Pohjois-Karjalassa todetaan yhä viikoittain runsaasti koronavirustartuntoja, vaikka nykyisin koronatestauksessa painotetaan kotitestejä. Terveydenhuollossa koronatestejä tehdään pääasiassa riskiryhmään kuuluville henkilöille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Kotitestit eivät näy koronatilaistoissa.
Viikolla 5 Pohjois-Karjalassa tilastoitiin 531 koronatartuntaa. Määrä on liki 200 tartuntaa vähemmän kuin edellisviikolla. Kuluvalla viikolla torstaiaamuun mennessä tartuntoja oli kirjattu hieman alle 300.
Koronaviruksen ilmaantuvuudessa rokottamattomien ja rokotettujen välillä on suuri ero. Rokotetuilla taudin ilmaantuvuus ajalla 24.1.–6.2. oli 565 tartuntaa 100 000 asukasta kohden. Rokottamattomien ilmaantuvuusluku samalla aikavälillä oli lähes kolminkertainen eli 1530 tapausta 100 000 asukasta kohden.
Koronarokote suojaa hyvin etenkin vakavalta koronavirustaudilta. Rokotusten merkitys kasvaa entisestään, kun yhteiskuntaa ryhdytään avaamaan asteittain.
– Koronatilanne maakunnassamme jatkunee nykyisen kaltaisena vielä jonkin aikaa. Tartuntoja todetaan sekä terveydenhuollossa tehdyillä testeillä että kotitesteillä. Kun yhteiskuntaa aletaan hiljalleen avata, sairaalahoidon tarpeen osalta merkittävässä roolissa ovat koronarokotteet. Rokotteet suojaavat erityisesti vakavalta taudilta. Mitä enemmän meillä on rokotettuja, sitä pienempi riski sairaalahoidon kuormittumiselle on, ylilääkäri Jukka Heikkinen Siun sotesta toteaa.
Yli 18-vuotiaista pohjoiskarjalaisista kaksi koronarokotetta on tähän mennessä saanut noin 87 prosenttia ja kolme rokoteannosta on saanut noin 62 prosenttia.
Koronarokotusten lisäksi jatkossa tarvitaan edelleen myös muita suojautumisen keinoja. Vaikka yhteiskuntaa avataan, on koronavirusta edelleen runsaasti liikkeellä.
– Tähän mennessä ihmisten toimintaa pandemian aikana on ohjattu voimakkaasti ohjeilla, rajoituksilla ja suosituksilla. Nyt olemme menossa kohti normaalimpaa aikaa, ja rajoitukset ovat lieventymässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koronavirus häviäisi eikä tartuntoja enää tulisi. Yhä enenevässä määrin meidän jokaisen on pohdittava omalla kohdallamme, mitä riskejä otamme ja miten suojaudumme tai suojaamme toisia, Heikkinen pohtii.
Alueelliset suositukset ennallaan
Torstaina 10.2.2022 kokoontunut Pohjois-Karjalan koronavirusepidemian tilannekuvatyöryhmä päätti pitää alueelliset suositukset ennallaan. Etätyösuositusta jatketaan toistaiseksi. Lisäksi työryhmä suosittelee edelleen kasvomaskin käyttöä kaikissa sisätiloissa ja ulkotiloissa, joissa liikkuu muita ihmisiä.
Myös hyvää käsi- ja yskimishygieniaa on edelleen aina tarpeen noudattaa. Ulkomaille matkustettaessa suositellaan noudattamaan Valtioneuvoston ja THL:n ohjeita.
Pohjois-Karjalassa voimassa olevat alueelliset suositukset ja rajoitukset on koottu Siun soten verkkosivuille osoitteeseen www.siunsote.fi/alueelliset-suositukset-ja-rajoitukset.
Pohjois-Karjalan koronavirusepidemian tilannekuvatyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran torstaina 24.2.2022.
Koronavirustilanne Pohjois-Karjalassa viikolla 5 (31.1.–6.2.2022)
Pohjois-Karjalan alueellinen testausstrategia painottaa kotitestejä, eikä kaikkia oireisia ohjata terveydenhuollossa tehtävään koronatestiin. Kotitesteillä todetut koronatartunnat eivät näy tilastoiduissa tartuntamäärissä eivätkä ilmaantuvuusluvuissa.
- Koronavirustartuntojen määrä: 531, muutos edellisviikkoon -198
- Tartunnan saaneista rokottamattomia 27 %, 1. rokotuksen saaneita 9 %, 2–3 rokotetta saaneilla 60 %. Rokotustieto puuttuu 4 %.
- 14 vrk ilmaantuvuus (24.1. – 6.2.2022): 689, muutos -283
- Ilmaantuvuus rokottamattomilla tai osittain rokotetuilla 1530, täysin rokotetuilla 565. Ilmaantuvuus kertoo tartuntojen määrän 100 000 asukasta kohden.
- Koronasta aiheutuva terveydenhuollon kuormitus: vaikea*
Keskussairaalassa ja terveysasemien vuodeosastoilla hoidossa olevia potilaita yhteensä 6 (10.2.2022). Erikoissairaanhoidossa 3, perusterveydenhuollossa 3.
*Terveydenhuollon kuormitus mittaa Siun soten keskussairaalassa ja terveyskeskussairaaloissa hoidettavina olevien koronapotilaiden määrää suhteessa käytettävissä oleviin hoitopaikkoihin ja resursseihin asteikolla vähäinen – kohtalainen – vaikea