Joensuun esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Työkuva Joensuun Siihtalasta vuodelta 2003

Työkuva Joensuun Siihtalasta arkeologiselta kaivaukselta vuodelta 2003. Arkeologit ovat sijoittuneet hiekkakuoppaan. Kuva: Museovirasto.

Asutuksen alku Joensuussa


Asutuksen alku Joensuussa


Joensuun alueen vanhin tunnettu asutus on tavattu Siihtalasta. Siellä on tehty tutkimuksia useaan otteeseen. Asuinpaikka on ilmeisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekanotossa, mutta hiekkakuopan reunalta on löytynyt 1940-luvulla pari liesikiveystä. Kesällä 2003 paikalla tehtiin pienet kaivaukset. Tuolloin löydettiin jäänteitä kvartsityökalujen iskennästä sekä palaneen luun siruja. Aikoinaan nuotioon joutuneista luista on tunnistettu ainakin peuran ja kalojen luita.

Siihtalan asuinpaikka on ajoitettu radiohiilimenetelmällä vuoden 7600 eKr. tienoille. Suurin piirtein samoihin aikoihin Pielisen allas puhkaisi uuden lasku-uoman Uimaharjulle. Syntyi Pielisjoki. Vesimassat kuljettivat mukanaan tulvakerroksia jokisuulle. Siihtalan asuinpaikka hautautui metrin paksuisen maakerroksen alle.

Toinen tulvivien rantojen alle hautautunut asuinpaikka sijaitsee Mutalassa, reilun puolen kilometrin päässä Siihtalasta. Mutalasta on löytynyt liesikiveyksiä sekä kvartsi-iskoksia. Radiohiiliajoituksen perusteella paikalla on asuttu noin 6000 eKr. Asuinpaikka on aikoinaan hautautunut Suur-Saimaan tulvarantojen alle.
 

Kaivauksen profiili Joensuun Siihtalassa vuonna 2003

Kaivauksen profiili Joensuun Siihtalassa vuonna 2003. Profiilissa näkyy maan kerrostumat. Kuva: Museovirasto.