Joensuun esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Varhainen metallikausi Joensuussa


Varhainen metallikausi Joensuussa


Pian vuoden 2000 eKr. jälkeen itäsuomalaisessa arkeologisessa aineistossa näkyy selviä muutoksia. Aiemmin laajasti käytössä olleet kivikauden kylät hävisivät. Pyynnistä elävä väki ilmeisesti palasi takaisin liikkuvampaan elämäntapaan. Samoihin aikoihin omaksuttiin uusi tapa valmistaa saviastioita muotin avulla. Tuolloin myös ensimmäiset pronssiesineet ilmaantuivat Itä-Suomeen.

Joensuusta tunnetaan yksi varhaismetallikautinen asuinpaikka. Se on sijainnut Varaslammen koillisrannan rinteellä ja on jäänyt kokonaan teiden alle. Asuinpaikkaa on kaivettu vuonna 1979 tuhansien neliömetrien alalta. Löytöaineisto on rikas ja monipuolinen.

Joensuun Varaslammen kaivaukset vuonna 1971.

Kivetty liesi Varaslammen asuinpaikalta Joensuusta

Kivetty liesi Varaslammen kivikautiselta asuinpaikalta Joensuusta. Liesi on kivikasa hiekkakuopassa ja kivissä on nähtävissä palamisen merkkejä. Kuva: Museovirasto.

Varhainen metallikausi Joensuussa osa 2

Varaslammen asuinpaikkaa on ajoitettu saviastiamuotojen perusteella. Näyttää siltä, että Varaslammella olisi asuttu läpi varhaisen metallikauden, viimeistään vuoden 1800 eKr. tienoilta ainakin ajanlaskun alkuun. Asuinpaikalta on löytynyt varhaisempia, tekstiilikeramiikaksi kutsuttuja astioita sekä ajanlaskun taitteen tienoille ajoittuvaa Luukonsaaren keramiikkaa.

Varaslammen asuinpaikalla on sulatettu rautaa ja valmistettu metalliesineitä. Kaivauksissa paljastui suuria, kivettyjä tulisijoja, joissa hiiltä on paksuna mattona kivien välissä. Raudansulatusuunit ilmeisesti silattiin savella, sillä asuinpaikalta löytyi runsaasti palanutta savea. Pieni sulatusupokkaan palanen sekä rautakuona kertovat nekin metallinvalannasta paikalla.