Rautakautta Kesälahdella
Kesälahden esihistoria
Kesälahden esihistoria
Rautakautta Kesälahdella
Rautakautta Kesälahdella
Pohjois-Karjalasta tunnetaan rautakautisia asuinpaikkoja huomattavasti vähemmän kuin kivi- ja varhaismetallikautisia. Osittain tämä voi johtua siitä, että rautakautinen, maata viljelevä asutus on jäänyt nykyasutuksen alle. Kivestä valmistut työkalut jäivät hiljalleen pois käytöstä, ja saviastioita valmistettiin aiempaa vähemmän. Todennäköisesti metallit korvasivat entisiä raaka-aineita. Esineen rikkoutuessa metalli voitiin sulattaa ja valaa uudelleen.
Koko Pohjois-Karjalan ainoa rautakautinen asuinpaikka, jolla on tehty arkeologisia tutkimuksia, on Kesälahden Hiidenniemellä. Kesällä 2006 tehdyissä kaivauksissa Hiidenniemeltä löytyi muun muassa rautainen keihään- ja nuolenkärki, rautaveitsi, hevosenkenkäsolki ja tulusrauta. Muita rautakautisia löytöjä olivat kolme kuparikattilan korjausniittiä, viisi savihelmeä, kivinen värttinänpyörä, saviastian palat, tuluspiin kappaleet ja palanut luu. Löydöt ajoittuvat viikinkiajalle, 800 – 1050 jKr.
Rautakautinen helmi Kesälahdelta
Rautakautta Kesälahdella osa 2
Hiidenniemen asuinpaikalta löytyi joitakin ihmisen tekemiä rakenteita, kuten kivettyjä tulisijoja ja nuotiopaikkoja. Kaivauksissa paljastui myös noin metrin halkaisijaltaan ollut kuopanne, joka oli täynnä rautakuonaa, saviastian paloja ja palanutta luuta. Kuonan perusteella voidaan päätellä, että paikalla on valmistettu rautaa. Lisäksi rannalta löytyi kymmenkunta pystyyn iskettyä, teroitettua puupaalua. Mahdollisesti ne ovat aikanaan muodostaneet osan pyynti- tai laiturilaitteesta.
Hiidenniemellä on viitteitä varhaisemmasta asutuksesta, sekä uudesta, Länsi-Suomen ja Karjalan rautakautisiin keskuksiin viittaavasta perinteestä. Varhaisimmat merkit viljelystä Pohjois-Karjalassa ovat parin tuhannen vuoden takaa. Viljely yleistyi maakunnassa kuitenkin vasta keskiajalla. Todennäköisesti pienimuotoinen viljely eli rinnan pyyntielinkeinojen kanssa koko rautakauden ajan.