Kasvillisuus

Joensuun kaupungin alueen kasvillisuus on monipuolista rannoilta lehtoihin.

Metsätyypit

Joensuun metsissä kasvaa tyypillinen kangasmetsien lajisto runsaine varpukasvustoineen (mustikka, puolukka). Mustikkatyypin kankaan tyypillisiä lajeja ovat mustikan lisäksi mm. oravanmarja, metsäkastikka ja metsämaitikka. Karummilla, mäntyvaltaisilla kuivahkoilla puolukkatyypin kankailla tunnusomaisia kasveja ovat puolukan lisäksi mm. kanerva, metsätähti ja kevätpiippo. Maiden soistumisherkkyydestä kertoo suovarpujen, kuten suopursun, juolukan ja vaiveron, yleisyys. Joensuun mäkien, harjujen ja vaarojen luona kasvillisuus on rehevämpää kuin tasaisten kankaiden, ja näiden mäkien rinteiltä löytyy lehtoalueita. Lehdoissa kasvaa lehtipuita, saniaisia sekä heinä- ja ruoholajeja. Tyypillisiä tuoreen lehdon lajeja ovat mm. lehtotesma, mustakonnanmarja ja lehto-orvokki.


Läntisen Joensuun maisemalle leimaa-antavia ovat sekä tasaiset hieta- ja hiekkamaat että läheisten harjualueiden tasaisesti kumpuilevat maastot. Joensuun kaupunki on rakennettu lähes kokonaan Pielisjoen suistomaalle, jota Suursaimaan tulviminen on tasoittanut. Lisää suistomaata syntyi Pyhäselän pohjoisrannalle Höytiäisen laskun yhteydessä. Alun perin suistomaiden kasvillisuudessa ovat vallinneet mäntykankaat, korvet, rämeet ja rantaluhdat, joista on enää rippeitä jäljellä.