Kiteen esihistoria

Navigaatiovalikko

Kiteen vanhin asutus


Kiteen vanhin asutus


Vuonna 2004 tehdyssä Kiteen muinaisjäännösinventoinnissa löytyi pienten Löytö- ja Kalmolampien väliseltä kannakselta pieni kivikautinen asuinpaikka. Vähäinen löytöaineisto – kvartsia ja palanutta luuta – viittaa lyhytaikaiseen metsästysleiriin. Palaneet luut ovat kuuluneet isoille ja keskikokoisille nisäkkäille. Yksi luun kappaleista ajoitettiin. Ajoitus osoittaa nisäkkäiden paloittelun tapahtuneen vuoden 6000 eKr. tienoilla, mesoliittisen kivikauden lopulla.

Pöljän saviastia hiekkakuopan reunassa

Kiteen vanhin asutus osa 2

Metsästykseen liittyy myös Löytölammen itärannalta koilliseen suuntautuva kuuden pyyntikuopan ketju. Näillä pyyntikuopilla on mahdollisesti pyydetty hirviä tai metsäpeuroja, joiden ruhoja on sitten esikäsitelty viereisen lammen rannalla. Pyyntikuoppajärjestelmä voi toki olla myöhemmiltäkin ajoilta, harjoitettiinhan kuoppapyyntiä monin paikoin vielä 1900-luvun alussa.

Ihmisen liikkumisesta Kiteen alueella mesoliittisella ajalla (8700 – 5000 eKr.) kertovat myös muutamat irtolöydöt. Pienen Ahvenlammen Karjalanniemeltä on löytynyt mesoliittinen reikäkivi. Kiteenjärven Kettulasta, kuivatun Humalajärven rannalta on saatu talteen ilomantsintyypin kirves. Lisäksi jostain päin Puhossaloa on löydetty käyräselkäinen kourutaltta.