Tapahtumassa aktivoitiin maahanmuuttaneita kulttuurin tuottamiseen, omatoimiseen viljelyyn ja yleensä toimimiseen ryhmässä. Siinä toteutettiin kaksi yksittäistä tapahtumaa: puutarhajuhla ja sadonkorjuujuhla, joihin maahanmuuttajat toteuttivat yhdessä ohjaajien tuella ohjelman.

Tapahtumassa järjestettiin viitenä päivänä Pop Up-kahvila, 3 tuntia kestäviä tilaisuuksia Nuorisokeskus Whisperissä. Tuunausteemoina ruokaa ja hyvinvointia, esimerkiksi vegepäivä, välipalat, ruokarytmi, smoothie, aamupala, tuorepuuro ja tuunaa oma leipäsi. Samalla tapahtumassa esiteltiin nuorille suunnattua järjestö- sekä hanketoimintaa.

Kaksipäiväinen tapahtuma toteutettiin torialueella ja Joensuun Taitokorttelissa. Nuoret tekivät ulkotiloissa isoja graffitimaalauksia ammattilaisen opastuksella. Samalla kerrottiin vastuullisesta graffitimaalauksesta. Toisena kokonaisuutena yleisöllä oli mahdollisuus seurata ammattilaisen työskentelyä torialueella ja osallistua graffititaiteen tekemiseen useiden maalausseinäkkeiden avulla.

Tapahtuma oli suunnattu erityisesti maahanmuuttaneille. Heille järjestettiin tutustumisia paikallisiin luontokohteisiin sekä tutustuttiin luonnonantimiin sekä mahdollisuuksiin lisäansioiden hankintaan luonnonantimien avulla.

Tapahtuma käsitteli asunnottomuutta jakaen tietoutta muun muassa asunnottomuuden syistä ja seurauksista. Tapahtumassa järjestettiin mm. näyttely asunnottomuudesta ostoskeskuksessa sekä lisäksi seminaari aihealueesta.

Tapahtumassa maahanmuuttaneet esittelivät osaamistaan työnantajille osana rekrytointitapahtumaa. Maahanmuuttaneita valmennettiin ennen tapahtumapäivää oman osaamisensa esittelijöiksi.

Puistosirkus oli seitsemän kerran tapahtumasarja, joka toteutettiin touko-kesäkuussa 2018 Joensuun keskustan puistoissa. Jokaisen tapahtuman kesto oli kolme tuntia, joka jakautui kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen 1,5 tuntia oli ohjattua matalan kynnyksen työpajaa, jonka teema vaihteli. Lajeina oli mm. akrojooga, tasapainoilu, akrobatia, pariakrobatia, jongleeraus ja poiden pyöritys. Ohjattujen tuntien jälkeen oli 1,5 tuntia kaikille avointa yhteistä harjoitteluaikaa, jolloin myös sivusta seuraajat pystyivät kokeilemaan teeman mukaista lajia.

Tapahtuma oli erityistä tukea tarvitsevien nuorten järjestämä työpajatapahtuma, joka toteutettiin heinäkuussa 2017. Valmistelevat toimet tapahtumaa varten toteutettiin keväällä. Tuolloin nuorille järjestettiin työpajoja ja ohjausta siitä, kuinka he toteuttavat heinäkuun työpajatapahtuman. Nuoret saivat kokemusta tapahtumaprosessista, tapahtuman järjestämisestä ja toteuttamisesta.

Viinapirutapahtumat lähestyivät päihdeongelmaa kulttuurin ja kulttuurisen ilmiöiden kautta. Päihdekäyttäjien henkilökohtaiset tarinat muutettiin yhdeksi isoksi tarinaksi, jossa pohdittiin yksilön suhdetta itseensä ja ympäristöönsä. Tapahtumissa tuotettiin kaksi lyhytelokuvaa, jotka on nähtävillä Youtubessa. Viinapiru- lyhytelokuvan on katsottu Youtubessa 17.5.2019 mennessä 282 553 kertaa ja Viinapiru 2: Kynnyksiä lyhytelokuvan 156 406 kertaa. Ensimmäinen Viinapiru on tekstitetty myös venäjäksi ja englanniksi.

