Saimaannorppa

Erittäin uhanalaista saimaannorppaa (Pusa hispida saimensis) voidaan tavata Pyhäselällä. Oriveden-Pyhäselän alue on saimaannorpan tärkeää pesimä- ja elinaluetta. Alueella elää noin 5 % koko saimaannorppakannasta.

Saimaannorpan kanta romahti 1900-luvun puoliväliin mennessä metsästyksen vuoksi. Tapporahaa maksettiin vuoteen 1948 saakka. Nykyään norpan uhkia ovat pesintäaikainen häirintä helmi-maaliskuussa (kesäloma-asutus, moottorikelkkailu, pesiä tuhoava Saimaan säännöstely), ilmastonmuutos (norppa ei voi tehdä kunnon pesää lumen vähyyden johdosta: pesä mahdollistaa synnytyksen ja imetyksen sekä kuutin suojautumisen kylmyydeltä ja pedoilta), kalanpyydykset (kuutit ja jopa aikuiset norpat voivat hukkua kalaverkkoihin) ja ympäristömyrkyt (elohopea, Saimaan saastuminen).

Saimaannorpan suojelua on tehostettu keväisellä verkkokalastuskiellolla sekä pyydysteknisillä määräyksillä Saimaalla.

Liito-orava

Liito-orava (Pteromys volans) on uhanalainen laji. Liito-oravan elinympäristöjä ovat vanhat kuusivaltaiset järeitä haapoja sekä leppää ja koivua kasvavat ikärakenteeltaan monipuoliset sekametsät. Reviirit ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Pesäpaikkojen puuttuessa ne saattavat tulla sisälle rakennuksiinkin.

Liito-oravan kotimetsiä Joensuussa ovat mm.

• Kydön liito-oravametsä
• Särkilamminvaara
• Herajärven metsä Tuupovaarassa
• Kolvananuuro
• Pekkalan metsikkö
• Karsikko-Niinivaaran välillä sijaitseva metsä.