Joensuun esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Neoliittinen kivikausi Joensuussa

Neoliittinen kivikausi


Neoliittisen kivikauden asutusta Joensuusta tunnetaan varmuudella yhdestä kohteesta, Pielisjoen pohjoisrannalta, Ranta-Mutalasta. Sieltä on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä kivikauden lopulle ajoittuvaa asbestikeramiikkaa ja pii-iskoksia. Noin puoli kilometriä itään, Pataluodossa, on toinenkin asuinpaikka, joka ajoittunee kivikauden loppuvaiheisiin. Myös Iiksenjoen itärannalla lienee asuttu tässä vaiheessa.
 

Piikaapimia Joensuusta

Piikaapimia Joensuusta

Teräväreunaisia piikaapimia Joensuun Varaslammelta. Kaapimia käytettiin muun muassa nahan muokkaamisessa ja puun työstämisessä. Kuva: Henna Palovaara

Neoliittinen kivikausi Joensuussa osa 2

Joensuun alueen irtolöydöistä useimmat ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle. Nämä esineet ovat kirveitä ja talttoja, mutta onpa joukossa yksi erikoisempikin esine. Se on Iiksenvaaran eteläpuolelta, Pitkälän mailta löytynyt vasarakirveen puolikas. Vaikka esineestä on säilynyt vain teräosa, on se todennäköisesti muodoltaan mannermaista tyyppiä.

Vasarakirveet mukanaan tuonut väestö ilmaantui Suomen etelärannikolle kivikauden lopulla Baltiasta. Ilmeisesti tämä väestö piti ainakin kotieläimiä; suoria todisteita maanviljelystä ei ole. Vasarakirvesväki asettui asumaan maamme eteläisille rannikkoalueille. Kirveitä levisi jonkin verran myös kauemmas sisämaahan. Vasarakirveet olivat nähtävästi haluttuja esineitä, sillä Suomea entuudestaan asuttaneet pyyntiyhteisöt yrittivät valmistaa niitä myös itse. Joensuun kirves lienee kuitenkin tuontitavaraa, mahdollisesti lahjana saatu.