Arjen tarinat –hankkeessa nuoret pohtivat erilaisia elämään liittyviä arjenhallintatilanteita pelidemon rakentamisen kautta. Aiheina olivat muun muassa ravinto, asuminen sekä talous. Tueksi järjestetyt pelialan yrittäjien päivät avasivat alan sisällöllistä osaamista ja antoi tietoa pelialan yrittäjyyden haasteista ja mahdollisuuksista.

Hanke edisti kuntoutujien hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimintakyvyn kehittymistä Green Gare –toimintamallia hyödyntäen.

Hanke tuki muun muassa opiskelevien nuorten toiminta- ja työkykyä yksilöohjauksella, jossa yhdistyi liikkuminen sekä hyvinvointitietouden lisääminen. Tuloksena opiskelijoiden poissaolot koulusta vähenivät, arkiaktiivisuus lisääntyi ja nuoret löysivät päiviinsä sisältöä. He saivat rohkeutta kokeilla uutta ja sitä kautta löysivät harrastuksia.

Luotiin toimintamalli, jossa toisen asteen ja korkeakoulun opiskelijalle räätälöitiin yksilöllisesti opiskelussa tarvitsemansa tukipalvelut. Heille tarjottiin Jelppari-opetusta, ohjausta, lukitestausta ja kesäkursseja. Opetusta antoivat työttömät opetusalan osaajat. Jelppareista 46% työllistyi hankkeen aikana. Toiminta jatkuu yhdistyksessä vapaaehtoistoimintana.

Mielenterveyskuntoutujille tarjottiin kotiin vietävää matalankynnyksen tukea, apua ja neuvontaa kodin ja asioiden hoitamisessa sekä tuki sosiaalista osallisuutta. Yksilölähtöinen, ratkaisukeskeinen ja kuntouttava työote havaittiin erittäin toimivaksi. Toiminta jatkuu maakunnallisesti Stean rahoituksella.

Hanke tuki kuntoutujien aktivoitumista ammatillisen tulevaisuuden suunnittelussa kohti opintoja ja työllisyyttä ratkaisukeskeisiä työmenetelmiä hyödyntäen. Osallistujista (11 hlöä) yksi työllistyi, kolme aloitti ammatilliset opinnot, yksi ohjautui eteenpäin työllistymiseen tähtäävään toimintaan toiseen ESR-hankkeeseen ja terapeuttiseen/kuntouttavaan työtoiminnan jaksolle osallistui neljä henkilöä. Toimintaa kehitetään edelleen ESR-hankkeella.

Hanke kehitti yhdessä työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä sekä työssäkäyvien omaisten kanssa vertaistoimintaa, osallisuuden mahdollisuuksia ja osallistujiensa äänen kuulumista. Hankkeessa luotiin yhteistyöverkostoja erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja vammaispalvelujen kanssa.

Hanke toimi asuinalueen hyvinvointiasemalla yhteistyössä sen henkilöstön kanssa tavoitteenaan järjestölähtöisen toiminnan liittäminen osaksi hyvinvointiaseman toimintaa. Hanke toteutti palveluohjausta, jossa asiakkaille annettiin tukea heidän tuntemiin haasteellisiin asioihin, jotka eivät liittyneet hyvinvointiaseman työkenttään. Hankkeessa kehitettyjä toimintoja jatketaan Stean rahoittamassa hankkeessa.

Hankeessa toteuttiiin viisi erilaista taideryhmää: kuvallinen ilmaisu, musiikki, sanataide, draama ja liikeilmaisu. Ryhmät tarjosivat työkaluja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, itseilmaisuun, stressin hallintaan ja vahvistivat mm. itseluottamusta ja jaksamista.

Toiminta käsitti sanataiteellisia ryhmiä, joissa osallistujilla oli mahdollisuus tarkastella ja miettiä oman elämän kulkua, omia unelmia ja tavoitteita sekä sanoittaa niitä kirjoittamalla, keskustelemalla sekä erilaisten sanataiteellisten harjoitusten avulla.

Hanke vahvisti vapaaehtoisvoimin organisoitua monikulttuurisuustoimintaa. Hankkeessa tunnistettiin maahan muuttaneiden ja kantaväestöön kuuluvien joensuulaisten osaamisalueita ja heitä rohkaistiin vapaaehtoistyöhön. Tuloksena perustettiin useita erilaisia harrastusryhmiä, joiden ohjaajina he toimivat. Hankkeessa mallinnettiin vapaaehtoistoimintaa laatimalla mm. vapaaehtoistyön työkuvat sekä luomalla yhdistystoimijoiden käyttöön mallin vapaaehtoistyön kirkastamisesta.

