Nurmeksen esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Neoliittista asutusta Nurmeksessa


Neoliittista asutusta Nurmeksessa


Neoliittisen kivikauden mukanaan tuoma uutuus Suomessa oli saviastioiden valmistus ja käyttö. Pohjois-Karjalan neoliittisista keramiikkalöydöistä valtaosa on tehty muinaisen Suur-Saimaan vaikutuspiiristä. Siellä yleistyi kivikautinen kyläasutus samoihin aikoihin. Kylät näkyvät nykyisin matalina painanneriveinä hiekkakankailla. Painanteet ovat jälkiä hirsirakenteisista, osittain maahan kaivetuista taloista.Nurmeksen neoliittinen asutusmuoto poikkesi Suur-Saimaan alueen kyläasutuksesta. Sama ilmiö näkyy muuallakin Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosissa. Saviastioita ei juurikaan valmistettu eikä kiinteitä taloja rakennettu. Syytä tähän ei ole tutkittu. On mahdollista, että pyyntistrategiat poikkesivat Saimaan alueen elannonhankinnasta, joka perustui paljolti kalastukseen. Vietettiin liikkuvampaa elämää ja metsästettiin pääosin suurriistaa. Tämä sopi huonosti yhteen paikallaan pysyvän asutuksen ja hankalasti liikuteltavien, raskaiden saviastioiden kanssa.
 

Nurmeksen riipushioin

Nurmeksesta löytynyt riipushioin neoliittiselta kivikaudelta.

Nurmeksesta löytynyt riipushioin neoliittiselta kivikaudelta. Esine on vaalea kivinen esine, jonka toinen pää on kaksihaarainen.

Neoliittista asutusta Nurmeksessa osa 2

Vaikka suurin osa Nurmeksen neoliittisista asuinpaikoista on keramiikattomia, on saviastian paloja löytynyt muutamalta asuinpaikalta. Kuokkastenkosken Hiekkamäeltä on tyypillisen kampakeramiikan lisäksi löytynyt runsaasti kiviesineitä, kuten nuolenkärkiä, siimanpainoja ja talttoja. Paikalta on löytynyt myös alkeellinen kirves sekä katkelma toisesta samanlaisesta esineestä. On mahdollista, että asutus siellä on alkanut jo mesoliittisella kaudella.

Muutama kilometri koilliseen Hiekkamäen asuinpaikalta, Lingonjärven pohjoispuolelta, on löytynyt toinen tyypillisen kampakeramiikan aikaan asuttu alue. Niittylehdon asuinpaikalta on löytynyt runsaasti saviastian palasia, kiviesineiden kappaleita sekä piitä.
Piikiveä ei luontaisesti esiinny Suomen kallioperässä, vaan raaka-aine on saatu Äänisen itäpuolen esiintymistä. Nurmeksen alueelle piitä saatiin todennäköisesti vaihtamalla itäisiltä piialueilta.