Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on antanut talousarvioesityksensä vuodelle 2021. Kaupungin ensi vuoden talous on tasapainossa. Valtion tukitoimet helpottavat kaupungin taloutta epävarmoissa oloissa. Talouden tilanne on kuitenkin vaikeutumassa jo vuodesta 2022 alkaen, kun valtion kuntatalouden tukitoimet päättyvät.

Toimintaympäristön näkymät poikkeuksellisen epävarmat

Vuoden 2021 talousarviota on laadittu poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Koronapandemia ja sen torjumiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat vaikuttaneet voimakkaasti kaupungin talouden kehitykseen kuluvana vuonna. Myös näkymät tuleville vuosille ovat heikentyneet. Valtion mittavan kuntatalouden tukipaketin takia kaupungin talouden arvioidaan olevan tänä ja ensi vuonna tasapainossa, mutta valtion toimenpiteiden pääosin päättyessä vuonna 2022 kaupungin talouden tilanne on heikentymässä. Epidemian pitkittyessä tulevien talousvaikutusten ennakoiminen on kuitenkin haastavaa.

Kaupungin väestömäärä ylitti syyskuussa ensimmäistä kertaa 77 000 asukkaan rajan. Väestön kasvu on kuluvana vuonna hieman hidastunut. Lähivuosina kaupungin väestömäärän ennustetaan kasvavan noin 340 asukkaalla vuodessa. Väestökehitystä ylläpitää positiivinen muuttoliike, mutta myös syntyneiden määrä on kääntynyt lievään kasvuun.

Koronapandemia heikensi nopeasti työllisyystilannetta ja työttömien määrä kohosi nopeasti kevään aikana yritysten lomauttaessa henkilöstöään. Työttömyysasteen kasvu edellisvuoteen nähden on pienentynyt viime kuukausina, mutta työttömyysaste on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin vuoden 2019 vastaavana ajankohtana.

Rakentamisen kiivain tahti on ohitettu, mutta rakentamisen taso on edelleen kohtuullisella tasolla. Tavoitteena on, että tulevina vuosina uusia asuntoja valmistuisi vuositasolla noin 400–600.

Konsernistrategian kestävän talouden tavoitteet talousarvion perustana

Talousarvion ja taloussuunnitelman perustana ovat konsernistrategian tavoitteet. Strategiassa korostuu vastuullisuus ja kestävyys, toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito – hyvin tuotetut palvelut ja järkevä veroprosentti. Keskeisenä strategisena päämääränä on Joensuun kilpailukyvyn ja kasvun varmistanen.

Vastuullinen ja kestävä talous edellyttää kaupungin menojen sopeuttamista odotettavissa olevaan tulotasoon ja investointitason laskemista tasolle, jonka myötä velkaantuminen ja pitkäaikaisten vastuiden kasvu kääntyy laskuun. Talousarvion tavoitteena on, että talous on tasapainossa vuonna 2021 ja investointitaso mitoitetaan tasolle, jonka myötä velkaantumisen sekä leasing- ja vuokravastuiden kasvu pysähtyy viimeistään vuonna 2023.

Taloussuunnitelmavuosina 2022–2023 kaupungin talous on nykyisillä vero- ja valtionosuuskasvuarvioilla alijäämäinen. Vuoden 2021 tavoitteena on, että linjaukset talouden tasapainottamiseksi taloussuunnitelmakaudella on tehty ja toimenpiteiden toteutus käynnistetty.

– Onnistuminen jo käynnissä olevien ja vuodelle 2021 suunniteltujen toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten toteuttamisessa helpottaa osaltaan tulevien vuosien haasteita ja talouden tasapainottamisen tarvetta. Kaupungin oman toiminnan ohella myös Siun soten rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tulee jatkaa. Tavoitteena on Siun soten vuodelle 2022 ennakoidun kustannusten kasvupaineen puolittaminen, kertoo kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.

Valmisteilla olevan sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisvastuu on siirtymässä vuoden 2023 alusta lukien sote-maakunnille. Silloin kaupungin nettomenot pienentyisivät merkittävästi, mutta vastaavasti kaupungin verotulot ja valtionosuudet pienentyvät. Ennakkolaskelmien mukaan uudistus heikentää kaupungin taloudellista tilannetta.

Poimintoja vuoden 2021 talousarvioehdotuksesta

Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen esitys vuoden 2021 talousarvioksi on tasapainossa. Kaupungin nettomenot kasvavat vireillä olevaan talousarviomuutosesitykseen nähden 2,1 %. Kaupungin oman toiminnan menot kasvavat 2,7 %, 4,2 milj. euroa. Kaupungin maksuosuudet Siun sotelle kasvavat 4,7 %, 11,5 milj. euroa vuoteen 2020 nähden. Vuoden 2021 talousarvio perustuu nykyisille veroperusteille. Verotulot kasvavat 3,9 % ja valtionosuudet alenevat 3,8 %. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä 0,9 %. Kasvu jää pieneksi, koska valtion kuntatalouden tukitoimien vaikutus alenee vuoteen 2020 nähden.

