Joensuulaisten kulutuksen hiilijalanjälki on laskettu vuodelta 2024. Päästöt vähenivät 6 % edelliseen, vuonna 2022 tehtyyn, laskentaan verrattuna. Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.
Päästöt vähenivät eniten rakentamisessa, jossa niitä muodostui yli puolet vähemmän vuoteen 2022 verrattuna. Erityisesti laskivat katu- ja siltarakentamisen päästöt. Tavaroista ja palveluista aiheutuvat päästöt puolestaan lisääntyivät 30 %. Erityisesti nousivat yksityisten tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta muodostuvat päästöt.
Eniten päästöjä (28 %) joensuulaisten kulutuksessa aiheutuu tavaroiden ja palveluiden ostosta ja lähes yhtä paljon (27 %) ruoasta. Kolmantena tulee energiankulutus (21 %) sekä liikkuminen (19 %). Rakentamisen päästöt ovat vuoden 2024 laskennassa vähäiset (5 %). Laskenta sisältää kotitalouksien kulutuksen lisäksi myös julkisen sektorin kulutuksen. Kotitaloudet aiheuttavat kulutuksen päästöistä noin 80 %.
Laskentaan osallistui 22 suomalaista kuntaa. Joensuun kulutuksesta aiheutuvat päästöt olivat mukana olleista kunnista seitsemänneksi pienimmät. Suuremmat päästöt olivat mm. kuopiolaisilla ja kaikilla pääkaupunkiseudun kunnilla. Paremmin pärjäsivät puolestaan mm. Lappeenranta ja Tampere.
Laskennan tulokset vahvistavat ajatusta, että kotitalouksien ja yksilöiden arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Esimerkiksi yksittäisen vaatteen tai kodintekstiilin käyttöiän kaksinkertaistaminen vähentää siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä puoleen. Toisaalta siirtyminen tavanomaisesta lihapitoisesta ruokavaliosta pääosin kalaiseen ruokavalioon voi vähentää ruokailusta aiheutuvia päästöjä jopa kolmanneksella. Kun yhä useampi tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä.
Ilmaston kannalta kestävän tason saavuttamiseen vielä matkaa
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi henkeä kohti laskettujen päästöjen tulisi olla 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2030 mennessä ja laskea 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kulma-hankkeeseen osallistuneiden kuntien päästöt vaihtelivat 7,1 tonnista 9,9 tonniin vuonna 2024. Joensuussa päästöjä syntyi 7,7 hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Kestävän tason saavuttamiseen on siis vielä matkaa. Joensuun kulutusperusteiset päästöt laskettiin Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kulma-hankkeessa nyt kolmatta kertaa.
Voit lukea koko KULMA-raportin täältä.
