Pohjavedet

Pohjois-Karjalassa vedenhankinta perustuu pohjaveteen. Nykyään kaikki vesilaitokset ja vesiosuuskunnat saavat raakavetensä pohjavedestä. Pohjavesialueet sijoittuvat Joensuun alueella pääosin Toiseen Salpausselkään ja siihen liittyviin sauma- ja harjumuodostumiin, esimerkiksi Jaamankankaaseen.

Pohjavesien tila

Joensuussa sijaitsevien pohjavesien tila on hyvä, mutta veden laatua uhkaavat monet riskit. Maaperä on Pohjois-Karjalassa usein hyvin vettä läpäisevää. Maa-ainesten otto, maa- ja metsätalous, teollisuusalueet, tiesuolaus sekä vaarallisten aineiden kuljetukset, käyttö ja varastointi aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Mm. monet päätiet on rakennettu reunamuodostumien ja harjujen päälle. Lisäksi pohjaveden likaantumisriskiä aiheuttavat mm. huoltoasemat, korjaamot, öljysäiliöt, päällysteasemat sekä kaatopaikat, viemärit ja jätevesien imeytys maahan.

Maankäytön suunnittelulla voidaan toimintoja ohjata pohjavesialueiden ulkopuolelle. Useille pohjavesialueille on myös tehty suojelusuunnitelmia. Joensuun merkittävimmille pohjavesialueille on laadittu vuonna 2012 pohjavesien suojelusuunnitelma.

Pohjavesialueiden luokitus

Pohjavesialueet on jaettu eri luokkiin käyttökelpoisuuden ja suojelutarpeen mukaan:

  • 1-luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin.
  •  2-luokka: muun vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.
  • E-luokka: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.

Pohjavedet, linkkilista alasivuihin