Hankkeessa kehitettiin Joensuuhun vertaisohjattua kulttuuripajatoimintaa sekä järjestettiin mielenterveyskuntoutujille digitaitojen valmennusta. Hankkeessa koulutetut vertaisohjaajat toimivat ryhmien vetäjinä jo hankkeen aikana. Aihealueina ryhmissä oli mm. pelit, taide, pyöränkorjaus, ja 3D-tulostus. Toiminta jatkuu Stean rahoittamana.

Hankkeessa yhdistyivät kotitarveviljely ja yhteisötaide. Tavoitteena oli toteuttaa 3-4 yhteisöllistä prosessia vuodessa eri kohderyhmille. Menetelminä olivat mm. yhteisötaide ja kulttuuriset menetelmät (kuten kuvataide, valokuva).

Joen Nyytti –kehittämishankkeen avulla toteutettiin Joensuun alueella ruoka-aputyötä toteuttavien tahojen välillä toimiva ja koordinoitu yhteistyöverkosto, jotta hävikkiruoka saataisiin mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön. Lisäksi tuotettiin ajantasaista tietoa alueella toimivista ruoka-apua toteuttavista sekä matalan hinnan aterioita tarjoavista kohtaamispaikoista ruoka-apua tarvitseville asiakkaille sekä heidän kanssaan työskenteleville tahoille.

Hankkeen tavoitteena oli kuvataiteen ja ryhmäprosessien, sekä yksilöohjauksen keinoin parantaa nuorten osallisuutta ja työhön sekä koulutukseen osallistumista, kasvattaa nuorten voimavaroja arjessa, sekä luoda iloa ja elämää kaupunkikeskustaan. Joensuun Young art -hanke järjesti kuvataideperustaisia avoimia työpajatoimintoja nuorille Joensuun kaupunkikeskustassa kesällä 2021.

Hankkeessa motivoitiin maahanmuuttajanaisia, etenkin kotiäitejä, suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan osana suomalaista yhteiskuntaa.  Tavoitteena oli saada vahvistettua maahanmuuttajanaisten suomenkielen taitoa, itsetuntoa, omaa identiteettiään sekä lisätä tietoutta suomalaisesta työ- ja opiskelumahdollisuuksista ja naisen tasa-arvoisesta asemasta suomessa.

Hankkeessa tuettiin nuorten ja nuorten aikuisten toiminta- ja työkykyä sekä kotoutumista ja hyvinvointia tarjoamalla heille mahdollisuuksia kehittää fyysistä hyvinvointiaan, löytää itselleen mielekäs tapa liikkua ja harrastaa sekä lisäämällä heidän tietojaan ja taitojaan hyvinvoinnin edistämiseksi. Fyysisen kunnon ohessa tuettiin psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistumista.

Hankkeessa koottiin ihmisten kokemusta ja tarinoita työelämästä, uupumisesta ja selviytymisestä sekä kootaan hyvinvointitarinoita ja keinoja muistin ja aivoterveyden näkökulmasta. Lisäksi kehittiin muistiystävällistä kaupunkikeskustaa.

Näkyväksi –kehittämishankkeen tavoitteena oli tukea koulukiusausta kohdanneita vapautumaan kiusaamisesta johtuvista traumoista ja epävarmuuksista. Kiusaamisen jälkihoitoa toteutettiin tarjoamalla ryhmiä kiusaamista kokeneille. Hankkeessa toteutettiin myös koululaistyöpajoja, joita varten tuotettiin oppimateriaalia, joka on vapaasti ladattavissa hankkeen verkkosivuilla. Lisäksi hankkeessa valmistettiin lyhytelokuva kiusaamisen vaikutuksista.

Hanke edisti nuorten pääsyä työelämään, koulutti nuoria ja nuorten kanssa työskenteleviä tahoja videoiden käyttöön työnhaussa ja somemarkkinoinnissa suhteessa työnhakuun. Nuorille tarjotiin minikursseja työnhakuun liittyen (oma esittelyvideo, cv ja työhakemus, some työhaun tukena, työelämän vuorovaikutustilanteet, yritykseen tutustuminen).

