Järvilohikannan säilymisen haasteet

Järvilohi elää Vuoksen vesistöissä. Järvilohi on lisääntynyt luonnonvaraisesti ainoastaan Pieliseen laskevassa Lieksanjoessa ja Pyhäselkään laskevassa Pielisjoessa. Lajia ei samassa muodossa ole missään muualla maailmassa. Järvilohi on ollut jo pitkään hankalassa tilanteessa, sillä lajin kutujoet ovat padottuja. Järvilohen (ja järvitaimenen) nousu ylös Pielisjokea alkuperäisille kutualueilleen on estynyt sitä mukaa kun jokea on valjastettu sähköntuotantoon: Kaltimon voimalaitos katkaisi joen v. 1958 ja Kuurnan voimalaitoksen myötä v. 1971 kalojen nousu estyi lopullisesti.

Nykyään järvilohikantoja pidetäänkin yllä emokalapyynnin, laitoskasvatuksen ja istutusten avulla. Tämä asetelma luo monille ihmisille väärän kuvan todellisuudesta ja ihmiset kuvittelevat järvilohikantojen olevan luonnonvaraisia. Kysymys järvilohen kalastuksen oikeutuksesta ratkaistaan nimenomaan kalastuspaineen oikeanlaisella ohjaamisella sekä kalastettavan ja säilytettävän kannan eriyttämisellä. Kalastuksen on oltava suunnitelmallista ja kestävää, jos järvilohi halutaan säilyttää Vuoksen vesistössä.