Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksessa on annettu matalan kynnyksen perheohjausta jo kymmenen vuotta. Aikanaan uraauurtavasta toiminnasta otetaan edelleen mallia muissa Suomen kunnissa ja joensuulaisperheiden tukemisen muodot kehittyvät edelleen.

Merkkipäivää juhlitaan pienimuotoisesti 16. joulukuuta Niinivaaran päiväkodilla lasten ja perheiden kanssa.

Perheohjauksen tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja lisätä perheen voimavaroja. Tuki on luottamukseen perustuvaa keskustelua ja neuvontaa, sopivien keinojen löytämistä yhdessä kyseiselle perheelle ja lapselle.

Palvelu on suunnattu kaikille Joensuun kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasperheille ja on heille maksutonta. Perheohjaus ei työskentele kodeissa, vaan perheitä tavataan kaupungin tiloissa tiedepuistolla tai päiväkodeilla.

– Meihin ollaan yhteydessä mitä moninaisimmissa tilanteissa. Teemoja voivat olla muun muassa lasten kasvatus, vanhemmuus, perhe-elämä ja parisuhde. Konkreettisesti puhutaan arjen hallinnasta, rajojen asettamisesta, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelemisesta tai vaikka erosta ja uusperheen arjesta, kertoo varhaiskasvatuksen perheohjaaja Raili Airaksinen.

Perheohjaus järjestää myös ryhmätoimintaa ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan päiväkotien ja yhteistyökumppaneiden tapahtumiin. Perheohjaukseen kuuluu myös esiopetusikäisten lakisääteiset kuraattoripalvelut.

– Lakisääteisen oppilashuollon tarkoituksena on varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Yksilöllisessä oppilashuollossa kuraattori tukee yksittäistä lasta ja työskentely voi sisältää esim.  tunne- tai vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Yhteisöllinen työskentely tukee koko esiopetusryhmän hyvinvointia, lasten oppimisen edellytyksiä, sosiaalisia suhteita ja osallisuutta, kertoo varhaiskasvatuksen perheohjaaja ja kuraattori Leena Lappalainen.

Perheohjaukseen suurin osa huoltajista ottaa yhteyttä itse. Palvelusta voivat vinkata esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijät, neuvola tai lastensuojelu. Näiden kymmenen toimintavuoden aikana avun pyytämisen kynnys tuntuu madaltuneen.

– Koronan myötä koko yhteiskunnalla on vaikeaa, joten ehkä siksi vanhemmatkin avautuvat helpommin. He kokevat, että vikaa ei ole vanhemmissa eikä häpeän leimaa enää ole, jos on koskaan ollutkaan, sanoo Airaksinen.

Perheohjauksen yhteystiedot ja lisätietoa on osoitteessa www.joensuu.fi/kasvun-ja-vanhemmuuden-tuki.