Joensuun keskeisin viheralue sai alkunsa Suomen sisällissodan jälkeen, kun entinen, villiintynyt Nelikulmapuisto haluttiin suunnitella ja rakentaa uudelleen. Kaupungininsinööri Rope Taivaisen vuonna 1923 laatima puistosuunnitelma vahvistettiin, mutta puistoa ei koskaan rakennettu täysin vastaamaan Taivaisen suunnitelmaa.
Peruskorjaus palauttaa puiston lähelle Taivaisen suunnitelmaa, ottaen kuitenkin huomioon nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimukset. Ennen kaikkea puiston remontti tähtää turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Menneiden vuosikymmenten ajan ovat aina vain rehevämmiksi käyneet kasvit monen joensuulaisen harmiksi tarjonneet suojaa asiattomalle käyttäytymiselle.
Uusi Vapaudenpuisto on avara ja selkeä, sen valvonta ja turvallisuus paranevat ja kasvillisuuden karsiminen paljastaa nyt Kaupungintalon näkyviin torin suuntaan. Sinisen virran akseli puiston ja torin halki Taidemuseolle vahvistuu ja korostuu.
Avajaisissa katsotaan menneeseen ja tulevaan
Vapaudenpuisto on sovitettu nyt osaksi Joensuun kaupungin ydinkeskustan nykyaikaista rakentamista ja tätä päivää. Näin puisto tulee tarjoamaan virkistystä kaikille kaupunkilaisille ja vierailijoille vuosikymmeniksi eteenpäin.
Avajaisissa virallisen nauhanleikkauksen jälkeen luodaan katsaus puiston syntyaikoihin, kun historiakatsauksen tulee antamaan Itä-Suomen Yliopistolta tutkija Jani Karhu. Tulevaisuuskatsaus puolestaan kuullaan kaupunginjohtaja Kari Karjalaiselta ja virallisen nauhanleikkauksen suorittaa Joensuun rasisminvastainen työryhmä. Joensuu-pullaa on kahvien kera tarjolla 300:lle ensimmäiselle.
Virallisten puheenvuorojen jälkeen huvitellaan 1920-luvun hengessä, sillä Tanssikoulu Dream tulee opettamaan Charlestonin alkeita, jonka jälkeen luvassa on jazz-musiikkia.
Kasvit ja varustukset alkoivat tulla tiensä päähän
Vuosien saatossa puistoa rakennettiin pieninä palasina kerrallaan ja niiden seurauksena puisto oli menettänyt fokuksensa.
– Lähtötilanne suunnittelulle oli se, että puistolle alkoi jo olla pakko tehdä jotain. Turvattomuuden lisäksi puiston varusteet alkoivat olla elinkaarensa päässä ja osa puista täysin lahoja, kertoo Joensuun kaupungin puistosuunnittelija Paula Lamminsalo.
Vanhassa puistossa kasvoi puulajeja, jotka eivät ole puistokäytössä erityisen pitkäikäisiä.
– Tietyt puut alkavat muodostaa turvariskejä, kun ne kasvavat vanhoiksi. Poppelille on tyypillistä, että se saattaa pudottaa alas isojakin oksia, kun puulla on paljon ikää. Osa koivuista kävi tosi lahoiksi ja yksi niistä kaatuikin myrskyssä viime vuonna, Lamminsalo jatkaa.
Niistä kaadetuista puista, jotka jatkojalostukseen soveltuivat, tehdään uusia puistonpenkkejä. Niistä kaksi sijoitetaan Vapaudenpuistoon ja loput kymmenkunta eri kaupunginosiin. Penkit valmistaa kontiolahtelainen Puuartisti Oy.
Vapaudenpuiston avajaiset
perjantaina 25.10. klo 17 alkaen, Rantakatu 20
Ohjelma:
17.00 Joensuu-pullan tarjoilu alkaa
17.15 Avajaispuhe: kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Juha Mustonen
17.30 Nauhanleikkaus
17.35 Historiakatsaus: Itä-Suomen Yliopisto, tutkija Jani Karhu
17.50 Tulevaisuuskatsaus: kaupunginjohtaja Kari Karjalainen
18.05 1920-luvun muotitanssien opetustuokio: Tanssikoulu Dream
18.30 Jazz-konsertti: Freedom Park Ragtime Band
Aikataulutetun ohjelman lisäksi uuteen puistoon voi omatoimisesti tutustua opaskartan avulla. Vanhoja valokuvia Vapaudenpuistosta ja Joensuun ydinkeskustasta vuosikymmenten varrelta katsellaan myös, yhteistyössä Pohjois-Karjalan Museo.