Rääkkylän esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Asuinpaikkoja ja saviastioita Rääkkylässä


Asuinpaikkoja ja saviastioita


Neoliittisen kivikauden alussa asutus Rääkkylässä sijoittui senaikaisille rannoille. Merkittävin asutuskeskittymä syntyi kunnan kaakkoisosiin, nykyisen Täitimenjärven itäpuolelle. Myös Suuren Onkamojärven tuntumaan syntyi asutusta.

Rääkkylän kivikautiset asukkaat elivät metsästäen, kalastaen ja luonnosta ruokaa keräten. Asumukset olivat hirsirakenteisia taloja, joiden lattia kaivettiin hieman maan pinnan alapuolelle. Toisinaan asuinpaikalla saattoi olla useita taloja. Näin väkimäärä kivikauden kylissä nousi useisiin kymmeniin.

Rääkkylä 30, Suurisärkkä, 2004.

Rääkkylä 21, Ylälampi-Sarvisuo. 2004.

Metsäaukea Rääkkylän Ylälampi-Sarvisuolta vuodelta 2004. Kuvan on ottanut Oili Forsberg.

Rääkkylä 65, Heiskankangas, 2004

Kvartsilohkare Rääkkylän Heiskankankaalta vuodelta 2004. Kvartsilohkare on kuvassa kannon päällä ja lohkare on väriltään valkea. Kuvan on ottanut Oili Forsberg.

Asuinpaikkoja ja saviastioita Rääkkylässä osa 2

Saviastioiden valmistustaito oli levinnyt Suomeen kaakosta käsin noin 5000 eKr. Keskisen kivikauden yleisin saviastiamalli oli munan muotoinen ruukku, joka koristeltiin kuopilla ja kampaleimoilla. Tätä mallia kutsutaan kampakeramiikaksi. Joskus koristelussa käytettiin myös muita, esimerkiksi tyyliteltyjä linnun kuvia.
Savesta tehtiin pieniä kuvioita, ns. savi-idoleja. Kuviot esittivät usein tyyliteltyä ihmishahmoa, mutta myös lintu- ja muita eläinkuvioita tunnetaan. Rääkkylän Pörrinmökin asuinpaikalta on löytynyt pieni karhua esittävä savi-idoli. Ei tiedetä varmuudella, miksi kuvioita tehtiin, mutta niiden on ajateltu liittyneen uskonnonharjoitukseen. Joskus kuvioita on pidetty lasten leluina.

Vihin asuinpaikalta löytyi kaivauksissa merkkejä kivikautisista hautauksista. Vainaja oli asetettu matalaan maakuoppaan, johon oli siroteltu punamultaa. Vainajalle oli annettu mukaan meripihkakoruja. Usein kivikautiset hautaukset on Vihin tapaan tehty asuinpaikalle.

Asuinpaikoilta löytyvä esineistö on monipuolista ja se kertoo laajoista yhteyksistä, joita kivikauden väestöllä oli. Kiviesineiden malleja ja raaka-aineita saatiin niin Äänisen ympäristöstä kuin Pohjois-Suomestakin. Kantautuipa jo kivikauden aikana Vihin asuinpaikalle uutta, ennennäkemätöntä raaka-ainetta, kuparia.