Kohti historiallisia aikoja
Valtimon esihistoriaa
Valtimon esihistoriaa
Kohti historiallisia aikoja
Kohti historiallisia aikoja
Pohjois-Karjalasta tunnetaan rautakautisia asuinpaikkoja huomattavasti vähemmän kuin kivi- ja varhaismetallikautisia. Osittain tämä voi johtua siitä, että rautakautinen, maata viljelevä asutus on jäänyt nykyasutuksen alle. Kivestä valmistut työkalut jäivät hiljalleen pois käytöstä, ja saviastioita valmistettiin aiempaa vähemmän. Todennäköisesti metallit korvasivat entisiä raaka-aineita. Esineen rikkoutuessa metalli voitiin sulattaa ja valaa uudelleen.
Varhaisimmat merkit viljelystä Pohjois-Karjalassa ovat parin tuhannen vuoden takaa. Pienimuotoinen maanviljely eli rinnan pyyntielinkeinojen kanssa rautakaudella. Viljely yleistyi maakunnassa vasta keskiajalla. Valtimon varhaisin viljely näyttää nykytietämyksen perusteella tapahtuneen esihistorian ja historian rajoilla, ristiretkiajalla. Siitepölytutkimusten perusteella on todettu, että maata on viljelty Karhujärven itäpuolella sijaitsevan Ristijärven tuntumassa 1200-luvulta alkaen.
Valtimon rautakautinen miekka
Valtimon rautamiekka
Kohti historiallisia aikoja osa 2
Ristiretkiaikaan ajoittuu myös Valtimon toistaiseksi ainoa tunnettu rautakautinen löytö, pallonupillinen miekka. Se on löytynyt Kokkojoen ja Verkkojoen yhtymäkohtien eteläpuolelta, Kalliokosken myllytörmästä. Tiedetään, että esineen havaitsi mylläri Aapro Hiltunen alkukesällä 1883 sortuvasta rantatörmästä. Miekka oli paljastunut törmän valuvasta hiekasta yhdessä ihmisluiden kanssa. Löytäjä ei halunnut heti löydöksestään ilmoittaa. Hänen väitetään aikoneen tehdä esineellä taikoja juhannusyönä.
Valitettavasti emme tiedä tarkemmin miekan löytöyhteydestä. Jos ihmisluita todella oli rinteessä miekan kanssa, saattaa kysymyksessä olla ainoa Pohjois-Karjalasta toistaiseksi tunnettu rautakautinen hautaus. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.