Jää vetäytyy Pohjois-Karjalasta

Navigaatiovalikko

Jää vetäytyy Pohjois-Karjalasta

Jää vetäytyy Pohjois-Karjalasta

Koko Pohjolaa peitti paksu jääkerros noin 20 000 vuotta sitten, viimeisen jääkauden aikaisen jääpeitteen ollessa laajimmillaan.

Viimeisen jääkauden aikana meren pinta oli laskenut useita kymmeniä metrejä, koska suuri osa vedestä oli sitoutuneena jäätiköihin. Muutaman kilometrin paksuisen jäätikön paino litisti maankuorta. Hyiset tuulet puhaltelivat nyky-Suomea peittävää jäätikköä. Ihmiset, eläimet ja kasvit olivat paenneet alueelta etelämmäksi, jään ulottumattomiin.

Jäätikön peräytyminen alkoi ilmaston lämmetessä noin 18000 vuotta sitten. Jään reuna oli vetäytynyt Laatokalle noin 14000 vuotta sitten. Ilmasto viileni tämän jälkeen joksikin aikaa, ja jään sulaminen pysähtyi. Jään reunan eteen kerrostui soraa, syntyivät Salpausselät. Vuoden 11590 jälkeen ilmaston uudelleen lämmetessä jäätikkö alkoi uudelleen kutistua kiihtyvällä vauhdilla. Sulamisvedet purkautuivat Itämeren altaaseen. Tätä hyistä järviallasta on tapana kutsua Baltian jääjärveksi.

Vaikka jään sulamisvedet peittivät aluksi suuria alueita Suomessa, kohosivat korkeimmat huiput Baltian jääjärvestä paljaiksi saarekkeiksi. Näitä supra-akvaattisiksi kutsuttuja alueita on runsaasti Pohjois-Karjalassa, pääosin maakunnan itäisillä ja pohjoisilla alueilla.

Jääkauden merkit kalliossa

Jää vetäytyy Pohjois-Karjalasta osa 2

Jään painon hävittyä maankuoren päältä alkoi litistynyt pinta hakeutua entisiin muotoihinsa. Maan kohoamisen ansiosta maata paljastui vedestä lisää, ja Pohjois-Karjalassa maa-ala lisääntyi ripeästi. Kohoamisilmiö oli voimakkaampi siellä, missä jää oli ollut paksuinta ja se suli viimeiseksi. Tästä syystä maanpinta Suomessa kallistuu hiljalleen luoteesta kaakkoon. Tuhansien vuosien aikana järvialtaat ovat monin paikoin tulvineet kohden kaakkoa ja samalla tyhjentyneet luoteessa. Ilmiö on suuresti vaikuttanut Pohjois-Karjalan jääkauden jälkeisiin vesistöoloihin, sillä esimerkiksi Suur-Saimaan allas on kallistunut, tulvinut paikoin yli äyräittensä, ja peittänyt alleen varhempaa asutusta.

Viimeinen jääkausi päättyi Pohjois-Karjalassa viimeistään 10500 vuotta sitten, kun jään reuna oli peräytynyt Pieliseltäkin.

Jääkauden päättymisen jälkeen puuttomalle tundralle ilmaantui ensin jäkälää, sammalta, ruohoja ja varpuja, sittemmin myös pajuja ja vaivaiskoivuja. Ilmaston edelleen lämmetessä koivut ja männyt valtasivat alaa, uusia eläinlajeja saapui hiljalleen metsittyviin maisemiin. Lintujen, kalojen ja pikkunisäkkäiden lisäksi myös suurempia riistaeläimiä vaelsi Pohjois-Karjalaan.