Luonto-oppaan yleiskuvaus

Joensuun kaupungin kokonaispinta-ala on 2751 km², josta maapinta-ala on 2382 km² ja vesipinta-ala 369 km². Kuntaliitoksin Joensuuhun ovat liittyneet Kiihtelysvaara (2005), Tuupovaara (2005), Pyhäselkä (2009) sekä Eno (2009).

Joensuu kuuluu kahteen, toisistaan eroavaan maisema-alueeseen: Pohjois-Karjalan järviseutuun (Joensuu, Pyhäselkä) ja Vaara-Karjalaan (Eno, Tuupovaara, Kiihtelysvaara). Näkymät vaihtelevatkin länsipuolen alavilta, mutta pienpiirteissään vaihtelevilta seuduilta itäpuolen jylhiin, korkeisiin vaaramaisemiin. Alueet erottaa toisistaan Toinen Salpausselkä. Joensuun seutukunnan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Huhtilammen kylä Kiihtelysvaarassa ja Heinävaara-Selkien vaara-asutusmaisema Kontiolahden ja Kiihtelysvaaran alueella. Tunnetuin ja ehkä arvokkain maisema-alue on Kolin vaaramaisema, jonka eteläosa kuuluu Kontiolahden ja Enon alueisiin. Maakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia ovat Hyypiä-Raatevaara Kiihtelysvaarassa, Koveron kulttuurimaisema ja Saarivaara Tuupovaarassa sekä Sarvinki Enossa. Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi on luokiteltu Enosta Ahvenisentieltä alkava, Lieksaan jatkuva, Vornan maisematie.

Kallioperää peittää yleensä moreeni, mutta muitakin maalajeja tavataan. Etenkin alavilla, vesistöjen läheisyydessä sijaitsevilla alueilla on pehmeämpiä maalajeja (hieta, hiesu, savi, siltti, turve). Kasvillisuus vaihtelee tervaleppäkorvista moreenirinteiden tuoreisiin kangasmetsiin ja harjualueiden mäntyvaltaisiin kuiviin kankaisiin. Kaikilla näillä alueilla on ominainen kasvi- ja eläinmaailmansa.

Järvien ja jokien suuri määrä on tyypillistä Joensuulle. Pyhäselkä ja Pielinen ovat suurimpia Joensuun alueella olevia järviä. Ne ovat yhteydessä toisiinsa Pielisjoen kautta. Pielisjoki virtaa Pielisestä Enon, Kontiolahden ja Joensuun kautta Pyhäselkään.

Ilmastoltaan Joensuu kuuluu lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Tarkennettuna Joensuussa vallitsee subarktinen mannerilmasto.
 

Sivu arviointi ja palaute