Metallien aikaa

Varhaismetallikautisia tai varmuudella rautakautisia asuinpaikkoja ei Värtsilästä tunneta. Ainoa mahdollisesti metallikautinen esine on kivinen reikäkirveen teelmä, joka on Pälkjärven kotiseutumuseosta jo ennen sotia toimitettu Kansallismuseoon. Esine on löytynyt rantapellosta Jänisjärven pohjoisosasta, Kuhilasvaaran tuntumasta. Kirveen teelmä on voitu hukata löytöpaikalle, koska muita merkkejä asutuksesta ei paikalta ole havaittu.

Varhaisen metallikauden lopulta ja rautakaudelta alkavat vähäiset merkit viljelystä Pohjois-Karjalassa. Vaikka viljely alkoi vakiintua maakunnassa vasta historiallisella ajalla, ovat varhaisimmat siitepölyanalyysein todennetut merkit jo ajanlaskun alun tienoilta. Tuolloin on esimerkiksi Tohmajärven Saarion kylällä viljelty ohraa muutaman sadan vuoden ajan. Viljely alkoi vakiintua Pohjois-Karjalassa kuitenkin vasta varhaisella keskiajalla.

Laatokan luoteisrannoille muodostui rautakauden lopulla rikasta asutusta, josta kertovat erityisesti monet hautaukset. Hautoihin vainajille on annettu mukaan niin metallikoruja kuin -aseitakin. Vaikka Värtsilän alueelta ei tätä asutusta ole tavattu, oli matka silloisiin keskuksiin niin lyhyt, että varmaan väkeä täälläkin liikkui. Jänisjoki oli kulkureittinä varmasti tuolloinkin käytössä.