Hanke edisti työllistymisen edellytyksiä lisäämällä ilmaisullisia taitoja ja antamalla välineitä sosiaalisissa tilanteissa pärjäämiseen. Toiminta vahvisti osallistujien itsevarmuutta esiintymisessä, sosiaalisissa tilanteissa ja vuorovaikutussuhteissa tarjoamalla mahdollisuuden harjoitella, kehittää ja tarkastella omaa ilmaisuaan. Lisäksi hanke edisti toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden, joilla on oppimisvaikeuksia, neuropsykiatrisia vaikeuksia tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa, työelämään ja jatko-opintoihin pääsyä sekä vahvisti heidän opinto- ja työpolun nivelvaiheita.

Puhtia työnhakukuntoon –kehittämishankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin työttömille (erityisesti pitkäaikaistyöttömät) suunnattua yksilöllistä elintapavalmennusta ja löydettiin uudelle palvelutuotteelle paikka Siun Soten palvelutarjonnasta.

Hankkeen päätavoitteena oli työllistää alueen työttömiä kuvataiteilijoita ja järjestää vuorovaikutusta alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Kuvataiteilijoille järjestettiin koulutusta ja työkykyä ylläpitäviä työpajoja.  Hankkeessa järjestettiin myös erilaisia, kaikkien saavutettavissa olevia ja esteettömiä taiteilijavetoisia tapahtumia ja työpajoja.  Hankkeen myötä Taidekeskus Ahjosta ja Taidemuseo Onnin kanssa yhdessä muodostuvasta Taidekorttelista muodostui koko kansan avoin kohtaamispaikka. Järjestötila Hehku  toimi hybridimallina taiteilijoiden ja kävijöiden vuorovaikutukseen, ja siellä järjestettiin erilaista järjestö- ja yleisötoimintaa. Taidekeskuksessa toimintansa aloitti kolme kaupunkitaiteilijaa. Kaupunkialueelle järjestettiin myös erilaisia ohjattuja taidekierroksia.

Hankkeessa kehitettiin malli, jossa vapaan sivistystyön mukaisena koulutuksellisena toimintana tehdään samalla yhteisönkehittämistyötä erityisesti esittävän taiteen keinoin. Keskeisin tavoite oli tarjota nuorille aikuisille työkokeilupaikkoja, joissa yhdistyy tavoitteellinen ja hyödyllinen opiskelu, sekä konkreettinen yhteisötaiteellinen työskentely pedagogisesti hyvässä ja turvallisessa yhteisössä. Hanke jatkuu TYPO-hankkeena.

Hankkeessa synnytettiin uusia työtilaisuuksia vajaasti työllistyville taiteilijoille ja luovan työn tekijöille kehittämällä hyvinvointipalvelujen ja luovan sektorin välistä yhteistyötä. Taiteilijoiden olemassa olevia taitoja ja tekemistä valjastettiin palveluiksi, joita on helpompi myydä. Työskentelyote oli yhteistoiminnallinen ja vuorovaikutteinen. Hankkeen aikana myös parannettiin palvelujen ja taidelähtöisten menetelmien asemaa hyvinvointipalveluissa Pohjois-Karjalassa.

Yksinäisyys sosiaalisena ongelmana korostuu Pohjois-Karjalassa. TaloTsemppari-hankkeen tavoitteena oli tarttua yksinäisyyden haasteisiin edistämällä yhteisöllisiä, kustannuksiltaan edullista, matalan kynnyksen toimintaa ihmisten lähielinympäristöissä. Hankkeessa tuettiin lähiöiden asukkaiden yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta kouluttamalla Utran, Rantakylän, Marjalan ja Noljakan alueilla vapaaehtoisia TaloTsemppareita, jotka organisoivat, ohjaavat ja tukevat asukkaiden toimintaa valituissa taloyhtiöissä. 

