Joensuun kaupunki valmistelee laajaa toimenpidekokonaisuutta, jolla tuetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti koronapandemian valtakunnallisista ja paikallisista rajoitteista kärsineitä luovia aloja ja tapahtuma-alan toimijoita. Luovan alan ja tapahtuma-alan toimijoiden työ on käytännössä ollut pysähdyksissä tai erittäin voimakkaasti rajoitettuna maaliskuusta 2020 alkaen. Joensuun kaupunginhallitus käsittelee suunnitelmaa luovan alan ja tapahtumien tukemisesta maanantaina 7. kesäkuuta. Suunnitelman toteuttamiseksi esitetään varattavaksi 90 000 euron määräraha kaupungin käyttötaloudesta.
– Haluamme tukipaketilla auttaa Joensuun luovan alan, kulttuurin ja tapahtuma-alan elpymistä. Näiden alojen työt ovat käytännössä olleet kielletty koronasta johtuen yli vuoden ajan. Uskon, että kaikkien intressi on saada kulttuurialan toimijat takaisin sorvin ääreen, kertoo kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.
– Tästä syystä olemme valmistelleet koronaexitin hengessä toimenpidekokonaisuutta, jonka päälinjoista päätetään maanantaina kaupunginhallituksessa. Päälinjojen myötä tarkennetaan varsinaiset ehdot ja kriteerit tuen hakijoille, markkinointijohtaja Markku Pyykkönen taustoittaa.
– Monet toimijat näillä aloilla ovat yksinyrittäjiä, freelancereita, taiteilijoita ja pieniä toimijoita, joiden toimeentulo on ollut estynyt. Lähdimme valmistelussa siitä, että luodaan toimenpidepaketti, joka auttaisi ennen kaikkea niitä, jotka ovat tippuneet valtakunnallisten koronatukien ulkopuolelle, jatkaa kulttuurijohtaja Leena Hoppania.
Kaupungin valmistelemassa suunnitelmassa ydintoimet on jaettu viiteen toimenpidekokonaisuuteen. Toimenpidekokonaisuudet kohdistuvat luovan alan ammattilaisille ja freelancerina työtä harjoittaville luovan alan ja tapahtuma-alan toimijoille, luovan alan yrityksille sekä järjestöille. Aloilla toimivien moninaisuudesta johtuen myös toimenpiteitä on koostettu useita, joiden pohjalta toimijat voivat itse arvioida juuri omaan toimintaan soveltuvaa tukea. Myös tukitoimien päällekkäisyyttä on pyritty poistamaan.
Täysin uudenlaisena toimenpiteenä kaupunki on kehittänyt luovan alan liiketoiminnan seteliä, joka myönnetään luovan liiketoiminnan kokeiluihin ja kehittämiseen luovan alan ja vakiintuneille tapahtuma-alan toimijoille.
– Olemme kehittämässä luovan liiketoiminnan seteliä yhdessä Business Joensuun kanssa, jolla luonnollisesti on paras osaaminen eri koronatukien jalkauttamisessa sekä liiketoiminnan neuvontatyössä. Ideana on, että y-tunnuksen omaavat luovan alan ja tapahtumien toimijat voisivat hakea kehittämissetelin, jolla tuetaan uusien palveluiden käyttöönottoa, uusia liiketoimintakokeiluja ja tuetaan liiketoimintaan tähtäävää palvelutuotantoa, Pyykkönen taustoittaa.
Ydintoimenpiteet luovan alan ja tapahtumien tukemiseksi lyhyesti ovat:
- Luovien alojen ammattilaisten ja freelancereiden palkkaaminen taiteelliseen työhön
- Luovan liiketoiminnan seteli
- Matalan kynnyksen Torien Timantti –tapahtuma-avustus
- Helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen kaupungin tilavuokrista
- Muut mahdolliset tukitoimet
Koronavuosi romahdutti tapahtumien määrän ja aiheutti taloudellisia vaikutuksia
Joensuun kaupunki tilastoi tapahtumien määriä kävijöineen vuosittain. Kaupungin tilastodata käsittää kaupungin itsensä järjestämät tapahtumat, kaupungin hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla järjestettävät tapahtumat, kaupungin rahoittamat tapahtumat sekä museoiden, orkesterin, konservatorion, kaupunginteatterin ja kirjastojen tapahtumat. Koronavuonna 2020 Joensuussa järjestettiin 61 % vähemmän tapahtumia ja kävijöitä oli 83 % vähemmän kuin vuonna 2019. Kaupungin tilastoimia tapahtumia vuonna 2019 järjestettiin 3 315 kappaletta ja niissä kävijöitä oli hieman reilut 1,1 miljoonaa. Korona tiputti tapahtumien määrän 1 293:een ja kävijämäärän vajaaseen 190 000 kävijään.
Lisäksi kaupunki selvitti minkä verran tapahtumien synnyttämää aluetaloudellista vaikutusta on jäänyt syntymättä koronaepidemian takia vuonna 2020. Arvio koostuu 17 vakiintuneen suurehkon Joensuussa järjestettävän tapahtuman kävijöiden jättämästä suorasta rahamäärästä. Arvio perustuu vuosien 2018 ja 2019 aikana toteutettuihin kävijätutkimuksiin, joissa tapahtumakävijöiltä kysyttiin kuinka paljon he käyttävät rahaa tapahtumassa (pääsyliput ja tapahtuman palvelut) sekä muihin ostoksiin alueella, kuten majoitukseen ja ravintolapalveluihin. Arvio ei sisällä tapahtumien omia budjetteja alihankintoineen eikä kerrannais- tai työllisyysvaikutuksineen. Tyypillisenä tapahtumavuotena 17 vakiintuneen tapahtuman kävijät käyttävät rahaa Joensuun alueella noin 24 miljoonan euron edestä. Koronan vuoksi tänä vuonna näistä järjestettiin vain neljä, joiden synnyttämä kulutus jäi noin 3,3 miljoonaan euroon.
