Kaupungin kehittäminen, Penttilänranta

Penttilänranta on Joensuun uusi asuinalue, jota rakennetaan Pielisjoen rannalle. Se on viihtyisä asuinympäristö, joka tarjoaa keskustamaista asumista kauniissa jokimaisemassa.

Penttilänranta sijaitsee Joensuun keskustassa, Pielisjoen itärannalla. Alueella toimi yli 100 vuotta Penttilän saha, joka oli aikanaan yksi Suomen suurimmista. Alueen uusi aika alkoi, kun Joensuun kaupunki osti 33 hehtaarin saha-alueen vuonna 2008. Pitkä teollinen historia näkyy vieläkin alueen katujen ja puistojen nimissä, muistomerkeissä ja taiteessa.

Ensimmäiset uudet kerrostalot valmistuivat Penttilänrantaan syksyllä 2013 ja koko alueen rakentaminen kestää vuoteen 2030 asti. Penttilänrannasta tulee koti noin 3 500 asukkaalle.

Penttilänranta on tärkeä osa Symmetrinen kaupungin-visiota.

Penttilänranta, Penttilän sahan historia

Penttilän sahan historiaa

Penttilänranta, asuminen

Asuminen

Penttilänrannasta tulee koti kaikkiaan noin 3 500 asukkaalle. Monenlaiset asukkaat ovat jo kotiutuneet alueelle. Tarjolla on korkeatasoisia omistus- ja vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja sekä erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja.

Asuinympäristönä Penttilänranta on viihtyisä, nykyaikainen, turvallinen ja yhteisöllisyyttä tukeva.

Palvelut

Penttilänrannan sijainti Joensuun keskustan vieressä takaa sen, että palvelut ovat lähellä. Penttilänrannan alueella on muun muassa kaksi lähikauppaa. Kilometrin säteellä alueesta on useita oppilaitoksia perusopetuksesta ammattikorkeakouluun, lähimpänä ammattiopisto Riverian kampus. Penttilän alueella on myös kolme päiväkotia.

Ulkoilumahdollisuudet ovat monipuoliset, sillä lähistöltä löytyy monipuoliset kävely- ja pyöräilyreitit sekä monia puistoja. Talvisin hiihtoladut lähtevät joen toiselta puolelta, heti Ylisoutajansillan päästä.

Leikkipaikkoja on paitsi asuintalojen pihoissa, myös esimerkiksi Pajamäen päällä. Penttilänrannan alueelle on lisäksi valmistunut ruusupuisto ja Varvinpuiston kirsikkapuut tuottavat satoa jo parin kesän päästä.

Penttilänranta, asuminen, Monisukupolvikortteli

Monisukupolvikortteli

Penttilänranta, ruusupuisto

Ruusupuisto

Penttilänranta, kirsikkakuja

Kirsikkakuja

Penttilänranta, asuminen, Monisukupolvikortteli

Penttilänranta, liikkuminen

Liikkuminen

Penttilänranta sijaitsee aivan Joensuun ydinkeskustan vieressä. Alueella on keskitytty erityisesti kevyen liikenteen yhteyksien sujuvuuteen ja laadukkaaseen toteutukseen. Hyvät kevyen liikenteen yhteydet ovat iloksi myös muille kaupungin asukkaille. Esimerkiksi rantaa mukaileva kävelytie ja täyttömäki näköaloineen ovat suosittuja ulkoilupaikkoja.

Ylisoutajan silta

Ylisoutajan silta on osa Penttilänrannan liikenneratkaisua. Pielisjoen ylittävä silta yhdistää Penttilänrannan eteläiseen ruutukaavakeskustaan ja tarjoaa asukkaille suoran yhteyden keskustaan. Lisäksi sillan myötä Pielisjoen virkistysreitit ja Kukkosensaaren luontoalue ovat tulleet entistä useamman kaupunkilaisen lähelle.

Ylisoutajan sillasta on tullut Penttilänrannan ja koko kaupungin tunnistettava ja omaleimainen maamerkki. Pyhäselältä veneellä saavuttaessa se muodostaa sisääntuloportin Joensuuhun.