Hankkeen tavoitteena oli sen toimintaan osallistuvien työikäisten omaishoitajien hyvinvoinnin edistäminen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Tällä lisättiin heidän valmiuttaan palata avoimille työmarkkinoille hoitotilanteen päättyessä tai tilanteen niin salliessa, jo sen aikana.

Hankkeessa kehitettiin osallistujien valmiuksia tehdä monenlaisia kirjoittamisen töitä ja edistää työllistymismahdollisuuksia tätä kautta. Osallistuminen ei edellyttänyt läsnäoloa vaan etäosallistuminen oli mahdollista erityisesti henkilöille, joilla on sosiaalisia pelkoja tai muita esteitä saapua ryhmään. Hanke tuki myös yhdistysten viestintäosaamisen kehittymistä.

Työttömien Teatteri -hanke oli kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke, jolla luotiin uusia toimintatapoja järjestää alueella kuntouttavaa työtoimintaa. Työttömien teatterin toiminta oli hyvin matalan kynnyksen toimintaa, jossa osallistujan kiinnostus teatteriin riittää, osallistumiseen ei siis tarvittu varsinaista osaamista/kokemusta. Työpajalla voitiin toteuttaa esimerkiksi monimuotoisesti ja osallistujalähtöisesti kokoillan näytelmä tai lyhyitä esityksiä, nukketeatteria tai vaikka kuunnelma.

Työttömien teatteri 2.0 –kehittämishanke jatkoi siitä, mihin Työttömien teatterin ensimmäinen hanki jäi. Tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla luodaan uusia toimintatapoja järjestää alueella kuntouttavaa työtoimintaa. Lisäksi Työttömien Teatterin kuntouttavaan työpajatoimintaan osallistuvien arjenhallinnan- ja sosiaalisia taitoja vahvistettiin.

Uusi toimintamalli mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan järjestämiseen ja erityistä sosiaalista tukea kaipaavien työelämävalmiuksien kohentamiseen. Etsitiin työpajatoimintaan uusia työtehtäviä ja työllistymismahdollisuuksia, suunniteltiin toimintoihin soveltuvat toimitilat sekä kehitetiin pysyviä rakenteita mielenterveyskuntoutujien ja erityistä sosiaalista tukea tarvitsevien työtoimintaan ja työvalmennukseen.

Hankkeen päätavoitteena oli vankilataustaisten yli 30-vuotiaiden miesten arjen järjesteleminen, elämänhallinnan takaisin saaminen sekä myöskin sopeutuminen vankila-ajan jälkeen takaisin osaksi yhteiskuntaa.

Hanke toteutti kuntouttavaa harrastustoimintaa menetelmänä viherviljely Joensuun viljelypalstoilla ja parvekeviljelynä sekä toteuteti erilaisia toiminnallisia ryhmätoimintaa mm. luontoteeman ympärillä.

Voimatarina-kehittämishankkeessa työikäiset muistisairaan arkea jakavat ihmiset saivat uudenlaisen ajasta ja paikasta riippumattoman vertaistuen muodon, tarinapolun voimatarinat, jotka ovat helposti löydettävissä ja kaikkien käytettävissä ja kuunneltavissa. Tavoitteena oli lisätä tietoutta muisti- ja aivoterveydestä sekä kehittää uusi läheisten muistisairaiden läheisten vertaistuen muoto kaikkien saataville työstämällä muistisairaiden läheisten päiväkirjatekstejä kuunneltavaan muotoon.

Tapahtumassa järjestettiin erilaisia työpajoja, joissa paranneltiin Erkinpellontien skeittiparkin skeitattavuutta sekä ulkonäköä. Uusia harrastajia lajille saatiin skeittikoulussa. RUJO ry jatkaa skeittiparkin ylläpitoa Joensuussa.

