Pinnanmuodot

Joensuu voidaan jakaa kahteen pinnanmuodoiltaan toisistaan eroavaan maisema-alueeseen: Pohjois-Karjalan järviseutuun (Joensuu, Pyhäselkä) ja Vaara-Karjalaan (Eno, Tuupovaara, Kiihtelysvaara).

Pohjois-Karjalan järviseutu

Pohjois-Karjalan järviseutu on pinnanmuodostukseltaan hyvinkin tasaista: Karjalaisen vuorijonopoimutuksen jälkeen vuoristot ovat ajan myötä tasoittuneet.  Tasangot ovat järviä ympäröiviä alavia alueita, joissa korkeuserot eivät nouse suuriksi. Joensuuta hallitsee lännessä Pyhäselän tasankoalue, jota rajaavat pohjoisessa Jaamankankaan harjumaa ja idässä luode-kaakko-suuntainen Toisen Salpausselän harjumaa. Satulavaara erottuu Salpausselästä maisema-alueen maisemakohteena. Salpausselkä laajenee Pyhäselässä Hammaslahden taajaman kohdalla järveen asti ulottuvaksi laakeaksi selänteeksi, Pyhäselän kankaremaaksi, joka on loivasti kumpuilevaa harjumaata.

Joensuun keskusta sijaitsee pääosin Pyhäselän ja Pielisjoen tasangoilla, joten se on melko tasaista aluetta verrattaessa muiden kaupunkien pinnanmuotoihin. Alueella keskusta - Käpykangas - Mutala - Rantakylä - Utra ei ole yhtään korkokuvasta poikkeava kohoumaa. Joensuun keskustaa lähinnä oleva hieman suurempi ja tärkein kohouma on Utran pohjoispuolella oleva Utranharju. Pienempiä ja yksittäisiä kohoumia löytyy Joensuun alueelta useita. Niinivaara on yksi Joensuun tunnetuimmista mäistä. Se kohoaa noin 115 metriä merenpinnan yläpuolelle, ja sen vankkaan kallioperään on rakennettu suuri väestönsuoja. Noljakkakin sijoittuu hieman korkeammalle paikalle: Noljakanmäki kohoaa 104 metriin.

Vaara-Karjala

Vaara-Karjalan maisemille antavat leimansa luoteesta kaakkoon kulkevat vaarajaksot. Vaaramailla vaarojen väliin jäävät alueet ovat kapeita ja korkeuserot suuret. Paikoitellen vaarat kohoavat jopa 200 metriä ympäristöään korkeammalle. Samansuuntaiset vaarojen väliset laaksot ovat järvien peitossa tai soisia metsämaita.

Korkeimmalle nousevat Kolin-Kaltimon vaaramaan huiput Enon alueella ja Kontiolahden kunnassa. Muut vaaramaat Joensuun alueella ovat Pielisen vaaramaa, Enon-Tuupovaaran vaaramaa, Ilomantsin vaaramaa ja Kiihtelysvaaran vaaramaa. Vaaramaita halkovat Pielisen ja Pielisjoen tasangot Enossa. Tuupovaaran ja Enon alueilla Sarvingin-Tuupovaaran kumparemaalla ja Korpiselän mäkimaalla Tuupovaarassa laet nousevat hieman ympäristöään korkeammalle. Tuupovaaran alueella ei kuitenkaan ole maisemaa hallitsevaa kohoumaa.

Kallioperän siirros- ja murroslinjoja edustavat rotkolaaksot eli uurot. Kalliojärvenuuro sijaitsee Pyhäselässä Höytiäisen ja Pielisen välisellä kannaksella, Kolvananuuro Enon ja Kontiolahden rajalla ja Helvetinportti Enon alueella.

Sivu arviointi ja palaute