Autot ja joukkoliikenne

Penttilänrannan läpi kulkee nykyään myös joukkoliikenteen linja. Joukkoliikenteen linjan muutos kulkemaan Penttilänrannan kautta tuli mahdolliseksi, kun Penttilänkatu jatkettiin Repolankadun kautta Peltolankadulle. Linja kulkee Vehkalahdesta Penttilänrannan ja keskustan kautta Noljakkaan.

Alueella pysäköinti on toteutettu pääsääntöisesti asuinrakennusten tonteille. Lisäksi kadunvarsilla on jonkin verran pysäköintipaikkoja. Penttilänkadun ja Suursahankadun kulmassa on tyhjällä tontilla väliaikainen soraparkki. Tulevaisuudessa soraparkin tilalle rakennetaan pysäköintialue alueen kasvaviin pysäköintitarpeisiin.

Kaupunki selvitti talvella 2016 asukaskyselyllä Penttilänrannan pysäköintitilannetta. Kyselyssä selvisi, että alueelle kaivattiin lisää parkkipaikkoja, erityisesti vieraspysäköintiin. Kyselyn tulosten perusteella Penttilänkadun varteen lisättiin yleisiä pysäköintipaikkoja. Lisäksi Penttilänrannan uusimmassa asemakaavassa vaaditaan, että tonteille toteutetaan vieraspaikkoja.

Satama

Joki on iso osa Penttilänrantaa, joten on luonnollista, että alueelle tulee myös satama. Pienvenesatama tulee sahan vanhan tukkialtaan paikalle. Rakentamaan päästään 2020-luvulla, kun alueen toteutus etenee sataman kohdalle asti.

Penttilänranta, Ylisoutajan sillan rakentaminen

Ylisoutajan sillan rakentaminen

Penttilänranta, rakentaminen, pienvenesatama

Pienvenesatama

Penttiläranta, Suunnittelu ja kaavoitus

Suunnittelu ja rakentaminen

Penttilänrannan rakentamisen tavoitteena on tehdä korkeatasoinen ja esteetön kaupunkiympäristö, jossa on viihtyisää ja turvallista asua.

Suunnittelu ja kaavoitus

Koska kyseessä on pitkä projekti, Penttilänrannan asemakaavojen laatiminen on jaettu useaan vaiheeseen. Kukin vaihe kattaa tontinluovutustarpeet muutamaksi vuodeksi.

Alueella on nyt kolme hyväksyttyä asemakaavaa:
•    Penttilänrannan 1. asemakaava 2011
•    Penttilänranta II 2015
•    Penttilänranta III 2018

Asemakaava puuttuu vielä Sahaniityn alueelta, joka etelässä rajoittuu Penttilän hovin suojeltuun alueeseen.

Penttilänranta, suunnittelun alku

Suunnittelun alku

Penttilänranta, Penttilän suunnittelukilpailu

Penttilän suunnittelukilpailu

Penttilänranta, asuntorakentaminen

Asuntorakentaminen

Ensimmäiset uudet kerrostalot valmistuivat Penttilänrantaan syksyllä 2013. Rakentaminen on ollut alusta asti erittäin vilkasta ja uusi asuntoalue joen varressa, keskustan tuntumassa on osoittautunut erittäin houkuttelevaksi. Vuoden 2016 loppuun mennessä uusia kerrostaloja oli valmistunut jo 14 kappaletta.

Vuonna 2019 Penttilänrantaan valmistuu 14-kerroksinen puutalo. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin rakennuttama talo on Suomen korkein puutalo. Samoin vuonna 2019 rakennetaan ensimmäiset talot tontille, josta järjestettiin innovatiivinen tontinluovutuskilpailu.

Penttilänranta, rakentaminen, Suomen korkein puutalo

Suomen korkein puutalo

Penttilänranta, rakentaminen, innovatiivinen tontinluovutuskilpailu

Innovatiivinen tontinluovutuskilpailu

Penttilänranta, alueen puhdistaminen

Alueen puhdistaminen

Kun Joensuun kaupunki osti Penttilän vanhan saha-alueen, tuli kaupan mukana myös vastuu alueen kunnostamisesta. Sahan toiminnan jäljiltä maaperä oli pahasti pilaantunutta ja se sisälsi mm. dioksiini- ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja.

