Kulttuurihyvinvointia mittaamaan -hankkeessa selvitettiin, millä tavoin ja millä mittareilla kulttuurin hyvinvointivaikutuksia on tutkittu. Joensuun kaupungin kulttuuripalveluiden toteuttamassa hankkeessa valmistunut katsaus kokoaa yhteen eri tutkimuksiin perustuvaa näyttöä  kulttuurihyvinvoinnin mittaamisesta sekä valottaa kulttuurin fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

– Kulttuuri on muihin elämän hyvinvointia kohentaviin tekijöihin rinnastettavissa oleva tapa edistää hyvinvointia ja terveyttä niin kokijan, osallistujan kuin tekijän roolin kautta, kertoo katsauksen kirjoittamisesta vastannut FM Jenni Hyttinen.

Katsaus osoittaa kulttuurihyvinvointivaikutusten mittaamisen olevan haasteellista kulttuurin aineettomuuden, hyvinvoinnin moniulotteisuuden ja tiedon hajanaisuuden vuoksi.

–  Silti esimerkiksi lukuisissa musiikin hyvinvointitutkimuksissa on saatu yhdenmukaisia tuloksia, Hyttinen avaa.

Keskeiset tavat mitata kulttuurihyvinvointia ovat haastatteluilla ja kyselyillä kerättävä tieto osallistumiskokemuksista, tilastointiin pohjautuvat kokemus- ja osallistumistiedot esimerkiksi kulttuuriosallistumisesta sekä terveydenhuollon kliiniset tutkimukset taiteen vaikutuksista.

Kulttuurista apua yksinäisyyteen

Hyvinvointia tuottavat pääasiassa kulttuuritoimintaan liittyvä osallisuus, toiminnasta saatavat kokemukset sekä oivallukset ja taidot. Kulttuuriin liittyvät olennaisesti esimerkiksi kulttuuriset tarpeet ja oikeudet.

– Hyvinvointivaikutuksista näyttävät hyötyvän erityisesti he, jotka saavat kulttuurista apua esimerkiksi yksinäisyyteen tai mielenterveyshaasteisiin,  Jenni Hyttinen toteaa.

Kulttuuritoiminta voi esimerkiksi kohottaa mielialaa ja helpottaa tunteiden käsittelyä.

– Saadun näytön mukaan kulttuurin sisällyttäminen esimerkiksi hyvinvointi- ja terveystyöhön on perustelua. Monialaisen yhteistyön kautta on mahdollista luoda kestäviä kulttuurihyvinvointiin liittyviä toimintatapoja, joiden rinnalla mittaaminenkin kehittyy, kertoo Joensuun kaupungin hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia kaupunkilaisille 

Hanke liittyy kaupungin strategiauudistuksen osana vuosille 2021–2026 laadittuun kulttuuriohjelmaan. Hanke toteutettiin Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston ja Joensuun kaupungin peruspalvelujen tukirahaston rahoituksella.

– Hankkeen toteuttamisen kautta saatiin arvokasta tietoa kulttuurihyvinvoinnillisista vaikutuksista ja niiden mittaamisesta. Hanke liittyy vahvasti Joensuun kaupungin kulttuuriohjelmaan sekä strategiaan, kertoo Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Katriina Leppänen.

Tutkittua tietoa ja näyttöä kulttuurihyvinvoinnista ja sen mittaamisesta tarvitaan eri yhteyksissä, sillä kulttuurilla on kosketuspintaa kaikkien kunnan tehtäväalueiden kanssa.

–  Pyrimme kehittämään ja toteuttamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia kaupunkilaisille kulttuurin keinoin, Leppänen toteaa.

Selvitykseen voi tutustua täällä.