Gikker Live - Ruudun takaa tapahtumasarjassa toteutettiin viiden tapahtuman sarja erilaisia kulttuuritapahtumia, joita pystyi seuraamaan livenä näyteikkunan takaa tai verkkolähetyksenä. Jokaiseen tapahtumaan löytyi tapahtumapaikaksi tyhjä liikehuoneisto yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tapahtumasarjan aika saatiin tarjottua paikallisille esiintyjille uudenlaisia mahdollisuuksia päästä esiintymään, ihmisille turvallinen mahdollisuus seurata live-esiintymisiä sekä elävöitettyä Joensuun katukuvaa.

Taidekuntosali tarjosi erilaisia taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntäviä, terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä kulttuurikuntotuokioita.

Tapahtuma toteutettiin kahdessa osassa: Kaupunkikävely osuus, jossa kartoitettiin ja kuvattiin kuntoutujien kanssa heille itselle ja heidän hyvinvoinnilleen tärkeitä kohteita. Toinen osa järjestettiin Joenyössä. Joenyöhön osallistujat pääsivät tuottamaan sisältöä tarinoimalla ja kuvaamalla erilaisten rekvisiittojen avulla oman hyvän kesäpäivä. Tuotokset esiteltiin Joensuun pääkirjastolla 3.-19.6.2018 pidetyssä valokuvanäyttelyssä.

Iltatoiminnan tavoitteena oli turvata päihteetön, lämmin ja turvallinen paikka viettää aikaa, hoitaa päivittäisiä asioita, ruokailla sekä kohdata muita myös iltaisin. Toiminnan tavoitteena oli myös lievittää yksinäisyyttä, lisätä hyvinvointia ja osallisuutta, tarjota kävijöille mielekästä tekemistä ja ohjelmaa sekä tarjota apua elämän ongelmatilanteisiin eri ammattilaisten avulla. Jokaiselle illalle oli suunniteltu erilaista ohjelmaa, kuten peli-iltoja, elokuvailtoja, maksuton parturissa ja jalkahoitajalla käynti, kaverikoirien vierailu, grilli-iltoja, terveysneuvontaa, Joensuun kaupunginorkesterin konsertti sekä iltatoiminnan päätösjuhla. Lisäksi asiakkaita kohtaamassa ja auttamassa kevään aikana kävivät myös sosiaaliohjaaja, Ev. lut. seurakunnan diakoniatyöntekijä sekä vapaaehtoinen sairaanhoitaja. Toiminta sai jatkorahoituksen SiunSotelta.

Kuorekarnevaali järjestettiin toukokuussa 2021 Ilosaaressa. Tapahtumassa oli mahdollista oppia kuoreista, kalastaa itse kuoreita omatekemällä lipolla sekä nauttia erilaisia maksuttomia kuoreesta valmistettuja ruokia. Kuorekarnevaalin järjesti Sanaratas ry.

Tapahtumassa toteutettiin seitsemän kerran pop up tapahtumasarja, jossa tanssijat ja muusikot ilmeistyivät spontaanisti katukuvaan ja yllättäviin paikkoihin kaupunkikeskusta-alueella. Tavoitteena oli tuoda joensuulaisille hyvää mieltä ja uudenlaisia kokemuksia arkeen. Tapahtuma toteutettiin mm. Kelan toimistossa, torilla, rautatieasemalla, ruokakaupassa ja ostoskeskuksessa.

Hankkeessa suunniteltiin kaksi erilaista Mystery Box -huonepakopeliä, joissa tarkoituksena oli opettaa nuorille poikkeustilanteisiin varautumista. Kolme UEF:in kasvatustieteen opiskelijaa suunnitteli peliä yhdessä Marttojen kanssa. Peliin valmistettiin kaksi teemaa ”Vesikatko” ja ”Sähköt poikki”. Pakopeleissä vieraili useita eri ryhmiä ja huonepakopeliä järjestetään edelleen Marttojen tiloissa.

