Idänhepokatti

Idänhepokatti (Tettigonia cantans) on kulkeutunut Suomeen mahdollisesti venäläisten rajalinnakkeiden asukkaiden myötä, arviolta parisataa vuotta sitten. Lajin leviämistä rajoittaa sen heikko lentotaito.

Suurikokoinen sirittäjä

Idänhepokatti on suuri, noin 5 senttimetrin mittainen ja sen tuntosarvet ovat ruumista pidemmät. Hepokatin voi kuulla loppukesästä Kaakkois-ja Itä-Suomessa pensaikoista. Sen voimakas siritys kantautuu parhaimmillaan jopa satojen metrien päähän. Useiden hepokattien ääntely yhdistyy kuoroksi, mikä saa ensikertalaisen kuulijan epäilemään äänen aiheuttajaksi lintua. Hepokattien äänekäs siritys kuuluu oleellisena osana loppukesään, varsinkin öiseen aikaan. Hepokatit saavat äänen aikaan toisin kuin heinäsirkat, nimittäin hankaamalla siipiään toisiaan vastaan.

Hepokattien soittoniekat ovat yksinomaan koiraspuolisia, kun taas naaraiden avuihin kuuluu sapelimainen munanasetin, jonka avulla naaras munii maahan. Hepokatit ovat lihansyöjiä, ja ne syövätkin mm. heinäsirkkoja.

Sivu arviointi ja palaute