Hyvinvointipalvelujen vuoden 2021 tavoitteissa korostuu lasten ja nuorten terve kasvu sekä toimiva ja turvallinen arki. Varhaiskasvatuksen ja koulutuspalvelujen palveluverkon uudistuminen jatkuu: vuoden alusta käynnistyy toiminta Jukolankadun uudessa päiväkodissa, ja Lyseon lukio sekä Aikuislukio siirtyvät Tiedepuistolle. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut alenevat osana koko maan työllistämistoimenpiteitä. Oppivelvollisuuden pidentäminen on astumassa voimaan koskien ensi vaiheessa lukion aloittavaa ikäluokkaa. Valtion lisärahoitus auttaa koronan aiheuttamaan lisääntyneeseen tuen tarpeeseen vastaamisessa varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluissa.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttö on koronapandemian myötä vähentynyt. Vuoden 2021 talousarvion tavoitteena on, että asiakas- ja käyntimäärät palautuvat aiemmalle tasolle. Mehtimäkihalli sekä konservatorion uudet toimitilat valmistuvat ja kaupungintalolle sijoittuvan museon suunnittelu käynnistyy. Lykynlammen ja Pärnävaaran rakennuksista luovutaan.

Työllisyyden parantaminen on keskeisimpiä vuoden 2021 tavoitteita. Työllisyyden tavoitteita tukee vuoden 2021 alusta käynnistyvä työllisyyden kuntakokeilu, joka siirtää lakisääteisiä tehtäviä TE-hallinnolta kunnalle. Työllisyyden toimenpiteiden kokonaisuutta tukevat osaltaan myös käynnissä olevat Luotsi- ja Topakka-hankkeet.

Kaupunki tukee laaja-alaisesti yritysten toimintaedellytysten kehittämistä. Tavoitteen toteuttamista tukevat muun muassa start up-yritysten kasvua ja työllisyyttä tukevat pääomasijoitusrahastot.
Valtion kanssa solmittava ekosysteemisopimus vuosille 2020–2027 mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden tueksi. Kaupunki osallistuu aktiivisesti Suomen kestävän kasvun ohjelman valmisteluun ja sen alueelliseen toteuttamiseen. Kaupungin maantieteellinen saavutettavuus varmistetaan.

Uudisrakentamisen ja elinkeinoelämän tarpeet huomioidaan. Vuonna 2021 varaudutaan luovuttamaan 86 tonttia, joista omakotitalotonttien osuus on 70. Työpaikkatontteja tavoitellaan luovutettavaksi 10.

Investointitasoa sopeutetaan

Kaupunki on viime vuosina investoinut voimakkaasti koulu- ja päiväkotihankkeisiin sekä kaupungin elinvoimaa tukevaan kehittämiseen. Kaupunki investoi edelleen mittavasti, mutta investointitaso sopeutetaan taloussuunnitelmakaudella tasolle, minkä seurauksena velkaantuminen ja vastuiden kasvu pysähtyy viimeistään vuonna 2023. Vuoden 2021 investointimenot ovat 44 milj. euroa.

Panostukset hyvinvointipalvelujen palveluverkon uudistamiseen jatkuvat. Lyseon lukio ja Aikuislukio siirtyvät Tiedepuistolle vuoden 2021 alusta alkaen. Konservatorion uudet toimitilat valmistuvat vuonna 2021. Sirkkalan koulukiinteistön muutokset etenevät ja taloussuunnitelmakaudella Sirkkalaan valmistuu myös yläkoulua sekä laajemmin kuntalaisia palvelevat liikuntatilat. Karsikon uuden alakoulun rakentaminen etenee ja koulu valmistuu kesällä 2022.  Enon koulun hankesuunnitelma valmistellaan vuoden 2021 aikana ja Hammaslahden koulun hankesuunnitelma vuoden 2022 aikana. Vuoden lopulla 2021 valmistuva Mehtimäkihalli tukee liikunta- ja vapaa-ajantoimintojen palveluverkkoa. Keskeisten hallinnon toimintojen kokoaminen yhteisiin tiloihin etenee.

Yhdyskuntatekniikan investoinnit turvaavat uudisrakentamisen edellytykset. Uudisrakentamista tukeviin investointeihin on varattu 5,8 miljoonaa euroa vuodelle 2020, millä vastataan asuinrakentamisen tonttien kysyntään. Katujen ja puistojen peruskorjauksia toteutetaan 3,3 miljoonalla eurolla. Suurimpia kohteita ovat Tiaisenkadun ja Sammonkadun peruskorjaus, Utrantien alikulkukäytävä sekä Noljakantien ja Marjalantien kiertoliittymä.

Yhdyskuntatekniikan kehittämishankkeet tukevat strategian toteuttamista. Hankkeisiin on varattu 4,4 milj. euroa. Symmetrisen kaupungin toteuttamiseen sisältyvistä hankkeista viimeistellään Asemanseudun aluetta. Kauppakadun muutostyöt pyöräkaduksi saatetaan päätökseen. Koulukadun kehittäminen jatkuu ja Siltakadun pyörätie etenee. Green Parkin alueen kehittämistä tukevat investoinnit etenevät. Ratapihan melusuojauksen toteuttamiseen on varauduttu vuosina 2020–2022. Penttilänrannassa venesataman rantarakenteiden rakentaminen jatkuu. Liikuntapaikkahankkeisiin sisältyy Hammaslahden urheilukentän sekä Koillispuiston jalkapallokentän tekonurmen peruskorjaus sekä kulkuyhteys Karhunmäestä Repokallioon. Joensuun Veden investointimenoihin on varauduttu 7,6 milj. eurolla.

Kaupungin lainakanta kohoaa vuonna 2021 yhteensä 272 miljoonaan euroon. Lainaa on asukasta kohden 3 500 euroa. Kiinteistöleasing- ja vuokravastuut huomioiden vastuiden määrä nousee vuoden 2020 ennakoidusta vajaasta 4 800 eurosta runsaaseen 5 200 euroon asukasta kohden vuonna 2021.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkistettiin 5.11.2020. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä 10.11. ja 30.11. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota 7.12.2020.

Lisätietoa talousarviosta on osoitteessa joensuu.fi/talousarvio.