Pohjois-Karjalasta tunnetaan rautakautisia asuinpaikkoja huomattavasti vähemmän kuin kivi- ja varhaismetallikautisia. Osittain tämä voi johtua siitä, että rautakautinen, maata viljelevä asutus on jäänyt nykyasutuksen alle. Kivestä valmistut työkalut jäivät hiljalleen pois käytöstä, ja saviastioita valmistettiin aiempaa vähemmän. Todennäköisesti metallit korvasivat entisiä raaka-aineita. Esineen rikkoutuessa metalli voitiin sulattaa ja valaa uudelleen.

Vuokon kylän Nevalan talosta on löytynyt vuonna 1913 rautainen nuolenkärki. Esine ajoittunee rautakauden alkupuolelle, 200–600 -luvuille jKr. Rauta yleistyi hiljalleen työkalujen raaka-aineena, sillä sitä opittiin tuottamaan paikallisesti suo- ja järvimalmista. Historiallisen ajan raudanvalmistuksesta kertonevat Juuassakin useat paikannimet, kuten Rauanjärvi, Hyttisärkkä ja Ruukkisuo.

Viimevuosina metallinilmaisinharrastajat ovat kasvattaneet Juuan rautakautisten löytöjen määrää. Yksi harrastajien löytämistä kohteista sijaitsee Kokkoniemessä, josta löytyi vuonna 2019 pronssisen ketjunkantajan sekä muita myöhäisrautakautisia esineitä. Museoviraston suorittamien kaivaustutkimusten perusteella paikalla on sijainnut lyhytaikainen leiri- tai pysähdyspaikka, jonka ajoitus sijoittuu rautakauden ja keskiajan taitteeseen. Kokkoniemen ohella rautakautisia löytöjä on paikannettu myös läheiseltä Miinoon saarelta.