Tapahtuma toi kaupunkikeskusta-alueella uutta ja aktiivista talviaikaista toimintaa, johon osallistuminen on mahdollista matalalla kynnyksellä. Penttilän kukkulaa ei ole aikaisemmin hyödynnetty tapahtumapaikkana. Tapahtuma esitteli lajinäytösten välityksiä talvisia vaihtoehtolajeja ja mahdollisti tapahtumaan osallistujille myös niiden kokeilun. Tapahtuma antoi osallistujille virkistävän ja voimauttavan tuokion sekä aktivoi heitä liikunnallisesti.

Talvinen lajikokeilutapahtuma, joka kuitenkin jouduttiin perumaan viime hetkellä korona-pandemian vuoksi.

Pimeähuonetanssin keskeinen ajatus on, että tanssi kuuluu kaikille. Pimeähuonetanssissa ei ole sääntöjä vaan jokainen voi liikkua tai olla liikkumatta parhaaksi katsomallaan tavalla, uppoutuen musiikin avulla omaan olotilaan, tanssiin ja kehoon. Tilassa on sen verran pimeää, ettei muiden katseita voi havaita, mutta kuitenkin sen verran valoa, etteivät ihmiset törmäile toisiinsa. Tapahtuma toteutettiin ns. tapahtumasarjana. Toimintaa jatkettiin yhteistyössä Seutukirjaston kanssa.

Puistosirkus oli seitsemän kerran tapahtumasarja, joka toteutettiin touko-kesäkuussa 2018 Joensuun keskustan puistoissa. Jokaisen tapahtuman kesto oli kolme tuntia, joka jakautui kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen 1,5 tuntia oli ohjattua matalan kynnyksen työpajaa, jonka teema vaihteli. Lajeina oli mm. akrojooga, tasapainoilu, akrobatia, pariakrobatia, jongleeraus ja poiden pyöritys. Ohjattujen tuntien jälkeen oli 1,5 tuntia kaikille avointa yhteistä harjoitteluaikaa, jolloin myös sivusta seuraajat pystyivät kokeilemaan teeman mukaista lajia.

Tapahtumasarjaan kuului joka maanantai avoimia sirkusryhmiä Kulttuuritehdas Siihtalassa. Toiminnan aikana syntyi myös uusia sirkustoiminnan pienryhmiä. Toiminta koettiin tärkeäksi ja ryhmät olivat koko syksyn ajan hyvin suosittuja. Sirkusharrastuksen pariin saatiin lisää harrastajia ja uusia yhteistyökuvioita Kulttuuritehdas Siihtalan kanssa solmittiin. Sekä avoimet harjoitukset että pienryhmät jatkavat toimintaansa myös tulevaisuudessa.

Kaksipäiväinen kokoontuminen sisälsi Joensuun taitokorttelissa luonnonläheisiä työpajoja. Ohjelma sisälsi mm. musiikkia, runonlausuntaa, kanteleen soittoa, videotaidetta, teatteria, rentoutuspiirejä ja tanssia.

Tapahtuma järjestettiin heinäkuussa 2018 Joensuun Ilosaaressa. Tapahtuma oli suunnattu erityisesti nuorille ja kaikille vaihtoehtoisista urheilulajeista kiinnostuneille. Toteuttamisessa olivat mukana mm. Joensuun kauhojat ry (koskimelonnan esittely), Joensuun kalastuskunta ry (kalastuksen ja erityisesti koskikalastuksen esittely), Joensuun rullalautailijat ry (rullalautailuun tutustuttaminen) sekä North Carelia Ski Club ry (vesihiihto ja wakeboarding -lajit, esittely).

Tapahtuma tarjosi maksuttomia taidekokemuksia kohderyhmälle, jolla ei muutoin välttämättä ole mahdollisuutta taiteen kokemiseen. Tapahtuman myötä myös levitettiin tietoa asunnottomuudesta myös sellaisille tahoille, joille aihe ei ollut entuudestaan tuttu. Hankkeessa pystyttiin nostamaan taiteen keinoin esiin yhteiskunnallisesti merkittävää ongelmaa sekä tarjoamaan taidetta ja keskustelumahdollisuuksia asunnottomille ja muille tahoille.