Hanke kartoitti mahdollisuutta perustaa järjestön toiminnan yhteyteen nuorten työosuuskunta, jolla on toimiva järjestelmä ja yhteistyöverkosto tavoitteenaan tukea nuorten työllistymistä.

Hankkeessa perustettiin Psykiatriantalon Linkki järjestö- ja olohuone järjestöjen ja Siun Soten kanssa tukemaan potilaiden sairaalajaksoa sekä erityisesti siirtymistä avohoitoon. Linkki toimi sairaalassa järjestötoiminnan esittely- ja neuvontatilana sekä keskustelupaikkana mietittäessä osallisuus- ja työllistymismahdollisuuksia. Olohuone tarjosi omaisille ja potilaille erilaisia aktiviteetteja, yhdessäoloa sekä ei-sairaalamaisen ympäristön osastojen yhteydessä. Toiminta jatkuu järjestövetoisena.

Hanke tarjosi ammatillista ravitsemusneuvontaa käytännöllisesti. Hanke järjesti Puuro&Porina -tilaisuuksia yhteensä 65 kertaa. Osallistujia porinatuokioissa, teema- ja Pop Up -päivissä oli yhteensä 434, joista 252 oli uusia osallistujia.

Hanke toteutti rap-kulttuurista kiinnostuneille nuorille matalankynnyksen toimintaa, jonka kautta he saivat pohjaa omalle musiikki-ilmaisulle ja tunteiden purkamiselle. Samalla korostui yhteisöllisyyden edistäminen.

Osallistujat saivat käytännön harjoitusta ja vinkkejä ammatiksi kirjoittamiseen. Työntekemistä ja tehtyjä harjoitustöitä kommentoivat asiantuntijat. Moni osallistuja sai hankkeessa kirjoittamiaan tekstejä julki eri kanavissa sekä työllistyi.

Hanke edisti tuoksuyliherkkien työ- ja toimintakykyä, työllistymistä, arjen osallisuutta, työstä palautumista ja työssä pysymistä. Yhteistyötä tehtiin mm. PKO:n, Joensuun Ortodoksinen seurakunnan, P-K:n Osuuspankin ja Siun Soten kanssa.

Hanke tuki nuorten siirtymistä koulutukseen opinnollistamalla pajatoimintaa sekä tekemällä yksilöllistä ohjausta. Osallistujia oli 32, joista 14 siirtyi koulutukseen ja 2 työelämään. Neljä nuorta suoritti opinnollistetut ammatillisten perustutkintojen yhteisten aineiden opinnot. Opintojen suorittamismahdollisuus jatkuu hankkeen jälkeen. Opinnollistamisprosessia jatketaan myös Nuorisoverstaan toimintana.

Hanke järjesti monipuolisia liikunnan pop-up tapahtumia (massatapahtumat), rohkaisi omatoimiseen lähiliikuntapaikkojen käyttöön ja opasti niiden käytössä ja järjesti toiveiden mukaista matalan kynnyksen harrastetoiminnan asuinalueilla. Tapahtumia järjestettiin 116 kappaletta, joissa osallistujia noin 2000.

Toiminnassa kehitettiin ja toteutettiin vertaisryhmäkurssit: suuttumisen ehkäisy ja mielenrauhan hallinta (3 kpl), stressinhallinta (3 kpl) ja sosiaalisen rohkeuden kehittäminen (2 kpl) Osallistujia kursseilla oli yhteensä 97.

Hanke järjesti maahanmuuttaja naisille ryhmätapaamisia, joiden yhteydessä toteutettiin erilaisia tietoiskuja suomalaisesta yhteiskunnasta sekä antoi henkilökohtaista tukea yksityiselämän haasteissa sekä kotoutumisen ja toiminta- ja työkyvyn kehittämiseksi.

Järjesti mielenterveyskuntoutujille äänimaailmaa käsittelevää ryhmätoimintaa. Tätä kautta osallistujat tiedostivat äänet ja niiden käsittely taiteen keinoin avasi uusia kanavia käsitellä ja ymmärtää omia tuntemuksia, suhtautumista ja käyttäytymistä julkisissa tiloissa ja tilanteissa. Toimintaa jatkettiin Taiken rahoittamassa Äänikahvila –hankkeessa.