Pielisjoki

Pielinen laskee 70 km pitkän Pielisjoen kautta Pyhäselkään, Saimaan pohjoisimpaan osaan. Pielisjoki tuo noin 40 % Saimaan vesistä keskivirtaamallaan 240 m³ sekunnissa. Se on tyypiltään erittäin suuri kangasmaiden joki. Pielisjoen rannalla sijaitsevia taajamia, kyliä ja kaupunginosia on useita: Enossa Uimaharju, Paukkaja, Eno sekä Louhioja, Kontiolahdessa Jakokoski, Mönni, Paihola, Kulho, Lehmo ja Kupluskylä, Joensuussa Utra, Ranta-Mutala, Siihtala, Joensuun keskusta, Iiksenniitty, Karsikko, Sirkkala ja Penttilä.

Syntyhistoria

Pielisjoki syntyi Pielisen tapaan viimeisen jääkauden jälkeen, kun 9600 vuotta sitten vesimassat työntyivät läpi Uimaharjun ja nykyinen Pielisjoki sai alkunsa. Pielisjoki kehittyi kuitenkin syntymisensä jälkeen vielä lisää. Muinais-Saimaan syntymän jälkeen Pyhäselän ympäristössä vesi peitti alleen alavia ranta-alueita laajalti ja ulottui Enon Alusveteen saakka. Vedenpinta kuitenkin nousi kaakossa, missä vesimassat murtautuivat Vuoksenniskan kohdalla Salpausselän läpi 6000 vuotta sitten, jolloin Saimaan nykyinen laskuvesi, Vuoksi, syntyi.  Pielisjoen suu siirtyi kohti nykyistä paikkaansa Vuoksen puhkeamisen seurauksena, kun Muinais-Saimaan vedenpinta laski heti muutamia metrejä.

Voimakkaasti muutettu joki

Pielisjoki määritellään voimakkaasti muutetuksi joeksi. Jokea kanavoitiin jo 1870-luvulla, jolloin se sai 10 sulkukanavaa. Myöhemmin Pielisjokeen rakennettiin vesivoimalaitoksia; vuonna 1958 Kaltimo ja vuonna 1971 Kuurna. Voimalaitosten rakentamisen myötä Pielisjoen piirteet ovat täysin muuttuneet: kymmenkoskinen, vuolaasti virtaava joki muuttui hitaasti virtaavaksi kaksiportaiseksi, kahden patoaltaan yhdistelmäksi.

Kaupunginkoski eli Niskakoski ja Utrankoski ovat nykyään ainoat vapaana virtaavat kosket. Vanhat kanavat Saapaskoskella, Jakokoskella, Haapavirrassa, Paiholassa ja Kuurnassa (vanha kanava) sekä Kaltimon vanha kanava jäivät pois käytöstä. Veden pinta nousi Kuurnan kanavan yläpuolella niin, että kaksi lähintä sulkua Kuurna (vanha) ja Paiholan kanava jäivät kokonaan veden alle. Voimalaitospatojen, ruoppausten ja perkausten seurauksena joki virtaa alkuperäisellä tasollaan lähinnä vain Utran alapuolelta jokisuulle.

Pielisjoen rannat ovat olleet edullisia sahateollisuuden synnylle, koska joessa oli koskivoimaa sahojen pyörittämiseen. Jokea pitkin uitetaan edelleen puuta Pieliseltä päin.

 

Kirjallisuutta: Heikki Vesajoki: Pielisjoki-Elämän virta

Sivu arviointi ja palaute