalia kaavahanketta laajempi työ, joten siitä viestitään useammassa paikallisessa lehdessä (Karjalainen, Karjalan Heili, Pielisjokiseutu, Kotiseutu-uutiset, Outokummun Seutu) sekä kaikkien viiden kunnan verkkosivuilla.

Kaavan eri vaiheissa annettavat lausunnot, mielipiteet ja muistutukset lähetetään kirjallisesti osoitteeseen: kirjaamo@joensuu.fi tai postitse osoitteeseen: Kaupunkirakennepalvelut, PL 59, 80101 Joensuu.

Kaavan tavoiteaikataulu

2024: Vireilletulovaihe

2025: Tavoite- ja rakennemallivaihe

2026: Luonnosvaihe

2026: Ehdotusvaihe

2027: Kaavan hyväksyminen

Tutustu selvityksiin

Joensuun seudun energiainfrastruktuuriselvitys löytyy täältä. (2024, FCG)

Joensuun seudun yleiskaava 2020 toteumaraportin luonnos löytyy täältä.

Joensuun seudun yleiskaava 2020

Voimassa oleva Joensuun seudun yleiskaava 2020 löytyy täältä.

Kaavan käynnistämisestä sekä kaavatyötä ohjaavasta sopimuksesta on kaikkien viiden kunnan kuntien valtuustojen toimesta tehty vuoden 2023 kesän ja syksyn aikana päätökset:

• Joensuun kaupunginvaltuusto 29.05.2023, 55 §
• Kontiolahden kunnanvaltuusto 19.06.2023, 37 §
• Liperin kunnanvaltuusto 19.06.2023, 45 §
• Outokummun kaupunginvaltuusto 19.06.2023, 47 §
• Polvijärven kunnanvaltuusto 07.11.2023, 27 §

Joensuun seudun yleiskaavatoimikunta 2025-

Kaavan käsittelystä ja hyväksymisestä vastaa kaavatyötä koskevan sopimuksen mukaisesti Joensuun seudun yleiskaavatoimikunta. Kunkin kunnan valtuusto on nimennyt toimikunnan jäsenet seuraavin päätöksin:

• Joensuun kaupunginvaltuusto 09.06.2025, § 82
• Kontiolahden kunnanvaltuusto 09.06.2025, § 51
• Liperin kunnanvaltuusto 09.06.2025, § 64
• Outokummun kaupunginvaltuusto 16.06.2025, § 52
• Polvijärven kunnanvaltuusto 10.06.2025, § 31

Toimikunnan jäsenten nimeämiset vuosille 2024-2025:

• Joensuun kaupunginvaltuusto 13.11.2023, 116 §
• Kontiolahden kunnanvaltuusto 30.10.2023, 47 §
• Liperin kunnanvaltuusto 19.06.2023, 45 §
• Outokummun kaupunginvaltuusto 27.11.2023, 78 §
• Polvijärven kunnanvaltuusto 07.11.2023, 27 §

Toimikunnassa on yksitoista (11) jäsentä, ja paikkajakauma muodostuu kuntien väkiluvun mukaisesti seuraavalla tavalla:

• Joensuu viisi (5) paikkaa
• Kontiolahti kaksi (2) paikkaa
• Liperi kaksi (2) paikkaa
• Outokumpu yksi (1) paikka
• Polvijärvi yksi (1) paikka

Toimikunnan puheenjohtajana toimii Joensuun kaupungin valitsema jäsen, ja varapuheenjohtajana toimii Kontiolahden kunnan valitsema jäsen.

Toimikunnan kokousten esittelijänä toimii Joensuun seudun yleiskaavan suunnittelutyöryhmän puheenjohtaja, joka on Joensuun kaupungin kaavoituspäällikkö. Varalla on Liperin kunnan viranhaltija.