Sisältöjulkaisija

angle-left Yhdeksän kymmenestä erittäin tai melko tyytyväinen Joensuuhun

Yhdeksän kymmenestä erittäin tai melko tyytyväinen Joensuuhun

IRO Recearch Oy toteutti helmi-maaliskuussa kuntalaiskyselyn, jossa kerättiin tuhannelta joensuulaiselta mielipiteitä kaupungin viihtyisyydestä, kehitettävistä asioista, tiedottamisesta, asioinnista sekä talouden sopeutuksesta. Lisäksi kyselyssä hankittiin tietoa suositteluhalukkuudesta, tyytyväisyydestä sekä Joensuun elinvoiman kehittymisestä. Edellinen kuntalaiskysely toteutettiin vuonna 2021.

Tuloksia hyödynnetään tulevassa strategian laadinnassa sekä talouden sopeutuksen linjausten tausta-aineistona.

Joensuulaiset keskimääräistä tyytyväisempiä  

Suomen muihin kuntiin verrattuna joensuulaiset ovat hyvin tyytyväisiä asuinkuntaansa. 90 prosenttia vastaajista kertoo olevansa erittäin tai melko tyytyväinen Joensuuhun. Kyselyn tulosten mukaan joensuulaiset pitävät asuinalueestaan. Erityisesti vastaajat arvostavat kaupungin liikunta- ja opiskelumahdollisuuksia. Negatiivista ovat pitkänmatkan liikenneyhteydet sekä työpaikkojen tarjonta.

- Joensuulaisille tuottavat onnea samat teemat vuosien 2021 ja 2024 tutkimuksissa eli luonto ja ympäristö, toiset ihmiset, palvelut sekä kaupungin sopiva koko, taustoittaa Joensuun kaupungin markkinointijohtaja Markku Pyykkönen.

Kuntalaiskyselyn vastaajien halukkuus suositella Joensuuta asuinpaikkana on keskimääräistä korkeampi. Yli puolet vastaajista oli suositellut kaupunkia. Viihtyisyydessä on pientä laskua vuoden 2021 kyselyyn nähden.

- Joensuulaiset viihtyvät hyvin Joensuussa ja pitävät asuinpaikkaa hyvänä. Tästä kertoo hyvällä tasolla oleva suositteluhalukkuus, tiivistää IRO Research Oy:n Tomi Ronkainen.

- Vanhemmat ikäryhmät kokevat kaupunkikeskustan viihtyisäksi ja arvostavat oman alueensa palveluita ja kulttuuririentoja. Nuorilla korostuvat opiskelumahdollisuudet, sosiaalinen elämä sekä kokemus, että luonnosta ja maaseudusta huolehditaan. Alhaisimmat keskiarvot tyytyväisyydessä ja viihtyisyydessä tulivat pitäjien asukkaiden vastauksissa, Ronkainen jatkaa.

Talouden sopeutuksesta jakautuneita vastauksia 

Kysyttäessä tärkeimpiä kehitettäviä teemoja keskeisimpinä korostuvat kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja vastuullinen taloudenpito.  

Meneillään olevaa talouden sopeutusta tutkittiin pyytämällä laittamaan järjestykseen eri sopeutuskeinoja. Viidestä eri keinosta suosituimmaksi nousi kuntaveron nostaminen. Muuten tulokset olivat tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi koulu- ja päiväkotiverkon muuttaminen pienentynyttä ja edelleen pienenevää lapsimäärää vastaavaksi keräsi kyselyssä ristiriitaiset vastaukset. Vastaajista 26 prosenttia piti vaihtoehtoa huonoimpana keinona tasapainottaa taloutta ja 21 prosenttia parhaana.

Muita kysyttyjä sopeutuskeinoja olivat maksujen korotukset, palveluiden laatutaso ja aukioloajat sekä muut palveluverkon muutokset.

Vastaukset vaihtelivat vastaajaryhmien mukaan. Yli 65-vuotiaat vastustivat verojen ja maksujen nostoa muita enemmän. Pitäjillä asuvat taas vastustivat koulu- ja päiväkotiverkon muutoksia.

- Kehitysteemoista tärkeimmäksi nousee terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä vastuullinen taloudenpito. Ensimmäiseen voi vaikuttaa varsin tuore hyvinvointialueuudistus. Voi olla, ettei sote-asioiden siirtymistä kunnilta valtiolle vielä ihan hahmoteta. Talouden sopeutuskeinoissa kuntalaisten mielipiteet jakautuvat voimakkaasti, tulkitsee tuloksia Tomi Ronkainen.

Edustava otos 

Kyselyn vastaukset kerättiin yli 18-vuotiailta joensuulaisilta. Tiedonkeruu toteutettiin IRO Research Oy:n kuluttajapaneelissa ja otosta täydennettiin väestötietojärjestelmästä poimittuun otokseen päivitettyihin matkapuhelinnumeroihin lähetetyillä tekstiviestikutsuilla.

Otos on sukupuolen, iän, elämäntilanteen ja asuinalueen suhteen kaupungin väestöä edustava. Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan 3,2 prosenttiyksikköä̈ suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla.

Vuosivertailussa vuoden 2021 tuloksiin tilastollinen virhemarginaali on noin 4,4 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kun otoskoko oli tuhat kuntalaista (N=1000) ja otos muodostettiin väestöä edustavaksi, tulokset on luotettavat ja yleistettävissä. Riittävä otoskoko mahdollistaa tulosten luotettavan tarkastelun myös aluetasolla.

Kuntalaiskyselyn tulokset ovat kaupungin verkkosivuilla osoitteessa joensuu.fi/jokaisen-joensuu.