Polvijärven esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Solan Suovaaran asuinpaikalta löytynyt kuparirengas. Kuva: Museovirasto.

Solan Suovaaran asuinpaikalta löytynyt kuparirengas. Esine on C-kirjaimen muotoinen, tumman värinen ja siinä on ajan myötä ilmestynyttä vihreää patinaa. Kuva: Museovirasto.

Metallien aikaa Polvijärvellä

Metallien aikaa


Pian vuoden 2000 eKr. jälkeen itäsuomalaisessa arkeologisessa aineistossa näkyy selviä muutoksia. Aiemmin laajasti käytössä olleet kivikauden kylät hävisivät. Pyynnistä elävä väki palasi ilmeisesti takaisin liikkuvampaan elämäntapaan. Samoihin aikoihin alkoi itäiseen Suomeen levitä tietämystä metallien käsittelystä. Ensimmäiset valetut metalliesineet olivat pronssia, kuparin ja tinan seosta. Myöhemmin, hieman ennen ajanlaskun alkua, opittiin sulattamaan rautaa järvi- ja suomalmista. Metalliesineet olivat kuitenkin hyvin harvinaisia Pohjois-Karjalassa.

Varhaisella metallikaudella opittiin myös uusi tapa valmistaa saviastioita muotin avulla. Savi taputeltiin kankaalla vuorattuun muottiin kuivumaan, minkä vuoksi astioiden pinnassa toisinaan näkyy jälkiä kangaspainanteista. Tätä saviastiatyyppiä on kutsuttu myös tekstiilikeramiikaksi.
Polvijärveltä varhaisen metallikauden aikaista asutusta tunnetaan ainakin Kiskonjoelta Multavierun ja Niittyrannan asuinpaikoilta. Saviastian palasten lisäksi Multavierusta on löytynyt metallin käsittelyssä syntynyttä kuonaa.
 

Tekstiilikeraaminen astia.

Tekstiilikeraaminen suuri astia, jossa on kuviointia. Astia on väriltään vaaleanruskea. Kuva: Museovirasto.