Sahaustoiminnan päättymisen jälkeen Joensuun kaupunki ja alueen omistaja, UPM-Kymmene Oy kävivät neuvotteluja alueen kohtalosta lähes 20 vuoden ajan. Neuvottelut päättyivät 2008 kun Joensuu kaupunki osti noin 33 hehtaarin alueen 2008 yhden euron kauppasummalla. Kauppaehdoissa oli määrätty mahdollisen kunnostusvastuun siirtyminen ostajalle.

Penttilänrannan maaperän kunnostustyö oli lajissaan Suomen suurin työmaa. Keväällä 2009 alkanut työ päättyi syyskuussa 2012. Reilun kolmen vuoden kunnostustyölle kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa ja pilaantunutta maata siirrettiin yli 900 000 tonnia. Poistettavaa maa-ainesta kertyi 750 000 tonnia, siis noin 40 000 autokuormallista.

Penttilänranta, maaperänpuhdistusoperaatio

Suomen suurin maaperän puhdistusoperaatio

Penttilänranta, puhdistusoperaatio lukuina

Puhdistusoperaatio lukuina

Penttilänranta, puhdistusoperaatiossa mukana olleet yritykset

Mukana olleet yritykset

Penttilänranta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen

Yhdyskuntatekniikka

Penttilänrannan katu- ja vesihuoltoverkon rakentaminen aloitettiin syksyllä 2011. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuivat Penttilänkatu ja Suursahankatu vanhalla saha-alueella sekä Pajamäen rinteessä Saharinne, Kimpikuja sekä Kutterikuja.

Kesällä 2017 avattiin kokonaan uusi katuyhteys, kun Penttilänkatu jatkettiin entisen Repolankadun kautta Peltolankadulle. Kevyen liikenteen reiteistä ovat valmiina saha-alueelta Kuhasalon suuntaan sekä saha-alueen läpi Vehkalahden suuntaan johtavat reitit.

Infran rakentaminen on ollut alueella normaalia edullisempaa. Tähän on syynä se, että alue sijaitsee jo valmiiden verkostojen keskellä. Kaupunki on varannut infran, eli vesi- ja viemäriverkoston, teiden sekä sähkö- ja energiaverkkojen, rakentamiseen kaikkiaan 20 miljoonaa euroa. Nämä kustannukset tulevat kaupungille takaisin tonttien myynnillä.

Penttilänranta, taide

Penttilänrannan taide

Penttilänrannassa on kiinnitetty erityisesti huomiota rakennetun ympäristön viihtyisyyteen tuomalla taide osaksi jokapäiväistä elämää.

Alueelle on hankittu taidetta prosenttiperiaatteella vuodesta 2013 lähtien. Teoksia löytyy paitsi rakennusten julkisivuilta, myös aulatiloista, pihapiireistä ja puistoista. Taidetta on hankittu suorina hankintoina ja kutsukilpailujen kautta. Teoksia on jätevesipumppaamon, sähkömuuntamon ja kerrostalojen julkisivuilla, aulatiloissa sekä puistoissa.

Prosenttiperiaate Penttilänrannassa

Yhden prosentin osuus rakentamisen kustannuksista käytetään taiteeseen. Periaatetta on noudatettu etenkin julkisessa rakentamisessa mutta myös yritykset ja yhteisöt ovat voineet toteuttaa sitä omissa rakennushankkeissaan.

Prosenttiperiaate tuo taiteen arkipäivään.

Prosenttiperiaatteen käynnistämistä varten kaupunki sopi vuonna 2011 Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan kanssa, että visuaalisten alojen läänintaiteilijan työhön sisällytetään Penttilänrannan taidehankkeen koordinointi.  Tehtävää hoiti 2011–2015 kuvanveistäjä Hannu Aaltonen. Koordinaattori toimi valmistelijana, toimeenpanijana, yhteyshenkilönä sekä taidehankintatyöryhmän sihteerinä.

Suoria hankintoja ja kutsukilpailuja varten perustettiin vuonna 2011 Taiteilijapankki, jonne Penttilänrannan taidehankinnoista kiinnostuneet taiteilijat ilmoittautuivat lähettämällä portfolionsa taidekoordinaattorille. Visuaalisten alojen läänintaiteilijan työn päätyttyä syksyllä 2015, taiteilijapankkiin kuuluvat portfoliot on siirretty Joensuun taidemuseon kirjastoon.

YHTEYSTIEDOT

Sivu arviointi ja palaute